Vanhusten hoivan hintaero julkisesti tuotettujen ja yksityisesti tuotettujen palveluiden välillä on hieman supistunut, mutta on uuden laskelman mukaan edelleen keskimäärin 20%
Kun huomioidaan hoivatarpeen kasvu lähitulevaisuudessa niin puhumme erittäin merkittävistä summista.
Halin pääekonomistin Joel Kuuvan mukaan hyvinvointialueet voisivat säästää vuosittain noin 280 miljoonaa euroa, jos hyvinvointialueiden omien hoivakotien vuorokausihinta saataisiin laskettua yksityisten tasolle.”
”Yksityiset yritykset tuottavat vanhusten hoivan huomattavasti tehokkaammin kuin julkinen puoli, väittää yksityisiä sote-yrityksiä edustava Hyvinvointiala Hali -järjestö.
Halin tekemän laskelman mukaan yksityisellä tuotettu hoiva oli vuonna 2023 jopa yli 20 prosenttia hyvinvointialueiden omaa tuotantoa halvempaa. Hali on tehnyt vastaavia laskelmia myös aiempina vuosina.”
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010689817.html
Kehittämisen paikka.
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010689817.html
Kun itse tutkii niin varmaan on halvempi kuin halvin. Entäs laatu?
1800- luvun vaivaistalo olisi varmasti vielä halvempi.
Ikääntyneiden palveluista vastaava johtaja Kirsi ”Oksanen Itä-Uudeltamaalta myöntää, että ero kustannuksissa on iso.
Hyvinvointialue on tehnyt myös oman vertailun kustannuksista, ja se ei merkittävästi eroa Halin laskelmista: sen mukaan oma tuotanto maksoi viime vuonna 214 euroa vuorokaudelta, ostopalvelut 168 euroa. Yksityisiltä ostaminen tuli siis 21 prosenttia halvemmaksi kuin oma tuotanto.”
Norppa, oletko ihan varma, että esim. raskaampi hallinto takaa paremman laadun?
Kyllä meillä pitää olla johtajan johtajan johtajia riittävästi, jotta poliittinen tasapuolisuus saadaan varmasti taatuksi.
Oletko itse varma, että hintaero johtuu ”hallinnosta”?
Ei se ainakaan jutun mukaan siitä johdu.
”Yksityisten on pakko olla tehokkaita, muuten lopputulema on konkurssi”, Kuuva sanoo.
Tehottomuutta julkisen puolen hoivakodeissa voi Kuuvan mukaan olla esimerkiksi henkilöstön käytössä ja vuokratiloissa.”
Ei se tietenkään pelkästään hallinnosta johdu, mutta kyllä hallinto on siinä osana.
Tehottomuus henkilöstön käytössä kuvaa kyllä hyvin julkisen sektorin hallintoa
Edelleenmin mitä ihmeen ”hallintoa”? Kerro esimerkkejä! Jutussa henkilöstön tehottomaksi käytöksi esitettiin ylitöiden teettäminen.
Korjattavaa molemmissa. Yksityinen rahastaa kevyemmällä hoidolla eli ei ole täyttänyt minimivaatimuksia. Julkisen tehottomuus ja se pomoviidakko heikoin lenkki.
Niilo, kyllä yksityinen toimii ihan samoilla kriteereillä ja lainsäädännöllä kuin julkinen, mutta paljon kevyemmällä organisaatiolla ja edullisemmalla, samalla myös paremmilla tietojärjestelmillä.
Muutenkin teknologian hyväksikäyttö on yksityisellä edistykselisempää.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000010700517.html
– Ajattelemisen aihetta senioriasumisesta jonka luulisi olevat hyvä ja virikkeitä antava yhteisömuoto!
Miksiköhän sosiaalisakki ei ole tuota alkanut edistämään?
Olisiko liiian vaikeaa byrokraateille?
Hintaero johtuu mm. vuokrista ja julkisen paremmista palkoista. Myös siitä, että yksityisellä halutaan välttää ylitöitä. Kaikki viisaat säästökeinot kyllä kannattaa käyttää julkisellakin puolella. Mutta kaikki säästökeinot eivät ole olleet eivätkä ole viisaita. Onhan ollut monta juttua siitä miten hoito on yksityisellä puolella ollut surkeaa, pahamaineinen Esperi Care huippuna. Yksityinen voi säästää myös esimerkiksi siinä että kaikki on hinnoittelua ja asiakas maksaa. Esimerkiksi se että vanhukselle luetaan lehteä 15 minuuttia. Ja vaippoja voi olla tietty kiintiö, niiden on riitettävä ei uusia tilata jos loppuvat kesken.
Kehnointa on se että kun lopetetaan oma julkinen palvelu ollaan yksityisen varassa joka voikin sitten alkaa nostaa hintoja vaikka palvelu ei parane. Ja asiakas eli se vanhus ei voi vaihtaa palveluaan vaikka se olisi kuinka surkeaa. Yksityinen talous toimii silloin kun asiakkaalla on oikeasti valinnan vaihtoehtoja ja mahdollisuus kilpailuttaa.
Norppa, ei pidä luulla, etteikö julkisella sektorilla ole ihan samoja epäkohtia kun yksityisellä.
Olisi aika outoa mikäli yrityksen toiminnassa kaikki tuotettu hyödyke ei olisi hinnoiteltua se on ikään kuin toimivan yrityksen elinehto, oli kyseessä sitten vanhustenpalvelu tai kioskissa myytävä hampurilainen.
Lehtien lukeminen on aika monessa hoivakodissa arkirutiinia ja sunnuntaisin on yleensä suurin yleisö kun luetaan kuolinimoitukset.
Vaipat ovat totta kai hinnoiteltua, kuten ihan kaikki muutkin hoitotarvikkeet vai saako niitä jostain ilmaiseksi?
On kuitenkin hyvä ymmärtää, että ne ovat hinnoiteltua myös julkisella sektorilla.
Minusta on jotenkin hassua se miten aina kun puhtaan yksityisestä Sote sektorista niin puhutaan Esperi Caresta, Mehiläisestä, Terveystalosta…
Suomessa on luokkaa 17 000+ yksityistä sotesektorin toimijaa.
Hoito alan kustannuksista ja eri hoitokotien tarjooman sisällöistä en tiedä mutta noin yleensä ottaen kuvittelen että yksityisellä puolella oli toiminta sitten mitä hyvänsä pyritään tehokkuuteen ja onnistutaan siinä paremmin kuin julkisissa. Kai tätä selittää kilpailu ja ehkä osaltaan että yksityisillä toimii paremmin keppi ja porkkana systeemi motivaattorina, hyvin tehdystä työstä palkitaan ja huonosta rangaistaan.
Tehokkuus = rahan säästö, liikevoitto, osingot. Niitähän kyllä syntyy mutta kenen kustannuksella? Asiakkaat eli vanhukset eivät voi valita mitä saavat. Jos soppa on laihaa ja vaipat loppuvat niin se on ”tehokasta” koska rahaa säästyy. Niitä vanhuksia se ei kyllä lohduta. Julksen sektorin ”tehottomuus” on myös myytti jolla yritetään ajaa palvelut yksityisille jotta päästäisiin käärimään voittoja.
Kilpailu toimii silloin kun asiakkaalla on valinnanvaraa. Vanhuksilla ei ole, he saavat mitä heille annetaan. Järjestelmä muistuttaa entisaikojen huutolaisuutta. Siinä orpolapsi annettiin hoidettavaksi sille joka sitoutui tekemään sen halvimmalla. Jostain syystä huutolaisista luovuttiin lasten osalta, mutta näköjään keksittiin siirtää se vanhuksille.
Olen työskennellyt alalla sekä yksityisellä, että julkisella ja Norppa, julkisen puolen tehottomuus on kaikkea muuta kuin myytti.
Eikö muutoin se soppa ole myöskään sen paksumpaa julkisella, ei asumispalveluissa, eikä ateriapalvelussa.
Kun vertaat huutolaisuuteen niin huomaa, että julkinen sektori on se ostaja.
Aikanaan hämmästelin, kun Tampereen kaupungissa yksi lasku kiersi 9 eri ihmisellä kuittausta varten, kunnes se viimeinen oli valtuutettu sen laskun kuittaamaan maksettavaksi.
Vastaavaa järjettömyyttä julkisella puolella on joka paikassa eli ihmisten ajan ja työn haaskaamista viimeisen päälle.
Norpalle tiedoksi, että olen ollut tuolla julkisella puolella ja seurannut usean tuttavani työtä aivan vastaavin kokemuksin.
Samat kokemukset tietotekniikan alalta, 5 vuotta VRllä, 5 vuotta Pääkaupunkiseudun Tietokeskuksessa ja lopuksi kymmeniä vuosia Kemiralla.
Varsinkin VRn ATK toimisto oli yhdenlainen lepokoti, eikä painaneet työt Tietokeskuksessakaan. Kemira vaikka olikin valtion yritys oli tahti aivan toista luokkaa.
Tunnusomaista oli myös että julkisilla ei kehuttu, ei kiitetty, ei moitittu. Kemiralla kehittyi ura ja palkka aikaansaannosten mukaisesti
Perusasia=
Julkinen, verovaroin tuotettava palvelu ei ole voittoa tuottava toiminto, vaan kokonaisvaltainen toiminto, koulutuksineen, tietotekniikoineen, myös ykstyisten valvontoineen,
infroineen, ajan hammasta syöneiden laitoksineen.
Se ei estä uusia ideoita, tehostamista ja hyvien mallien ottamista yksityisiltä ja myös päinvastoin.
Kannattaa lukea:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/riikka-tanner/kontrasti-digitaalisen-tehokkuuden-ja-inhimillisen-kohtaamisen-valilla-kasvaa/