Olen esittänyt otsikossa olevan kysymyksen useille vasemmistolaisille poliitikolle ja heidän kannattajilleen, mutta kukaan ei vaan ole osannut vastata.
Mikähän siinä on ?
No nyt kun eduskunnassa on keskusteltu paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin niin tuota samaa väitettä toistetaan taas mm. Demarien varapuheenjohtaja Malmin suulla.
” ensin vietiin lakko-oikeus…”
Vietiin keneltä?
Ala, ammattiryhmä, hitto soikoon, yksittäinen henkilö?
Perustuslaillinen yhdistymisen vapaus tarkoittaa automaattisesti myös vapautta olla yhdistymättä, olla liittymättä yhtään mihinkään järjestöön tai organisaatioon ja tämä on vasemmiston painajainen.
Paikallisen sopimisen laajentamisessa on kyse yritysten asettamisesta samaan asemaan ja näin myös työnantajaliittoihin kuulumattomat yritykset saavat paikallisesti SOPIA ASIOISTA RAJOISSA, JOTKA OVAT SOVITTUJA TYÖEHTOSOPIMUKSISSA.
Ay-liikkeelle ja vasemmistopuolueille kyse on jälleen kerran vallassa kiinni roikkumisesta, vallassa joka ei heille kuulu.
On olemassa selitys sille miksi YTK on jo suurempi kuin SAK.
No eihän AYYltä muuta lakko oikeutta viety kun poliitiset lakot
Mitä taas tulee YTK oon suuruuteen suurin syy on siihen on jäsenmaksun suuruus terv tepivaari
”Mitä taas tulee YTK oon suuruuteen suurin syy on siihen on jäsenmaksun suuruus terv tepivaari”
Tämä on selitys jonka nimiin varmasti vannotaan SAK: n toimistolla ja siellä se on koko totuus, sen on pakko olla tai muuten joutuu tunnustamaan ajan ajaneen ohi 70 – luvun radikaalivuosien kulta-ajasta.
Onhan se aivan totuus kun maksat AYYlle pari tonnia vuosi ja saat työttömyyskorvauksen parilla kolmella sadalla ekellä vuosi
Ihan julkisesti asia tiedetään ei se ole SAKoon sisällä ole jupina lainkaan terv tepivaari
” ensin vietiin lakko-oikeus…”
Ehkä tuolla viitattiin Marinin hallituksen toimiin, joilla hoitajilta käytännössä evättiin lakko-oikeus:
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009061444.html
🤣👍
Poliittisten lakkojen eliminoiminen lisäsi parlamentarismia sekä vähensi merkittävästi vasemmiston tukipuolueen, SAK:n, roolia sekaantua eduskunnan päätöksiin.
Onhan se eräille itkun paikka.
”Muut Pohjoismaat.
Suomessa laittomista lakoista ammattiyhdistyksille aiheutuneet rahalliset seuraukset ovat muihin Pohjoismaihin nähden pieniä. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa voidaan määrätä laittomasta lakosta vahingonkorvaukset lakon yrityksille aiheuttamien vahinkojen suuruuden perusteella ja ilman ylärajaa. Suomessa on käytössä hyvityssakko, jolla on yläraja, 23 500 euroa. Tanskalainen liitto maksoi 2,7 miljoonan euron vahingonkorvauksen laittomasta lakosta. Myös työntekijä maksaa neljä euroa jokaisesta laittomasta lakkotunnistaan, työistuimen tuomion jälkeen jatketusta lakosta lähes tuplasti.
Esimerkiksi Suomessa paperiliitto maksoi 20 000 euron sakon lakosta, joka aiheutti metsäteollisuuden arvion mukaan kymmenien miljoonien eurojen tappiot yrityksille. Paperiliitolle koitunut kokonaissakko kohosi kuitenkin yli 150 000 euroon, kun laskettiin mukaan ammattiosastoille määrätyt sakot. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan Ruotsissa olikin vuonna 2013 vain yhdeksän lakkoa, joista yksi oli laiton.” – Wikipedia.