”Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten”
https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-suomi-sijoittuu-maailman-karkijoukkoon-niiden-maiden-ryhmassa-jossa-rasismia-on-kaikkein-vahiten/
”Enemmistö suomalaisista katsoo, että rasismi on vähäinen ongelma”
https://yle.fi/a/74-20108438
Mites tämä nyt näin…?
https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-suomi-sijoittuu-maailman-karkijoukkoon-niiden-maiden-ryhmassa-jossa-rasismia-on-kaikkein-vahiten/
https://yle.fi/a/74-20108438
Kyse on siitä, että värilasien läpi tosiasiat eivät päde ja ideologinen potaska on ainoa oikea totuus.
On eri asia nimitellä ja syrjiä julkisesti ja ilkeämielisesti jopa syrjityn kuullen kuin esimerkiksi kaksi maajussia pellon laidassa kaikessa rauhassa keskustellessaan pohjoisen asioista käyttävät sanaa lappalainen niin kuin ovat aina käyttäneet ymmärtämättä sen turmiollisuutta.
Tuo tarina maaseudulta oli mielestäni esimerkki siitä miksi monet sanovat gallupissa rasismin vähäiseksi ongelmaksi
Niin, vihervasemmiston mukaan uuden rajalain säätäminen oli rasismia, laittomasti maassa olevien terveyspalveluiden rajaaminen ainoastaan välttämättömään hoitoon on rasismia,turvapaikanhakijoiden ikätestaus on rasismia, perheenyhdistmisessä sukulaisuuden testaaminen on rasismia jne.jne.
Luonnollisesti kaikenlainen toisen kulttuurin kritisoiminen on rasismia kuin myös islamin kritisoiminen.
Sekin on rasismia mikäli toteat että olisi ihanteellista jos Suomeen ei tulisi yhtään turvapaikanhakijaa.
Toisin sanoen on siis rasismia toivoa ettei kenenkään tarvitsisi lähteä joko karkuun sodan jaloista tai paremman elintason perässä.
Rasismia on myös etninen profilointi poliisin suorittaessa ulkomaalaisvalvontaa.
Rasismia on myös pyytää somalilapsia olemaan hiljaa kirkossa kuin myös kirjastossa.
Eva Biaudetin mukaan rikos tilastot ovat rasistisia.
Tässä ihan asiaa TTK: n ammattilaiselta jonkun suomen huutisten sijasta:
Pertti Salminen US puheenvuoro:
Pääministeri Orpo kertoi tavanneensa nuoren opiskelijapojan, joka on täysin suomalainen. Hänen vanhemmistaan toinen on aikoinaan muuttanut Suomeen. Hän sydäntäsärkevästi kertoi siitä, miten hänet yliopisto-opiskelijana jätetään syrjään. Hän on sitten löytänyt paikkansa ulkomailta tulleiden opiskelijoiden joukosta, Orpo kertoi Ykkösaamussa.
Päätin jälleen turvautua tekoälyn apuun asian selvittämiseksi kysymällä, onko ylläoleva rasismia, jos on, niin millaista, vai selittyykö asia kielitaidolla tms. Tähän ChatGPT:
Tässä kuvatussa tapauksessa on tärkeää tarkastella tilannetta tarkasti ja monelta eri kannalta ennen kuin tekee johtopäätöksiä rasismista. Orpon kertomus sisältää elementtejä, jotka voivat viitata syrjintään tai ulkopuolelle jättämiseen, mutta se ei välttämättä suoraan osoita rasismia.
Kulttuurinen tai sosiaalinen syrjäytyminen: Opiskelijan kokemus ulkopuolelle jäämisestä voi johtua monista syistä, kuten kulttuurieroista, erilaisista taustoista, tai siitä, että hänellä on eri intressit tai arvot kuin muilla opiskelijoilla. Jos opiskelijan vanhemmista toinen on muuttanut Suomeen, hänellä saattaa olla erilaisia kulttuurisia tai kielellisiä piirteitä, jotka voivat vaikuttaa hänen sosiaaliseen integraatioonsa.
Kielitaito: Jos opiskelija puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin suomea, vaikka hän olisikin täysin suomalainen ja osaisi hyvin suomea, hänen aksenttinsa tai kielenkäyttönsä saattaa poiketa syntyperäisistä suomenpuhujista. Tämä voi johtaa siihen, että hänet koetaan erilaisena ja hän jää sosiaalisesti ulkopuolelle, mikä ei ole varsinaisesti rasismia, mutta voi silti olla syrjintää kielellisin perustein.
Rasismi tai mikroaggressiot: Rasismilla tarkoitetaan syrjintää tai ennakkoluuloja, jotka perustuvat yksilön etniseen taustaan tai ihonväriin. Jos opiskelija kokee, että häntä kohdellaan toisin hänen etnisen taustansa vuoksi, kyseessä voi olla rasismia. Tämä voi ilmetä esimerkiksi mikroaggressioina, jotka ovat hienovaraisia tai epäsuoria syrjinnän muotoja, kuten vähättely tai ulkopuolelle jättäminen etnisen taustan vuoksi.
Ilman tarkempia tietoja on vaikea tehdä lopullista arviointia siitä, onko kyseessä rasismi vai jokin muu syrjinnän tai syrjäytymisen muoto. On tärkeää kuunnella opiskelijan kokemusta ja ymmärtää hänen tunteitaan ja näkökulmaansa tilanteesta. Joka tapauksessa, syrjintä ja ulkopuolelle jättäminen ovat vakavia asioita, jotka voivat vaikuttaa yksilön hyvinvointiin ja integroitumiseen yhteisöön.
Niin, jokainen kokee asioita omalla tavallaan ja vaikka yksilön kokema on tärkeää huomioida niin se, että yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ryhdytään muuttamaan yksilön kokemusten pohjalta on kyllä synkkä suunta, johon toki erityisesti vihervasemistossa pyritään.
https://www.verkkouutiset.fi/a/tutkija-listasi-hallituksen-rasistiset-paatokset-nain-ben-zyskowicz-vastaa/#b3d62856
Rasismitutkimusten ongelma on kvantifioinnin puute. Käsittelin tätä vuodenvaihteen sarjassani.
Ilman kvantifiointia ei ole kuitenkaan vertailua. Siten on mahdotonta sanoa missä rasismia on paljon tai vähän.
Ei se tarkoita etteikö pitäisi ongelmaa korjata, mutta ymmärrystäkin pitää parantaa.