Koskaan en kirjoita kännissä, en tätäkään kirjoitusta. Kun tunnen olevani kännissä, tulee musiikkia, jota kuuntelen juuri sillä hetkellä.
Siitä tiedätte, etten enää halua keskustella. En julkisesti enkä yksityisesti.
Olen tällöin kännissä, enkä ole halukas enkä pystyvä keskustelemaan.
Känni on kiva. Ainakin omasta mielestäni. Muiden mielipidetä en edes kysy.
Vielä en siis ole kännissä, koska lopetin vasta työt. Sydänsairaalan käynti, 5 päivää, edellisen lauantain ja seuraavan torstain välisinä päivinä en ollut työkunnossa. Olin nimittäin kipeä.
Sosiaalisilta suhteiltani olen pienporvari. Ajatuksiltani olen mielestäni kommunisti, mutta kommunistien mielestä en sitä ole.
Kommunistisia puolueita on 3 suomessa. Eriseuraisia.
Venäjällä niitä on ainakin 8 puoluetta, ja taitaa olla jopa 15 ryhmää. 2 puoluetta on nykyään duumassa.
Tiedän itse mikä olen, ja se riittää minulle.
Opiskelin Moskovassa -80 luvulla yhteiskuntatieteitä ja filosofiaa. Elämäni Moskovassa tuolloin, oli elämäni onnellisinta aikaa. Olisin halunnut jäädä Venäjälle. Elämäni ladut eivät olleet suosiollisia siihen. Siksi tulin Suomeen. Toki, en enää yksin.
Elämäni Moskovasssa, Venäjällä oli -80 luvulla onnellisinta aikaa, minulla oli kaikki mitä tarvitsin.
Rakkaudesta lähtien. Ostin Suomalaisia lehtiä lehtikioskilta. 3 päivää vanhoja toki. Mutta mitä sitten?
Luin Aamulehteä ja Hesaria, joita tuolloin lehtikioskeilta, tietyiltä, sain ostaa. Pravda tai jokin muu paikalllinen lehti maksoi pari kolme kopeekkaa tuolloin, länsilehdet maksoivat ruplia. Mutta niitä sai.
Niistä lehdistä sain lukea, kuinka ankeaa oli Neuvostoliitossa. Kaupoissa ei ollut mitään.
Kävin itsevalintamyymälöissä. Hyllyillä kaikki tarvitsemani.
Länsilehdistö viittasi siihen, että vihannesmyymälöissä heidän käydessään oli pari nahistunutta porkkanaa…jossa kaupassa vain leipää…onpa köyhää ja ankeaa.
Todellisuus: vihannes – ym kauppoihin tulee vain kerran päivässä jakeluauto, aamulla, ja ihmiset tietävät sen ja työssäkäyvät eivät ehdi, pistettiin omat vanhemmat asialle, aamulla. Loppupäivä vihanneskaupassa oli tyhjää, ikävystyneenä kaupan myyjä nojaa kyynärvarteensa ja…saa palkkaa.
Entä Suomessa tuolloin? Heh!
Säästin rahoistani peilikaukoputkeen. Meni hetki, koska peilikaukoputki maksoi 220 ruplaa.
Peilikaukoputki oli hyvin voimakas, ja iso. Se oli puulaatikossa. Toin sen myös Suomeen, mutta valitettavasti siitä nussittiin ne kerroin voimakkuudet (Suomessa), joten myin sen…1500 markalla.
Harrastin valokuvausta myös Venäjällä. Ostin suurennuskoneen ja tarvikkeet. Ne minulla on vielä.
Hyvä Zenith kamera, joka minulla sekin.
Venäjällä Neuvostoaikana siihen oli mahdollisuus, Suomessa ei.
Ei ollut Neuvostoliitossa pulaa mistään. Vaikka Aamulehti ja Hesari niin vakuuttivat liki joka päivä.
Onko mikään muuttunut? Ei ole.
Neuvostoliitossa oli minulla mahdollisuus harrastaa mitä halusin, Suomessa ei, tai se maksoi paljon…
Mietin jo tuolloin, mitä on demokratia.
Aamulehdessä ja Hesarissa tuolloin -80 luvulla jo, kerrottiin, ettei Neuvostoliitossa saanut matkustaa kaupunkien välillä. Minä kävin kuitenkin tästä tietämättömänä Moskovasta Leningradiin tyttöystävääni katsomassa tuon tuostakin.
Uskonnonvapautta ei ollut samojen lehtien sanomana, ja tietämätömänä kävin Moskovan ympäristössä Ortodoksissa toimivissa Luostareissa, Moskovassa eri kirkoissa, joita Aamulehti ja Hesari väitti ettei ollut edes olemassa.
Miksi luulette, että epäilen Suomen valtamedian jokaista väitettä…?!
Markku Huhtala, Tampere, Rantaperkiö
Olen tänään kuunnellut sotesopasta.
Oppositio haukkuu hallitusta siitä että oppositio ei toimi, ja opposition sisäinen oppositio on eri mieltä hallituksen kanssa, jossa hallituksen sisäinen oppositio vastustaa hallitusta. Sotevaliokunnalla on kiire ja hurjasti aikaa, se toimii loistavasti ja päin helvettiä, se osaa asiansa mutta epäonnistuu kaikessa, ainakin jos kysyt ihan sama minkä puolueen jäseneltä.
En minä tarvitse viinaa, sillä koko eduskunta on täysin sekaisin ja jakavat sekavuuttamme meille tiedotusvälineiden kautta.
Ja MINÄ PERKULE lupasin joka päivä tehdä videon kiinnostavista päivän uutisista. Tässä sitä ollaan. Voi perhana. Voi forssa. Voi tuomiopäivä. Voi sote.
Juttusi luettuani jäin ihmettelemään että miksi kommunistinen Neuvostoliitto romahti. Kertomuksesi kuinka hyvin moni asia siellä oli juuri lopun edellä 80-luvulla. Joku ei nyt täsmää, mutta mukava että pitkästä aikaa tänne putkahdit, tarinointiasi on mukava lukea vaikka usein kovin eri mieltä itse onkin.
Itselläni viinan kanssa menee niin että kun perjantai iltaisin suon itselleni pari konjakkiryyppyä niin toimiipa humeetini tovin tavallista virkeämmin, etten sanoisi luovemminkin
Matti, ehkäpä ulkomaalaiselle opiskelijalle ei Neuvostoliitto näyttänyt todellisia kasvojaan.
Vähän kuin menisi nyt Pohjois -Koreaan turistimatkalle ja palaisi kertomaan kuinka hyvin asiat siellä olivat.