Voisi luulla, että uusi ohjelmistoversio on parempi kuin vanha. Niin voi luulla, mutta käytännössä tilanne näyttää usein olevan päinvastoin – uudempi versio onkin huonompi kuin vanha.
Yksinkertainen on hyvä
Yleensä käyttäjä haluaa tehdä jonkun varsin yksinkertaisen toimen ja haluaa tehdä sen helposti ja nopeasti. Silloin myös ohjelmiston pitää olla yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Saman ohjelmiston pitää toimia samalla tavalla vuosia, mieluiten vuosikymmeniä – jotta käyttäjältä ei kulu turhaan aikaa uuden version opettelemiseen yhä uudelleen ja uudelleen.
Käyttäjän pitää olla isäntä, eikä ohjelmiston orja
Kun käyttäjä haluaa tehdä jonkun yksinkertaisen asian helposti, niin se pitää myös uudessa ohjelmistoversiossa voida tehdä helposti – eikä ohjelmisto saa arvailla mitä käyttäjä haluaa tehdä ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja, vaikka käyttäjä ei sitä halua. Käyttäjä tietää mitä haluaa ja se pitää voida tehdä helposti kuten ennenkin.
Käyttäjät eivät yleensä ole idiootteja
Käyttäjä on hyvinkin voinut käyttää jotakin ohjelmistoa jo vaikka vuosikymmenen, ehkä enemmänkin ja työskentelee sillä vanhalla versiolla tehokkaasti. Uuden version täytyy toimia täysin samalla tavalla kuin entinen versio – ellei käyttäjä nimenomaan halua käyttää joitakin uusia ominaisuuksia. Ohjelmistojen kehittäjät eivät yleensä tätä ymmärrä, vaan tekevät aivan turhia ja haitallisia uudistuksia, joista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ohjelmiston kehittäjä tekee vanhaan ominaisuuteen jonkun muutoksen, joka hänestä on parempi tai hienompi, mutta tuottaa käyttäjälle turhaa harmia, kun pitää opetella uusi tapa käyttää.
Vanha on usein parempi kuin uusi
Vahassa ohjelmistossa oli usein enemmän mahdollisuuksia tehdä valintoja – käyttäjä sai helposti tehtyä juuri sen mitä halusi. Uudesta ohjelmistosta voi kokonaan puuttua se haluttu toiminto, tai sitä varten pitää tehdä ylimääräistä työtä, että saa edes jotenkin tehtyä sen, mikä vanhalla ohjelmistolla oli helppoa.
Esimerkiksi Canonin tasoskanneri
Minua palveli erinomaisesti mielestäni enemmän kuin 10 vuotta joku Canonin Lide-sarjan skanneri. Sillä oli helppo skannata kuvia, dokumentteja, jne. Sai helposti vaikka JPG, tai PDF, yms. formaateissa. Sai itse helposti määrätä minkä kokoiselta alalta skannattiin – esimerkiksi A4.
Sitten yhtenä kauniina päivänä Skanneri sanoi YYA-sopimuksen irti ja ostin uuden. Kun olin ollut tyytyväinen Canonin Lideen, niin ostin uuden Canonin Liden. Olisin ostanut vieläkin uudemman, mutta sillä olisi ollut pitkä toimitusaika, joten uusi ei ollut ihan uusinta mallia.
Minun piti skannata uudella suunnilleen samoja asioita kuin vanhalla, mutta nyt oli kehitetty ohjelmoijan mielestä uusi ja muka parempi käyttöliittymä, joten olin kusessa. Piti yrityksen ja erehdyksen kautta kokeilla, että millähän kombinaatiolla saisin sen, mitä ennen sain tehtyä helposti. Meinasi savu nousta korvista.
Tietsikan joku ohjelmisto on muuttunut
Tässä ihan lähiaikoina jotakin on muuttunut tässä tietokoneessani, jolla kirjoitan tätä kirjoitusta. Ohjelmisto luulee auttavansa minua avaamalla minulle valikkoja, joita en halua. Kun minulla on vaikkapa joku e-lehti, tms. auki ja vanhoina hyvinä aikoina klopsasin hiirellä jotakin otsikkoa, niin sivu vaihtui sinne mitä klopsasin ilman mitään valikkoja – yksi klikkaus.
Nyt kun teen sen yhden klikkauksen, niin ihan turhaan aukeaa valikko, josta ohjelmoijan mielestä minun on helppo valita, haluanko esimerkiksi avattavan uuteen sivuun, uuteen välilehteen, tms. Siitä uudesta toiminnosta on vain haittaa. Ennen selvisin yhdellä klikkauksella, nyt pitää klikata kahdesti tai kolmesti saadakseni saman toiminnon, jonka ennen sain yhdellä klikkauksella.
En edes tiedä minkä ohjelmiston päivitys tämän on aiheuttanut. Minusta se ilmiö on kahdella eri selaimella. Epäilen Windowsin päivitystä syylliseksi.
Wintoosan numeron kasvaessa käyttäjän ongelmat lisääntyvät merkittävästi.
Minä tykkäsin eniten Microsoft DOS-käyttiksestä. Win 3.1 oli käyttökelpoinen, samoin Win XP.
Juhani kirjoitti esiin sen, mitä olen itse useasti harmitellut.
Ohjelmistojen päivittäjät luulevat tietävänsä paremmin kuin minä itse sen, mitä tarvitsen.
Ei kyse ole siitä, miä sinä tarvitset.
Kyse on siitä, mitä nämä haluavat pakottaa sinut ostamaan.
Kyllä tekoäly ”tietää”, mitä käyttäjät ”tarvitsevat” ja kuinka asiat tehdään, että kaikki joutuisivat uusimaan laitteensa ja käyttöjärjestelmänsä mahdollisimman kalliisti!
Miljardööreille lisää rahaa!
Tosin epäilen, että helvetissä, jonne he näyttävät olevan menossa, tuskin on käytössä sama valuutta, kuin tällä pallolla!
Kirjoitin vuosia sitten tämän ja tuli taas mieleen.
Tietotekniikka on järkyttävän tehotonta nykyään.
Jos aihe kiinnostaa, voin koota siitä joku päivä uuden isomman tekstin hauskojen (traagisten?) esimerkkien kera.
Kyuu ihan hyvä jos teet.
Kyllä me maallikot ollaan purjeissa näiden jatkuvien muutosten kanssa jotka ovat muka parempia…
Kerron vielä erikseen, että olen kieltäytynyt ostamasta ohjelmistoja, joista pitäisi maksaa erikseen joka vuosi – esimerkiksi Office 365.
Olen ostanut erikseen Officen, jota saan käyttää vaikka 10 vuotta sillä samalla hinnalla, eikä tarvitse antaa Microsofin päivittää sitä ”uusilla ominaisuuksilla”. Sama ohjelmisto, samoilla ominaisuuksilla, jatkuvasti.
Olen vieläkin jättänyt päivittämättä Windowsin versioon 11. Ihan varmasti tulisi taas vaikeuksia, jos antaisin päivittää.
LibreOffice on on hyvä toimiva ilmainen ohjelmisto, jolla olen pärjännyt vuosia ilman exeleitä yms.
https://fi.libreoffice.org/
Officea saa todellakin edelleen ostettua myös yksittäisenä, noin 30-40 euron/dollarin hintaan saa ihan kurantin Microsoft Officen ilman pilvihässäköitä. Ja Veikon mainitsema Libreoffice riittää pääosalle.
Pilvitoiminnoissa on puolensa ja etunsa joillekin, mutta kaikki eivät niitä tarvi. Ja onhan siinä hintaeroa. 40 euron kertamaksu jolla pärjää ainakin viisi vuotta vai satasen vuosimaksu.
Minulla on ollut oikea Microsoftin Office ”aina”. Silloin tiedostot siirtyvät ongelmitta, kopiointi toimii ristiin eri ohjelmien välillä, jne.
Mutta en ole halunnut ”365”-orjaksi.
On edelleen myös ensimmäinen Office, jossa oli paljon hyviä ohjelmia, joita uudemmissa Officeissa ei ole. Käytän niitä edelleen – sillä kerranmaksetulla suurehkolla hinnalla. Toki olen ostanut myös uudempia uusiin koneisiin.
Minulla on edelleen office 2010 ja se riittää minulle.
En todellakaan suostu 365-pelleilyyn.
Minun MS Office 2000 Premium on todella hyvä, paitsi että se ei tunne uusimpia formaatteja, joten lisäksi pitää olla joku uudempikin. Sen Office 2000 ostin vuonna 2001. Maksoi pirusti, mutta oli kannattava ostos.
23 vuotta sitten ostettu ohjelmisto, edelleen käytössä.
On minulla toki vanhempiakin. Uudet meinaavat ottaa päähän. Miksi kärsiä vitutuksesta, jos kerran vanha ohjelmisto toimii hyvin?
Palaan vielä siihen hyvään MS DOS käyttöjärjestelmään.
Se teki erinomaisen hyvin täsmälleen sen asian jota käyttäjä halusi, eikä yrittänyt olla viisaampi kuin käyttäjä.
Kävin hakemassa kaapistani version 5.0 paksun kirjan User’s Guide vuodelta 1991. Silloin tehtiin todella hyviä ohjelmistoja käyttäjien tarpeeseen.
DOS oli ihan hyvä aikansa tuote, mutta en antaisi sille hirveästi pisteitä. Se oli tosi hätäisesti toisesta ohjelmistosta mukautettu ja koitti hätäisesti matkia kilpailijoilta asioita. Olin ATK-huoltohommissa DOS-aikaan ja kyllä sitä monet typeryydet sai korjata. Toki perusjutut se hoiti, ei ollut turhaa roskaa, eli moni asia oli ihan jees. Mutta rajat olivat hyvin nopeasti vastassa, jo sen ajan tekniikalla.
OS/2:ta saattoi pitää aikansa mestariteoksena. Se pystyi samalla laitteistolla tekemään paljon enemmän, rinnakkain ja vakaasti. 1990-luvun jälkipuolella se oli monissa tehtävissä täysin suvereeni. Sen kaatoi likainen kilpailu, eivät teknologiset puutteet.
Linux alkaa nykyään olemaan jo aika iso, mutta kelpo yhä. Pienempää hakeville on onneksi myös rutkasti optioita, vaikkapa BSD-johdannaiset.
Historian lehdiltä voisi kaivaa melko mallikelpoisena tuotteena myös AmigaOS:n. Se tarjosi yhdellä disketillä ja puolen megan muistilla enemmän ja vakaammin kuin senaikainen Windows moninkertaisilla resursseilla.
En voi olla palaamtta MS DOSiin, vaikka Kyuu ei siitä tykännytkään.
1990-luvun alkuvuosina sillä DOSilla sai osaava käyttäjä tehtyä kaiken mitä tarvitsi tehdä – käytin ihan itse sitä aivan perusteellisesti.
Kun osasi käyttää DOSin käskyjä, kytkimineen, oikein, niin kaikki tapahtui juuri siten kun käyttäjä halusi tapahtuvan. Siitä loistavasta käyttöjärjestelmästä on ”valovuosi” nykyisiin paskaohjelmistoihin, jotka luulevat olevansa viisaampia kuin käyttäjä.
Olen käyttänyt DOSia edelleen myös 2000-luvulla.
Vieläkin kun Windows on solmussa, niin komentokehotteella, eli DOSilla on joskus mahdollista pelastaa jotakin.