On jo heinäkuu. Luulisi olevan kaupoissa saatavana myös tuoreita pieniä hyviä vihanneksia.
Kävin tänään Varkauden Prismassa tavallista myöhemmin (kuitti 09.29), että jospa nyt olisi saatavilla. Viikko sitten kello 07.34.
Viikko sitten ostin pussin ”Naposteluporkkanoita” 200g hintaan 1,19 €. Kyllä niitä voi napostella, mutta parempiakin olisivat voineet olla siihen kilohintaan (5,95 €/kg), osa piti leikata pois.
Tänään homma meni vielä hullummaksi. 200g pussitettu kotimainen porkkana 2,59 €, eli bruttohinta 12,95€/kg. Ei olleet kovin kaksisia, vaikka kilohinta on porkkanoista kova. Siivosin porkkanat ja punnitsin – oli nettona noin 85 g sisältäen pussin. Kilohinta nettona 30,47 €/kg. Tätä kirjoittaessani rouskutin yhden porkkanan ja maku oli huonompi kuin niissä viikko sitten ostetuissa, vaikka kilohinta oli viisinkertainen verrattuna viikko sitten ostamiini. Ei juurikaan kannusta ostamaan vihanneksia.
Katsoin myös sipulinippuja, että olisiko sellaisia nippuja, joissa varretkin ovat tuoreita (eli raakana syötäviä). Eipä näkynyt, joten ostin edelleen viimevuotisia suuria sipuleita.
——
Minun mielestäni ei pitäisi joutua erikseen metsästämään hyviä tuoreita raakana rouskutettavia vihanneksia jostakin muualta kuin ruokakaupasta. Odotan edelleen mm. pieniä tuoreita keräkaaleja rouskutettavaksi sellaisenaan.
Oliskos tuolla aika viilellä keväällä tuohon asiaan osa syyllinen saattaa hyvinkin vaikuttaa
Myös polttoaineiden hinnalla on osansa kun osa kasvihuoneista pidetään poissa käytöstä terv tepivaari
Yksinkertainen tuoreus-makumääritelmä:
Vihannekset, juurekset ovat parhaimmillaan silloin, kun ne on istutettu, luomulannoitettu ja korjattu alueellisesti oikea-aikaisesti.
Suomessakin eteläiset ovat eri asia kuin pohjoiset istutukset. Nyt Suomessa yrtit, salaatit, sipulitkin naatteineen alkavat ovat valmiita.
Suomen ja Pohjoismaiden kesäinen aurinkojakso antaa vihanneksille vahvan maun kuten tillit, avomaan kurkut ym..
Euroopan aurinkokypsytetyt tomaatit erinomaisia. Aikaiset tankoparsat.
Oikeita uusia perunoita ei saa vielä mistään, paitsi kohta Italiasta. Varhaisperuna on onnetonta.
Noinhan se asia on kun siemenperunat sai peltoon parin viikon viiveellää tuloskin on sen mukaista
Mutta näin tänä keväänä kävi terv tepivaari
Olen vähän samaa ihmetellyt.
Onneksi sipulit omassa pellossa alkavat olemaan hyviä.
Minäkin olen silloin tällöin yrittänyt kasvattaa sipuleja, mutta melko huonolla tuloksella – kun olen joutunut olemaan Virossa ”sotimassa” pitkään, joten sipulit eivät ole saaneet tarpeeksi vettä riittävän usein. Niinpä sitten olen jättänyt yrittämisenkin.
Nytkin toukokuussa olin 16 päivää reissussa, siinä olisi taas sipulit kuolleet kuivuuteen.
Sipulit liotetaan ennen istutusta noin tunnin kädenlämpöisessä vedessä ja istutetaan kosteaan valoisaan paikkaa aivan naatti maan pintaan.
Se ei vaadi kastelua. Luonnon sade riittää.
Minun tontilla ei ole kosteaa paikkaa.
Tarkoitin istuttettaessa kosteaan maahan. Muuten kuiva ja valoisa.
Oma kokemus on että sipuli on aika anteeksiantava kastelun suhteen moneen muuhun verrattuna. Toki liika on liikaa, mutta aika robusti kasvi on.
On se vaan jännää, että kaikkitietävä Karjalainen tietää minun puutarhanikin paremmin kuin minä itse.
Muutama päivä sitten käytin varsin huomattavan määrän vesijohtovettä puutarhani kastelemiseen, että saisin ehkä edes jotakin satoa (omenia, mustaherukoita, tyrniä, karviasia, aroniaa, jne.).
Sipulinkasvatuksesta tontillani minulla on kokemusta usean vuoden ajalta – liian kuivaa, pitäisi kastella. Tein jopa kastelulaitteenkin sipulipenkkiä varten, mutta sekään ei riittänyt, kun olin pitkään poissa.
Neuvo ei kelpaa.
Kunnallinen vesijohtovesi happamoittaa maan. Sadevesi tai kaivovesi kuuluvat kasteluun.
Olen asiasta tehnyt tutkimuksen kehittämääni sadeveden keräilyjärestelmää varten.
Taas väärin.
Minun puutarhani antaa minun menetelmilläni minulle oikein hyvän sadon hyviä suuria marjoja, jne.
Ongelmana on, että silloin tällöin tarvitaan keinokastelua. Sen näkee siitä kun rupeaa tulemaan keltaisia lehtiä – silloin tarvitaan lisää vettä.
Varkauden vesijohtovedessä on runsaasti mineraaleja, mm. kalkkia. Se tehdään pohjavedestä.
Hanavesi on hapanta vrt. sadevesi. Siinä on bakteereita ja putkien syöpymistä estäviä kemikaleja.
Kalkki kyllä kuuluu maahan aikaisin keväällä.
Kovin ovat myöhässä tänä vuonna mansikat. Ei meillä mitään muuta olekkkaan ja minä tein mannsikkamaan ympärille verkkoaidan etteivät pääse karkaamaan. Sitä minä olen järvivedellä muutaman kerran kastellut.
Ei meillä mitään juurikkaita, ei perunaa, ei porkkanoita, ei minkäänlaisia muita syötaviä ole kasvamassa. Viime kesänä ei saatu ensimmäistäkään juurikasta, kun peurat ehtivät aina ennen. Minä olen kuvitellut, että perunan varsia ei syö yksikään elukka, mutta hyvin kelpasivat.
Ihan joka paikkaan ei voi tehdä aitoja, joten juurekset menee parempiin suihin, ellei metsästäjät hoida hommaansa riittävän tehokkaasti.
”Kaikkitietävän” Karjalaisen valheita on taas oikaistava.
Kun vesijohtovedessä on kalkkia, niin se EI OLE hapanta, vaan emäksistä.
Varkauden vesijohtoveden pH on noin 8,0, eli se on lievästi emäksistä.
Toivon, että Karjalainen pysyy poissa minun blogistani. On tietävinään kaiken, vaan ei tiedä, vaan vain luulee.