Voi näitä ilon päiviä, kun ei saa enää haistella Oulun Veitsiluodon, Varkauden, Kymenlaakson, Valkeakosken, Mäntän rahanhajua, Lievestuoreen Liisan pisuaaria ja sulfaattisellutehtaita. Lielahden sulfiitti haisi vain kolikoille nuo muut seteleille.
Soitin jo 70- luvulla Valkeakosken yhdelle johtajalle löyhkästä, kun ajoin Amazonilla Hesasta viikoittain Tampereelle. Sulfaatti kun oli tutkimuksin todettu vaaralliseksi alueen ihmisille hengittää; ”puhuvat ja kirjoittelevat, kun eivät mitään tiedä – raha täällä haisee”, oli Juuso hänelle sanonut.
Myöhemmin metsähallituksen ex-pääjohtaja Eljas Pohtila halusi Suomen metsät mataliksi aukeiksi ja kyntökoneet vakoja tekemään- kannot per…le silpuksi ja uuniin ja suot kuiviksi. Ei muuta kuin ojat auki ja lannoitetaan lähijärvet, että kalat pulskistuisivat.
Porvoonjoki yläjuoksu kaukana pohjoisesta Mäntsälöineen lannoitti mökki- ja navetan kikkareet kellumaan alajuoksulle saakka, joita Porvoon Maarissa vieläkin haavilla noukitaan – kalat ovat pulskia.
No, jäi Porvooseen vielä Neste, joka soihduttaa, hajustaa aina Helsinginkin kuin Pietari ja Liettuakin, juuri nyt taas huoltoseisokillaankin 1.4. alkaen.
Panin 90- luvun alussa aloitteen ympäristöministeri Pietikäiselle, että eikös panna koko Suomen ylle kuvainnollinen katiskaverkko, jonka silmäkoko ja langan paksuus vaihtelee; katiskan lanka tarkoittaa koskemattomia luonnonvaraisia ekokäytäviä kaikille elollisille liikkumaan paikasta toiseen. Se oli minun Natura -ajatustani. Olisivat kaikki tällä Suomen pläntillä kutakuinkin tasa-arvoisia osallisuuteen.
No, viisastunut Eurooppa edellä, sillä he kun jo aikaa sitten panivat metsiään mataliksi. Nyt kreivin aikaan, lehto- ja havumetsineen peittävät jo puolta Europasta Itävalta ja Portugali etunenässä. Siellä, kun kuumuus meinaa yllättää, mutta meillä vielä saunakin. Onneksi heillä on luonnonmetsäbuumi. Suomesta nyt ei mitään tiedä, kun ne jo Euroopassakin meille nauraa.
Täällä haisee vain raha kunnes luonnonpankki on tyhjä.
… mutta tämä Suomi haisi hyvälle. Historiasta voi ottaa opiksi.
https://kemianhistoria.luma.fi/tervanpolton-historia-suomessa/
Niin ja kinastellaan mistä se haju tulee.
Ennen Valkeakosken ohi ajaessa tieto oli paikkansa pitävä
ja haju oli taattu sekä pilvi taivaalla.
Isävainaa sano että kyllä hajussa kasvaa kun vain jaksaa olla…
– Nyt on Bloggarit lähes hiljentyneet ja valmistautuvat kehysriihen kehumiseen…
Raha haisee, sanoivat…
Porvoon Kulloossa, Nesteellä haisee raha. Siellä palaa myös jäännöskaasuja = ”ns. ikuinen liekki ”, jonka lämpö menee harakoille. Sellu-paperitollisuus ei enää juuri haise. Talteenotto on kehittynyt huimasti.
Vesikiertokin on sisäinen ja puhdistettua.
Kaupunkien jätelaitokset joskus pölläyttää. Hatanpään p-vatkaamo päivittäin. Lounaistuuli vie sen Hatanpäältä Viinikkaan.
Arvatkaapas, kun ne alkavat rakentamaan uutta kaupunginosaa p-vatkaamon päälle ja puhdistamaan maapohjia.
Haisoo, haisoo !
Wanhoina hyvinä aikoina voi piereskellä bussissa ja laittaa hajun sellutehtaan piikkiin. Nyt sekään ei enää onnistu.
Vielä parmpi oli koiruus, kun pieraistiin paperipussiin ja vietiin luokan ovelle ja paukautettiin pussu rikki. Se oli hajupaukku se !
Olihan noita ns asoita vaikkapa open istuimelle pieru tyyny varsinkin niille jotka ei ollut suosikkeja opettajina terv tepivaari
… tai pari nastaa open tuolille, niin opelta tuli pieru.
No meillä oli open istuin tyyny poissa pelkkä puutuoli tyyny oli opettajan kaapissa lukkojen takana terv tepivaari
Maalla se haju hyödynnettiin kasvuvoimaksi eli lanta pellolle!
Meillä aikanaan Vantaalla naapuri tyhjensi saostuskaivonsa kevään lämpimillä omenapuiden alle ja löyhkä levisi koko alueelle. Viranomaiset kielsivät.
Mutta aivan tosi asia hajuissa on aina kevät hajut voi olla miellyttäviä taikka sitten vähemmän miellyttäviä
Kaikki vaikkapa puiden lehtien mädäntyvien tulevat haisut kevät on hajujen aikaa luonnossa terv tepivaari