Sotejohtaja avautuu: Hallitus ei ymmärrä, mistä kriisissä on kyse
Soten kriisi|Sotea vaivaa ”pohjimmainen ristiriita”, sanoo Kanta-Hämeen Olli Naukkarinen. Se ei hänen mukaansa ratkea ainakaan alueiden yhdistämisellä.
Tiiviisti:
Hyvinvointialueiden alijäämäennusteet eivät kerro alueiden todellisesta tuottavuudesta, sanoo Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja. Hallitus ja valtiovarainministeriö patistelevat hyvinvointialueita järeämpiin säästötoimiin. Hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarisen mukaan nykyinen rahoitusmalli ei ota huomioon sitä, kuinka tehokkaasti alueella toimittiin ennen sote-uudistusta.
Viimeksi tiistaina hallituspuolue kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että alijäämät kertovat ”moraalikadosta”, eli siitä, että alueet eivät yritäkään etsiä säästöjä.
Naukkarisen mukaan ministeriö ja hallitus tulkitsevat tilannetta väärin. Hyvinvointialueet voivat toimia verrattain tehokkaasti, vaikka niiden alijäämä asukaslukuun suhteutettuna olisikin suuri. Tämä johtuu nykyisen rahoitusmallin perustavanlaatuisesta ongelmasta, Naukkarinen sanoo.
Malli ei nimittäin ota huomioon sitä, kuinka tehokkaasti alueella toimittiin ennen sote-uudistusta. Osa alueista oli jo etukäteen laittanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteen tai tehnyt muuten säästöjä.
Naukkarinen käyttää vertauskuvana hedelmiä.
”Pöydällä on 23 hedelmää, joista pitää tehdä litra mehua. Siellä on sitruunoita, joista on jo puristettu suurin osa mehuista pois, ja sitten on isoja, juuri halkaistuja appelsiineja. Totta kai niistä appelsiineista lähtee enemmän ja nopeammin mehua irti.”
Eli: koska osa alueista vasta aloittaa palveluidensa yhdistämistä ja karsimista, näyttää tilinpidon näkökulmasta siltä, että ne onnistuvat saamaan paremmin aikaan säästöjä. Ne, jotka karsimista ovat jo aiemmin tehneet, eivät Naukkarisen mukaan yksinkertaisesti saa irti samanlaisia säästöjä. Tuottavuutta kun on etsitty jo aiemmin.
”Se, miten nopeasti saadaan säästöjä aikaan, riippuu siitä, miten paljon alueella on ollut kustannuksissa ilmaa.”
Kanta-Hämeen virkamiehistön koostamien tietojen mukaan alueiden ennustettu alijäämä ei korreloi sen kanssa, miten tehokkaasti alueet palvelunsa tuottavat. Tietojen perusteella esimerkiksi Päijät-Häme olisi tehokkuudessa kärkipäätä. Siellä olikin tehty mittavaa palveluiden yhdistämistä ja karsimista jo ennen sote-uudistusta. Silti sen alijäämä on alueiden keskikastia.
”Alijäämät eivät siis kerro, onko alue kriisissä tai onko sen kustannusrakenne lähtökohtaisesti hirveän kallis”, Naukkarinen sanoo.
Eli summa summarun: alueiden yhdistäminen ei ratkaise mitään, vaan sotkee entisestäänkin soten. Osa alueosta on jo ennen alueuudistusta saneeranneet toimintaansa, joten säästömahdollisuudet eivät näy kuten niillä, jotka eivät ole sitä tosissaan tehneetkään. Kustannukset asukasta kohti eivät kerro välttämättä oleellista.
Nyt pitää antaa alueille työrauha ja poliitikoiden lopettaa talous-sote-populismi.
Tilaajille:
Lisää:
Hyvinvointialueet ovat olleet nyt pystyssä reilut puolitoista vuotta. Naukkarisen mukaan on suorastaan mahdoton ajatus, että tänä aikana alueet olisivat voineet päästä merkittävästi parempiin talouslukuihin.
”Vuoden 2025 tilinpäätös on sellainen, josta aidosti aletaan nähdä, mihin alue pääsee omalla tekemisellään.”
Syitä tähän on monia. Hyvinvointialueiden kädet ovat monessa kohtaa sidotut: vaikka ne tekisivät säästöjä ja esimerkiksi sulkisivat terveyskeskuksia, ne joutuvat lain mukaan edelleen maksamaan suljetuista rakennuksista vuokraa kunnille.
Lisäksi alueet joutuivat vastaanottamaan kuntien ja kuntayhtymien vanhat sopimukset, jotka oli tehty esimerkiksi hoivayritysten kanssa. Sopimuksissa on irtisanomisajat, ja uudet sopimukset täytyy myös kilpailuttaa.
Naukkarinen kertoo, että esimerkiksi Kanta-Hämeessä on nyt tehty hoivayritysten kanssa sellaiset sopimukset, joissa otetaan automaattisesti huomioon hoitajamitoituksen muutokset. Niiden vaikutus talouteen alkaa hänen mukaansa näkyä kunnolla vasta ensi vuonna.
Lisäksi monet päätökset ovat sellaisia, että niiden vaikutus ei pure heti: useilla alueilla on esimerkiksi päätetty vähentää vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osuutta ja lisätä yhteisöllistä asumista. Ei vanhuksia kuitenkaan voi tuosta vaan siirtää yksiköstä toiseen, vaan tällaisen päätöksen tuoma säästö näkyy pidemmällä aikavälillä.
Naukkarinen ei usko, että alueet pääsevät lain vaatimukseen siitä, että vuoden 2026 lopussa vuonna 2023 kertyneet alijäämät olisi katettu. Sen sijaan hän kyllä uskoo, että ensi vuonna alueet eivät tee enää uutta alijäämää. Aikatauluun olisi hänen mukaansa syytä suhtautua realistisesti.
”Mutta politiikassa kun tehdään vaikeita päätöksiä, siitä seuraa usein harha, että seuraavana päivänä kaikki on toimeenpantu.”
A-Studiossa Orpolla ei ollut mitään muuta sanottavaa, kuin ”meidän hyvä hall…”. johon politiikan toimittajat eivät tienneet itkeäkö vai nauraa !
Orpon uskottavuus ja luottamus tekemisiin ja aikaansaannoksiin on täysi 0. Vain puhetta, kiertelyä, kaartelua- hävettää !