Rydmanin epäluottamus ministerinä

Epäluottamuslause Rydmanille. Tällaistako pääministeri Orpo suojelee, joka ei olisi kevannut ministeriksi kokoomukselle, ei myöskään RKP:lle. Ans katsoa jatko ? Miksi Rydman nyt kelpaa kaksinaamaiselle kokoomukselle ?

SDP:n ryhmäpuhe 20.6.24 välikysymyksessä ministeri Rydmanin asemasta.

Arvoisa puhemies,
Eduskunta ei ole tuomioistuin.
Me emme käsittele täällä sitä, miten kansanedustaja Rydman kohteli alaikäisiä tyttöjä, jotka kertoivat ahdistelusta Helsingin Sanomille kesällä 22. Emme käsittele edes kansanedustaja Rydmanin tuolloin käynnistämää pyhää mediasotaa.
Me käsittelemme Rydmanin toimintaa sen jälkeen, kun hänestä tuli valtioneuvoston jäsen. Me käsittelemme vain poliittista luottamusta, onko pääministerillä luottamus omaan ministeriinsä, onko eduskunnalla luottamus, onko kansakunnalla.

Valtioneuvoston jäsen käyttää suurinta valtaa Suomessa. Vuosikymmenien ajan tasavallassa noudatettiin kultaista vallanjakoa. Poliittisen vallan käyttäjä ei saa painostaa vapaata lehdistöä, ei riippumatonta oikeuslaitosta, ei viranomaisia, saati yksittäisiä kansalaisia. Länsimaisessa demokratiassa poliitikon raja menee tässä: vapaa lehdistö, riippumaton oikeuslaitos, virkakunta.
Ja ministerinä Wille Rydman on loukannut kaikkia näitä kolmea. Jokaista.
Aloitetaan vapaasta lehdistöstä, demokratian kulmakivestä. Viime heinäkuussa, kun Rydmanista tuli valtioneuvoston jäsen pääministeri Orpon esityksestä, hän olisi voinut ymmärtää sen vastuun joka valtaan kuuluu. Mutta ei: hän kiihdytti tahtia.
Vuoden aikana ministeri Rydman on julkaissut sosiaalisessa mediassa yli 50 X-päivitystä, joissa hän murentaa vapaata mediaa ja hakee vainolleen kannattajia. Siis keskimäärin kerran viikossa, parhaana kahdesti. Puolet näistä julkaisuista koskee Helsingin Sanomia, lehden ”perättömiä häväistyksiä”, ”härskejä”, ”räikeitä” ”lokajuttuja”, ”maanpetosta kannattavaa” ”moottoripyöräjengin” ”sadismia”. Ja myös Iltalehti, Karjalainen, Yle, MTV ovat ”ala-arvoisia”, ”epärehellisiä”, ”epäeettisiä”.
Joka ikinen viikko ministerin arvovallalla.
Toimittajan kokemuksella voin myös sanoa, että poliittinen painostus valitettavasti tuottaa tulosta, johtaa toimituksissa sensuuriin ja arkuuteen. Meidän vallankäyttäjien velvollisuus on varjella tiedonvälitystä, ei heikentää sitä, varsinkaan näinä aikoina.
Myös ne naiset, jotka ovat edustaja Rydmanin ahdistelusta aikanaan kertoneet, ovat joutuneet uuden henkisen väkivallan kohteeksi. Se painostaa naisia vaikenemaan ja olemaan hakematta oikeutta. En voi ymmärtää, miten kukaan tasa-arvon kannattaja voi antaa tälle käytökselle luottamuksen.

Wille Rydman teki kaksi vuotta sitten Helsingin Sanomista rikosilmoituksen. Viime viikolla tuli syyttämättä jättämispäätös, niin Rydmanin oman toiminnan kuin lehden osalta.
Ei hän edelleenkään ole ottanut opikseen, vaan arvostelee syyttäjää väärästä ratkaisusta, kuten aiemmin eräässä toisessa poliitikon saamassa syytteessä. Rydman siis astuu toisenkin rajan yli: painostamaan riippumatonta oikeuslaitosta.
Joulun alla Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi vaati painokkaasti hallitusta lopettamaan oikeusvaltion horjuttamisen. Kukas muukaan kuin ministeri Rydman kyseenalaisti julkisesti KHO:n presidentin huolen– ja suorastaan todisti että oikeuslaitoksella on syytä pelätä poliittista painostusta.
Rydmanin omasta puolueesta oli julkisesti vaadittu potkuja apulaisoikeuskanslerille, siis hallituksen omalle laillisuusvalvojalle. Tämä oli Rydmanin mielestä täysin harmitonta ja oikeuslaitos turhan herkkänahkainen. Näin se kolmaskin vallanjaon raja rikkoutui, virkamiesten suoja.
Kun seuraavaa virkamiestä uhkailtiin, silloin täyttyi ex-pääministeri Matti Vanhasen mitta. Hän jyrähti huhtikuussa – lainaus: ”Tällainen painostus sisältää sietämättömän piirteen eikä kerta kaikkiaan sovi suomalaiseen hallintoon.” Piste.

Viime kädessä vastuu on pääministeri Orpolla.
Orpon hallitus sallii sen, että hallituspuolueiden johtavat edustajat pelottelevat, vaientavat ja uhkailevat jokaista, joka rohkenee sitä arvostella. Suomeen on laskeutunut pelon ja väkivallan lyijynraskas ilmapiiri.
Pääministeri Orpo, sanoitte äskettäin, että Wille Rydman ei voisi olla kokoomuksen ministeri. Olette kuitenkin esittänyt häntä hallituksenne ministeriksi. Tämä on tapahtunut perustuslain 61 § mukaan, tätä vastuuta ette voi paeta kenenkään muun selän taakse.
Mikä ministeri Rydmanin toiminnassa on sellaista, ettei hän voisi olla teidän oma ministerinne? Nyt teiltä vaaditaan siihen vastaus.
Hyväksyttekö kaiken ministeri Rydmanin toiminnan?
Nauttiiko elinkeinoministeri pääministerin täyttä luottamusta, aitoa luottamusta?

Eduskunta ei ole tuomioistuin. Nyt käsittelemme Wille Rydmanin luottamusta – sitä, jonka hän jo kertaalleen menetti ilman tuomiota tai edes syytettä pääministerin omalta puolueelta. Ei hän vieläkään sitä ansaitse.
Edustaja, joka tänään antaa ministerille luottamuksen, antaa hyväksynnän sille, että oikeusvaltion perusteita nakerretaan: sekä tärkeimpiä instituutioita että yksityisten ihmisten turvaa. Tästä syystä sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä yhtyy epäluottamuslauseeseen.
Jos poliittiset vallankäyttäjät vainoavat tiedotusvälineitä, tuomioistuimia ja virkakuntaa, siirrymme askel askeleelta poispäin oikeusvaltiosta, joka takaa suomalaisille yhdenvertaisen turvallisuuden. Lyhytkin askel Orbanin tiellä on liian pitkä askel.

21 vastausta artikkeliin “Rydmanin epäluottamus ministerinä”

  1. Ilmeisesti hk haluaa kieltää Rydmanilta kaikille kansalaisille kuuluvan oikeuden puolustautua julkisesti esitettyjä – ja oikeudessa vahvistamattomia – syyteitä vastaan.

    1. Tässä ei oltu oikeudessa syyllisenä tai syyttömänä, vaan aivan muusta syystä, ministerin roolista eli siitä, onko Orpokin luottamuksen arvoinen tässä tapauksessa suhteessa Rydmaniin ja hallitukseen. Luitko koko epäluottamuslauseen ?perusteet ?

      1. epäliottamuslauseessa syytettiin Rydmania median ja jutussa esiintuneiden naisten painostamisesta ministerinä.
        Sikäli, kun olen juttuja lukenut, Rydman ei missään vedonnut ministeriyteensä, vaan käytti kansalaisen oikeutta puolustaustua julkisesti julkisia syytöksiä vastaan.
        Jos muuta näyttöä löydät, niin rsitä vapaasti…
        Demujen kaiken räksyttäjät tuppurainen ja harakka eivät ilmeisesti hallitse sisälukua ja luetun ymmärtämistä….

          1. Ei siinä viimeisessä kappaleessa ole kuin punavirheiden sokea ideologia sekalaisine oletuksineen ja väitteineen.
            Varsinaista asiaa siinä ei ole.

    1. Tiedoksi, että kansa on äänestänyt Rydmanin suurella äänimäärällä Kokoomuksen kansanedustajaksi.

      Sittemmin kansa on äänestänyt Rydmanin suurella äänimäärällä persujen kansanedustajaksi.

      Missä näkyy, että Rydman olisi menettänyt kansan luottamuksen?

  2. Orpon hallituksen poliittisen moraalin rappio:

    ”Medioissa julkaistujen tietojen mukaan silloin noin kolmekymppinen kansanedustaja ja puolueensa sisäpiirin jäsen vokotteli itseään huomattavasti nuorempia tyttöjä – toki sakkolihaan kajoamista vältellen – seksileikkiensä välikappaleiksi. Tekijä on vaatinut oikeutta tuomitsemaan hänestä vääriä tietoja levittäneet, mutta on hävinnyt juttunsa. Sen jälkeenkin hän on kuitenkin jatkanut yksityissotaansa medioita, uhrejaan ja oikeuslaitosta vastaan muun muassa kirjoittamalla kirjan asiasta, vaikka hän on matkan varrella noussut Orpon hallituksen elinkeinoministeriksi.

    Oppositiopuolueiden mielestä tällainen valtioneuvoston jäsenen toiminta ei ole hyväksyttävää, ja siksi se on välikysymyksessään esittänyt ministerille epäluottamuslausetta. Esitys ei mene läpi, vaan hallituspuolueiden äänin ministeri tulee saamaan eduskunnan enemmistön luottamuksen ja hallitus jatkaa toimintaansa nykyisessä kokoonpanossaan.

    Asiat eivät tule kuitenkaan jatkumaan entisellään, sillä ministerin teot eivät muutu tekemättömiksi millään hallituksen tai eduskunnan päätöksillä. Ne eivät muutu myöskään yleisen moraalitajun näkökulmasta yhtään sen hyväksyttävämmiksi kuin ennenkään.

    Tästä näkökulmasta katsoen eduskunnassa käydyssä välikysymyskeskustelussa kuullut pääministerin ja hallitusryhmien puheenvuorot olivat karsea näytelmä. Perusviestinä oli se, että elineinoministerin yksityisistä puuhista riippumatta oleellisinta on, että hallitus pääsee jatkamaan toimintaansa ja että yhden ministerin ero kaataisi koko hallituksen. Siksi puhujat lupasivat puolueidensa äänestävän ministerin luottamuksen puolesta ja jopa kehuivat, miten ministeri on selvinnyt varsinaisten tehtäviensä hoitamisesta.

    Hallituksen ja sen takana olevien puolueiden on kuitenkin turha odottaa menon palaavan entiselleen luottamuslauseäänestyksen jälkeen. Tässä prosessissa elinkeinoministeri on näet saanut vokoteltua Orpon hallituksen moraalisesti samalle tasolle itsensä kanssa. Voimme olettaa, että jatkossakin tuo joukko on valmis nielemään millaisen käytöksen hyvänsä vain pelastaakseen oman olemassaolonsa.

    Tämän jesuiittamaisen näytelmän jälkeen hallituksen suosio tulee olemaan alamaissa etenkin nuorten naisten keskuudessa. Koko äänestäjäkunnan keskuudessakin lienee vain ajan kysymys, milloin hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus putoaa alle neljänkymmenen prosentin. Se ei johdu vain elinkeinoministeristä, mutta hallituksen moraalisen selkärangan katkaisemisessa hänen panoksensa on ollut suorastaan ratkaiseva.”

    Antti Kasvio / US

  3. Demarit vihaavat poliittista kilpailijaa. Tästä ei valitettavasti saa etusivun juttua.

    Silti toivoisin että politiikka palaisi politiikkaan, eikä kritiikin aiheita katsottaisi ihmisten henkilökohtaisista viesteistä puolisoilleen.

    1. Ei tässä Rydman- jutussa ole kysymys kuin itse Rydmanista ja kokoomuksen moraalista suojelella omaa hallitusvaltaansa täysin vain vallanhimon sokaisemana hinnalla millä hyvänsä. Eli olla persujen uhkaamana panttivankina epävakaan hallituksen pystyssä pysymisessä.
      Orpolla ei ole mitään Suomea hyödyttävää hallitusohjelmaa, vaan vain omaa pääministerinä olemistaan.

    1. Demarien kyky ”lukea” rivien välistä on ainutlaatuisen surkeaa roskaa.

    1. Rydman on kansanedustajan ja ministerin tehtävissään toiminut moitteettomasti.

      Yksikään tuomioistuin ei ole tuominnut Rydmania rikoksesta.

      1. Kysymys on ministerin luottamus ministerinä vs. ministerin toiminta julkisuudessa oikeutta ja kolmatta luotettavaa valtiomahtia lehdistöä vastaan some- kanavilla.
        Itse asiasta, nuorten tyttöjen juottamisesta ja kähminnästä hänelle ei ole tuomiota langetettu- toistaiseksi.
        Ministeri ei ole ministerille vaaditun arvon ja luottamuksen arvoinen.

  4. Kyseessä on uuvutustaistelu, Wille Rydman vastaan metoo-porulan ja v-median valhe – ja mustamaalauskampanja.

  5. Naisen tai tytön sukuelinten silpominen ja sen valmistelu vihdoin laittomaksi – Elomaa: ”Tämä asia ei olisi edennyt näin ripeästi ilman perussuomalaista oikeusministeri

    Politiikka.
    Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisella eli ympärileikkauksella tarkoitetaan kaikkia ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy naisten ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen jollain muulla tavalla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa iloitsee hallituksen lakiesityksestä, jossa sekä silpomisesta että sen valmistelusta tehtäisiin rangaistavaa.

    Eri puolilla maailmaa elää tällä hetkellä arviolta 200 miljoonaa silpomisen läpikäynyttä tyttöä ja naista. Vuosittain noin neljällä miljoonalla tytöllä on riski joutua silvotuksi. Perinteen taustalla vaikuttavat esimerkiksi kulttuuriset syyt. Erityisen paljon silpomista tapahtuu joissakin Afrikan maissa, kuten Somaliassa, Egyptissä, Sudanissa ja Malissa.

    – Suomessa tyttöjen sukuelinten silpominen on myös tällä hetkellä rangaistavaa Suomen rikoslain perusteella pahoinpitelynä tai törkeänä pahoinpitelynä. Valtioneuvosto antoi kuitenkin 13.6.2024 lakiesityksen, jossa silpominen sekä silpomisen valmistelu säädettäisiin rangaistavaksi erillisin rikoslain säännöksin, kertoo Ritva ”Kike” Elomaa.

    https://www.suomenuutiset.fi/naisen-tai-tyton-sukuelinten-silpominen-ja-sen-valmistelu-vihdoin-laittomaksi-elomaa-tama-asia-ei-olisi-edennyt-nain-ripeas
    —————————————————-
    Hallitus pitää saada nurin Rydmanin avulla tai ilman sitä, muuten ( mm.) kulttuurimarxismin tehokkain nyrkki (holtittoman maahanmuuton ohella) feminismi meltaantuu. (Länsifeminismi ei tietenkään aja naisten asiaa vaan on kulttuurimarximin lippulaiva.)

    1. Intersektionaalisen feminismin hyvä puoli on se, että se tunnustaa useampia ”ihanteita” tai ihmisenä olemisen tapoja, missä en itsessään näe ongelmaa, vaan siitä hyötyvät monet sorretut vähemmistöt kuten itsekin olen hyötynyt siten, että woke-kulttuurin ansiosta viimeisen viiden vuoden aikana yleinen ilmapiiri on muuttunut avoimemmaksi ja voin kävelyttää koiraa ulkona rauhassa joutumatta kuuntelemaan verbaalista syrjivää häirintää sekä ulkonäkööni kohdistuvaa pilkkaa.

      Feminismin syyttäminen on kuin syyttäisi vasaraa siitä, että sitä voi käyttää työkaluna rakentamiseen.

    2. Toisin sanoen intersektionaalinen feminismi tunnustaa laajemman nais- ja ihmiskäsityksen, jossa useammat naiset voivat olla kauniita kuin valkoihoiset, tuuheahiuksiset, tiimalasivartaloiset ja isorintaiset.

      Myös valkoihoiset heteromiehet hyötyvät feminismistä, joka tarjoaa heillekin mahdollisuuden toteuttaa minuuttaan monipuolisemmin. Tarjoaa turvallista tilaa ilmaista aitoja tunteita ja tarpeita sekä vastata omaan älylliseen uteliaisuuteen jne. jne.

  6. Minäkin satuin näkemään tämän ”välikysymyksen”. Olihan se melko koominen tilaisuus, kun kolme vasemmistolaista luki sitä kädet vapisten.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *