Kestävän metsänhoidon ydin:
- Hakataan pitkäikäisin tukkipuu siivosti
- Pidennetään kasvua 20-30 vuotta
- Käytetään massiivipuu maksimaalisesti mahdollisimman kokonaisena rakentamiseen ym.
- Jätetään metsään se, mitä sinne pitää jättää sahauksen jälkeenkin
- Tehdään ekokäytävät luontotyypistä toiseen
Olen ollut jo yli 30 vuotta tätä mieltä ja tutkimusprofessori vahvistaa, että tämä on kestävin tapa metsätaloudellemme ja luonnolle hiilinieluineenkin.
Juttu on tilaajille:
Ote jutun alusta:
”Tutkimusprofessori Lauri Mehtätalo haluaa yhdistää metsätalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan.
”Miten hyödyntää metsää niin, että kaadetusta puusta mahdollisimman suuri osa jäisi pitkäaikaiseksi hiilivarastoksi?
Metsänsuunnittelun yliopistoprofessori Lauri Mehtätalo päätti kokeilla. Hän painui metsäpalstalleen laulattamaan moottorisahaa viime talvena. Joulusta pääsiäiseen hän kävi amatöörimetsurina viikonloppuisin kaatamassa metsästään isoja mäntyjä ja koivuja.
”Yritin saada talteen kaiken, mitä voi”, Mehtätalo pohjustaa.
Urakan loppulaskelma näytti erinomaiselta hiilivarastojen kannalta. Nopeasti ilmakehään kulkeutuvaa hukkapuuta jäi käsiin paljon vähemmän kuin tavanomaisissa hakkuissa.
Matemaattisen mallintamisen tutkijana Mehtätalo osoitti myös laskelmin, kuinka paljon hän onnistui siirtämään puuta pitkäkestoiseen käyttöön.
Kaikkiaan hän kaatoi 300–400 puuta, jotka vastaavat noin 180:tä kuutiometriä. Siitä lähes 70 prosenttia meni pitkäaikaisiin puutuotteisiin, kun tavanomaisissa sahatavaran hakkuissa olisivat pitkäaikaiset puutuotteet vain 40 prosenttia kertymästä.
”Olen saanut 50 kuutiota eli noin 38 hiilidioksiditonnia enemmän talteen kuin tavanomaisissa hakkuissa”, Mehtätalo sanoo. Hänen männyistä ja koivuista koostuneessa leimikossaan puukuutio vastaa suunnilleen 750 kiloa hiilidioksidia.
Mehtätalon päämäärä oli siis harjoittaa mahdollisimman ilmastoystävällistä metsätaloutta. Se tarkoitti sitä, että kaadettu puu hyödynnettäisiin maksimaalisesti pitkäkestoiseksi hiilivarastoksi.
Suurin osa puista meni pylväiksi. Mehtätalo teki mäntyjen latvaosista myös hirsiä, joista hän rakentaa kotipihalleen varasto- ja autokatosta. Lisäksi hän sahautti tukeista tavallisia ja tuppeensahattuja lankkuja. Pyöreitä riukupuitakin hän säästi rakennustarpeiksi, samoin lautojen sahaamisesta jääneet ylijäämät.
Säästää vain hakata? Keskustelu metsistä on jakanut ihmiset kahteen leiriin. Toiset vaativat hakkuiden rajoittamista hiilinielujen ja luonnon monimuotoisuuden nimissä.
Toiset muistuttavat, että Suomi elää yhä metsästä eikä metsätalouden toimintaedellytyksiä saa rapauttaa.
Kokeen kotimetsässään tehneen Mehtätalon mielestä metsäkeskustelu on nyt surullisen polarisoitunutta. Hänen tilannekuvansa mukaan sijaa on sekä säästämiselle että hakkuille. Olennaista on, että ajoitetaan molemmat oikein.
”Ei hakata nyt, vaan hakataan myöhemmin. Jos kiertoaikoja pidennetään 10–20 vuodella, se lisää kasvua ja voi olla yhteiskunnan kannalta järkevää”, sanoo Mehtätalo, joka työskentelee Luonnonvarakeskuksessa. ”
——
Itse teen juuri noin vaikka se oma läntti on tosi pieni ja pusikoiden harvennus sekin auttaa kasvua.
Metsässä puuhailu on lisäksi hyvää kuntoilua.