Tässä on hälyttävä esimerkki yhden lajin häviämisestä ihmisille.
Entä eri lintulajit, jotka pitävät hyönteistön, kasvit ja ihmisten suhteet tasapainossa ?
Entä metsät, puupeltomme, jotka hävittävät lajeja sukupuuttoon elinympäristönsä yksipuolistumassa ja tuhoutuessa ?
Yhdysvallat | Lepakot katosivat, ja pikkulasten kuolleisuus ampaisi kasvuun – Tutkija: Asioiden yhteys on ”huolestuttava”: https://www.hs.fi/tiede/art-2000010692291.html
Kerrankin Heikiltä juttu jonka sanomaan on helppo yhtyä. Lisäpisteet myös siitä että siinä ei haukuttu hallitusta, ei mainittu Orpoa ja Purraa laatusanojen kera.
Matti, älä yllytä, kyllä tuossa jutussa sijaa löytyy hallitusellekin, joka ei mitenkään edistä luonnon monimuotoisuuden lisäämistä, mieluumminkin ”monomuotoisuutta” ennallistamisen vastustamisineen.
Älä nyt pilaa iloani, minä nyt tarkoitin että juuri Sinä pidättäydyit kerrankin moittimasta hallitusta, Purraa ja Orpoa, ettet vaan rupeasi pehmenemään.
Heikki
Impivaaralaisuus piti yllä luonnon monimuotoisuutta. Pientalojen myötä monimuotoisuus oli paljon monimuotoisempaa kuin täysin luonnonvaraisilla alueilla. Ainoastaan petoeläinten puuttuminen oli puute nykyiseen verraten.
Karhu kerkesi viedä minulta mustikat, kun annoin niiden odottaa lehtien harvenemista. Kolme erauspentua jäi keväällä supiloukkuun ja kesyyntyivät kai pelastusoperaatiossa sen verran, että hyppivät siellä sun täällä. Talvella Ilveksen jäljet kulkivat talon päädyssä ja lintulaudan alla näkyivät viisivarpaisten ahman tassujen jäljet. Sudet olivat tuossa lähellä olivat kai ajaneet syksyllä hirven heikoille ja jään petettyä pistivät hirven poskeensa. Mäyrien pesä on ronskin 300 metrin päässä. Saukko talvehtii siinä joen sulapaikan lähellä.
Ei kannata kaivaa kalanperkuutähteitä puutarhamaan iloksi, kun supikoira käy ne kähveltämässä. Varpushaukka pitää pihaa ravintoaittanaan.
Kettuja ei juuri tapaa. Jälkiä en ole havainnut moneen vuoteen. Oravat harvinaisia. Metsäjäniksiä ja rusakoita on ronskemmin kuin impivaaralaisina aikoina. Silloin ne pistettiin poskeen.
Metsoja pölähtelee hangesta hiihdellessä. Teerien pulputusta en ole kuullut aikoihin. Pyyt ovat vähissä. Impivaaraisina aikoina näki metsässä riekkojakin
Maakotka oli maassa tuossa kilsan päässä. Jahtasi ehkä siipirikkoa naakkaa.
Majavia on enemmän kuin Impivaaralaisina aikoina. Näin syksyllä läiskivät vettä uhkaavasti, kun illan hämyssä käyn uimassa. Kerran ui ihan rantaan asti. En jäänyt katsomaan, mitä tällä oli mielessä. YouTubessa näyttävät tekevän yllättäviä syöksyjä kuivalla maalla. Näin metsästysaikoina ”insinöörien” hermot saattavat olla kireällä.
Raakut oli esimerkki ja esimerkki ministerin kevyehköstä asian hoitamisesta.
Raakkujen kohtalo surettaa mutta henkilökohtaisesti, vähän itsekkäästi ajatellen enemmän surettaa metsässä liikkujana tiaislintujen, peippojen ja pajulintujen poissaolo
Toissa vuonna lokit alkoivat harveta keskikesällä. Viime kesänä ei juuri näkynyt. Tänä kesänä kanta elpymässä. Ehkä lintulenssun vaikutuksia. Vuosi sitten sai kuulla samalta istumalta puolta tusinaa satakieltä. Tänä vuonna ei ainoatakaan. Peipposia sen sijaan oli entiseen malliin. Haahkoja en ole kuullut moneen vuoteen. Ehkä vaihtaneet muuttoreittejä. Haahkakanta romahtamassa, koska lisääntyvät merikotkan sieppaavat hautovat emot pesiltä. Uroksia paljon enemmän, mutta eivät suostu munimaan. Eivät ilmeisesti haudokaan.
Jos opetettaisiin talitiaiset napsimaan hirvikärpäsiä hirvien karvoista, niin niistä voisi tulla riesa muille eläimille. Pohjoisempana tiaiskanta oppi tunkeutumaan navetoihin nokkimaan ihraa eläimistä. Mutta ne tiaiset kai lopetettiin.
Luonnon monimuotoisuuden rinnalle voidaan nostaa myös muun ympäristön kuten kaupunkiympäristön verhreys, puistot ja metsät. Mutta myös sen arkkitehtoninen kauneus nykyisten betoni- lasikuutiouden sijasta.
Hesa näyttää tässä esimerkkiä:
Arkkitehtuuri | Helsinkiin nousee ennen näkemättömiä, ”vanhan ajan” kerrostaloja: https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010694943.html
Tässä lisää perinnerakentamista kauniiseen ympäristöön:
Arkkitehtuuri | Helsinkiin nousi ”vanhan ajan” kerrostalo, joka saa ohikulkijat huokailemaan ihastuneesti: https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009976138.html
Viljely kaupunkien lähellä tuottanee suurempia satoja, kun hiilidioksidin määrä lienee suurempi.
Kyllä tämä tästä etenee. Suomen suurimnat kaupungit lähtevät estämään luontokatoa:
Suomen suurimmat kaupungit sitoutuivat torjumaan luontokatoa https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010693803.html
Näin tamperelaisena tekee mieli kysyä
– peruuko Tampere Kauppi-Niihama alueelle suunnitellun rakentamisen ja ratikkakiskojen vetämisen
– peruuko Tampere Pyhäjärven rannan täytön
– luopuuko Tampere suunnitelmistaan rakentaa Härmälän leirintäalueelle ja Lepolan pitsihuvilan ympärille asutusta
– peruuttaako Tampere Uudenkylänpuiston ja Tartonpuiston alueleikkaukset
Tässä näin aluksi. Ehkä Kale osaisi vastata?
Olisi helvetin hyvä, että suurin osa peruttaisiin noiden lisäksi varsinkin Viinikanlahden täyttö.
Tamperee rakennusbuumi kattaa nyt n. 50 000 uutta asuntoa Hiedanrantoineen, Tesomanjärven rantoineen, Raholan ja lisäksi 20- 30 000 rajanaapurien asuntojen kuten Teivo, Pirkkala, Lempäälä ja Kangasala.
Ihan järjetöntä touhua.
Entä nyt tyhjillään olevat lisänä.
Kuka noihin muuttaa ?