Kaksi ruotsinkielisten vasemmistolaisten musiikkisukujensa neropattia ottivat yhteen eilen klo 21.05 15.2. A-talkissa. Uusinta tänään 16.2. ip.
Toinen on sujuvasaniaisesti, jopa täydet valheet juristikielellä totuudeksi argumentoiva puolustusasianajaja. Siinä poliittiset valheetkin muuttuvat faktoiksi – Ville Rydman.
Toinen perinpohjaisesti asiat selvittävä ja ilmaiseva hallintoammattilainen, joka tutkii asioiden todenperäisyyden ja lyö ilkeimmätkin faktat pöytään perustellen – Li Andersson.
Niin Rydman kuin Pentikäinen väärine poliittisine valheineen ja argumentteineen joutuivat puolustusasemiin, kun Li kumosi kohta kohdalta hallituksen ja työnantajapuolen Pohjoismaiden ja Saksan työsuhdelainsäädännön perustelut muuttaa Suomen työsuhdelainsäädäntöä samanlaisiksi. Jopa Riku Aalto jäi SAK- ammattilaisena Li:n perustelujen jyrän alle.
Eli hallitukselta puuttuu kokonaan työsuhdeturvaa koskevat faktat, mitkä ovat muualla olemassa ja, jotka ollaan kaiken lisäksi leikkaamassa nyt lainsäädännöllisesti Suomessa. Poliittiset lakotkin ovat sallittuja. Ruotsissa mm. menneillään jo 3 kk kestänyt poliittinen Tesla-lakko. Saksassakin sallitaan 2 pv: n lakot.
Kaiken lisäksi ne seuraukset, mitä lakot aiheuttavat ovat yksinomaan hallituksen neuvotteluhaluttomuuden aiheuttamia.
Riku Aalto kiteytti hyvin ay:n toimet, että luuletteko, että työntekijäpuoli on niin tyhmä, ettei ymmärrä mistä työsuhdelaeissa työpaikoilla paikallisesti sopien on kysymys. Li täsmensi, että järjestäytymättömiltä työntekijöiltä voidaan laskea palkka alle minimitason ja irtisanomisen helppouudella taas lisätään työttömyyttä ei lisätä työllisyyttä.
Li perustelle asioita ohjelman kohdalla noin 6 min. alusta eteenpäin.
https://areena.yle.fi/1-66931209
Tässä on rankka lista hallituksen argumenteista, jotka ajavat Suomen metsään: Koonnut Tapio Tuomaala / US
”1) “Hallituksen työelämäheikennyksillä ei ole vaikutusta työntekijän arkeen”
Muutokset koskettavat tavalla tai toisella ihan jokaista työtä tekevää suomalaista.
Jokaista työntekijää koskettavat muun muassa irtisanomissuojan heikentäminen ja ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus, vaikka sairausajan palkallisuudesta on toistaiseksi säädetty monien työehtosopimuksessa. Monet heikennykset koskettavat eri tavoin työntekijöitä riippuen esimerkiksi työsuhteen muodosta, toimialasta, työtehtävistä, sukupuolesta ja iästä.
2) “Hallituksen toimet eivät heikennä kenenkään palkkaa”
Hallitus ei voi tätä luvata.
Hallituksen toimet uhkaavat palkansaajien vähimmäisehtoja, koska ne voivat johtaa yleissitovuuden rapautumiseen. Lisäksi paikallisen sopimisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin avaa työnantajille mahdollisuuden sopia TES:n tasoa heikommista yö- ja iltatyölisistä, työaikajärjestelyistä, loma-ajoista ja perhevapaista.
3) “Laki riittää turvaamaan kaikille riittävän palkan”
Laki ei turvaa riittäviä minimityöehtoja Suomessa.
Suomessa ei ole laissa määriteltyä minimipalkkaa, vaan se tulee pääsääntöisesti työehtosopimuksesta kuten muissakin Pohjoismaissa. Työantajajärjestöjen pitkäaikainen toive on kuultu hallituksessa ja työehtosopimusten sitovuutta sekä velvoittavuutta yritetään kiertoteitse heikentää. Esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentamisen tavoite ei ole antaa työntekijöille mahdollisuutta sopia paremmasta palkasta (sillä se on jo nyt mahdollista), vaan se mahdollistaa työehtosopimusta alemman palkkatason.
4) “Työttömyysturva on Suomessa tarpeettoman antelias ja passivoi ihmisiä”
Suomen työttömyysturvan taso ei ole pohjoismaisittain korkea eikä se ole merkittävä työllistymisen este.
Suomen työttömyysturvan taso ei ole korkeampi kuin Tanskassa ja Ruotsissa, kuten SAK:n vertailu osoittaa. OECD:n Faces of Joblessness in Finland -tutkimuksen ja SAK:n teettämän selvityksen mukaan työllistymisen yleisimmät esteet ovat huono terveydentila, ikäkysymykset ja soveltuvan kokoaikatyön puute.
5) “Potkulaki eli irtisanomissuojan heikentäminen on vain laiskojen ja huonojen työntekijöiden ongelma”
Irtisanomissuojan heikentäminen lisää kaikkien työntekijöiden kokemaa epävarmuutta.
Hallitus haluaa helpottaa työntekijöiden irtisanomista poistamalla laista velvoitteen, että potkuihin pitää olla painava syy. Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijän irtisanomiseen tarvitaan entistä vähemmän perusteluja. Kukaan ei voi taata, ettei työpaikkaa voisi menettää vähäisen rikkeen, esimerkiksi väärin tehtyjen kirjausten tai ohjeiden väärin ymmärtämisen vuoksi.
Potkuja ei pidä pystyä antamaan heppoisin perustein. Moni työntekijä toivoo potkujen saamisen kynnyksen olevan korkea. Onhan kyse hänen elämänsä kannalta valtavan suuresta asiasta: toimeentulon menettämisestä sekä luottamuksesta tulevaisuuteen. Irtisanomisen vaikutukset muuttuvat entistä raskaammiksi, koska hallitus samalla leikkaa työttömyysturvaa ja heikentää takaisinottovelvoitetta.
6) “Sairaussakko eli ensimmäisen sairauspäivän lakisääteisen palkallisuuden poisto ei koske juuri ketään, mutta vähentää maanantaina krapulaa potevien määrää”
Sairaussakko koskettaa välittömästi satoja tuhansia työntekijöitä ja pidemmällä aikavälillä jopa kaikkia.
Ainakin aluksi muita työntekijöitä suojaa heidän ammattiliittonsa neuvottelema työehtosopimus. Todennäköisesti muutoksen myötä työnantajat ottavat asian esille työehtosopimusneuvotteluissa.
Eniten sairauden vuoksi töistä ollaan pois keskiviikkoisin. Maanantain ”krapulasaikut” ovat siis myytti. Palkan menetyksen pelossa työntekijät tulisivat kuitenkin aiempaa useammin sairaana töihin.
7) “Työntekijöiden ostovoiman paraneminen on täysin hallituksen politiikan ansiota”
Ostovoiman muutokset johtuvat pääosin aivan muista asioista kuin hallituspolitiikasta.
Ammattiliittojen neuvottelemat työehtosopimukset nostavat useimmilla aloilla palkkoja vuonna 2024 reilulla kahdella prosentilla. Hallituksen päätösten myötä esimerkiksi 2 400 euroa kuukaudessa tienaavan veroprosentti laskee 0,7 prosenttiyksikköä. Suurin osa ostovoiman noususta on siis peräisin liittojen neuvottelemista palkankorotuksista. Hallituksella ei myöskään ole osaa eikä arpaa aiempien vuosien vahvan työllisyyskehityksen mahdollistamaan työttömyysvakuutusmaksun laskuun, joka sekin parantaa työntekijöiden ostovoimaa.
8) “Palkkaerot kaventuisivat valtakunnansovittelijan käsien sitomisesta huolimatta”
Sovintoehdotusten rajoittaminen vaikeuttaa palkkakuoppien kuromista umpeen.
Jatkossa yleisen linjan ylittävien korotusten hakeminen työtaisteluilla vaikeutuisi, koska valtakunnansovittelija ei saisi ylittää yleistä linjaa sovintoehdotuksessa. Tähän mennessä julkisten ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyteen ei ole juuri tahtoa tai rahaa löytynyt. Jatkossa työnantajan mahdollisuudet torjua kuoppakorotukset olisivat vielä vahvemmat.
9) “Ay-liike ei edusta suomalaisia työntekijöitä eikä kunnioita demokraattisesti valittuja päättäjiä”
Edustamme suomalaisia työntekijöitä, joilla on oikeus vaikuttaa myös vaalien välissä.
Suomessa ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluu 1,5 miljoonaa ihmistä: asentajia, asiantuntijoita, myyjiä, rakennusmiehiä, siivoojia, suurtalouskokkeja. Jos työllisyystoimet tosiasiassa lisäisivät työllisyyttä ja julkisen talouden tasapainottamiseen osallistuisivat kaikki, niin myös työntekijät hyväksyisivät ne. Nyt hallituksen työelämäheikennykset ja sosiaaliturvan leikkaukset ovat ennennäkemättömän kovia ja kohdistuvat yksipuolisesti.
Demokratiaan kuuluu vaikuttaminen myös vaalien välissä. Nyt se on erityisen tärkeää, koska hallituspuolueet ajavat erilaista politiikkaa kuin ne ennen vaaleja lupasivat. Ihmiset Suomessa toivovat kohtuullisuutta, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Näitä tavoitellakseen he ovat valmiita laajoihinkin toimiin, ja heillä on oikeus puolustaa omaa etuaan – jopa lakkoilemalla.
10) “Kolmikantaisissa työryhmissä on kuunneltu herkällä korvalla myös työntekijöiden huolia”
Todellisuudessa päätökset oli jo tehty ennen työryhmien aloittamista.
Hallitusohjelmassa on päätetty yksityiskohtaisesti niin työlainsäädännön kuin sosiaaliturvan leikkaukset. Työntekijöiden edustajien puheenvuorot on työryhmissä kuunneltu, mutta sen jälkeen on edetty hallitusohjelman kirjausten mukaan. Todellisia vaikutusmahdollisuuksia työryhmissä ei ole ollut.
Lakivalmistelua on tehty kovalla kiireellä ja eikä vaikutusarvioita ole tehty kunnolla. Myös huomiot olemattomista työllisyysvaikutuksista on ohitettu. Jopa oikeuskansleri on kiinnittänyt huolta tapaan, millä tämä hallitus survoo lakimuutoksiaan eteenpäin.
11) “Hallitusvetoinen työmarkkinapolitiikka on parempi sekä työntekijöille että yrityksille”
Työmarkkina-asioiden politisoituminen kasvattaa epävarmuutta ja lisää jäykkyyttä.
Työelämän muutosten ajaminen ensisijaisesti lainsäädäntöteitse johtaa heiluriliikkeeseen lainsäädännössä hallituskokoonpanojen vaihtuessa. Työmarkkinoiden epävarmuuden lisääntyminen vähentää toimintaympäristön vakautta, mikä on huono asia sekä yrityksille että työntekijöille.
12) “Aikuiskoulutustuesta ei ole mitään hyötyä kenellekään”
Aikuiskoulutustuesta on paljon hyötyä.
Aikuiskoulutustuesta on hyötyä osaamisen päivittämisessä ja alan vaihtamisessa. Aikuiskoulutustuen käyttäjistä suurin osa opiskelee ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa. Käyttäjien mediaanipalkka on alempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Muun muassa sairaanhoitajaopiskelijoista osa on lähihoitajia, jotka päivittävät osaamistaan aikuiskoulutustuella.
Alanvaihtajat ovat merkittävä uuden työvoiman lähde koneistajissa ja rakennusalan ammattilaisissa. Monelle alanvaihto on mahdollinen vain aikuiskoulutustuen ansiosta.
Aikuiskoulutustuen lakkauttamista on vastustettu laajasti. Aikuiskoulutustuki on joustava ratkaisu työn ja opiskelun yhdistämiseen, mikä hyödyttää työntekijöitä, yrittäjiä ja työnantajia.
13) “Osa-aikatyöntekijöiden toimeentulon leikkaaminen johtaa automaattisesti kokoaikatöiden saamiseen”
Kokoaikatöihin ei noin vain mennä.
Kokoaikatyötä ei ole tarjolla kaikille sitä haluaville. Vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistä esimerkiksi yksityisillä palvelualoilla, sillä työnantajat eivät tarjoa täysiä tunteja.
Sovitellun päivärahan leikkaaminen ei lisää kokoaikaisia työpaikkoja, vaan ainoastaan lisää osa-aikatyötä tekevien rahapulaa. Hallitus ei ole lisäämässä työnantajien velvoitteita tarjota kokoaikatyötä tai kiristämässä vaatimuksia sen suhteen, milloin osa-aikatyötä saa teettää. Hallitus ei kohdista yrityksille minkäänlaisia lisävelvoitteita, mutta vaikeuttaa työntekijöiden elämää.
14) “Asumistuen leikkaaminen lisää työnteon kannustimia pääkaupunkiseudulla”
Asumistuen leikkaukset heikentävät osa-aikatyön kannustimia.
Moni pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa asuva saa asumistukea, vaikka tekee töitä koko- tai osa-aikaisesti. Asumistuen leikkaaminen johtaa esimerkiksi lapsiperheköyhyyden yleistymiseen, josta myös YK:n lasten oikeuksien komitean suositus varoitti. Leikkausta on perusteltu sillä, että asumistuki vaikuttaisi vuokriin, mutta esimerkiksi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tutkimukset osoittavat, ettei asumistuella ole vaikutusta vuokratasoon.
15) “Lomautusilmoitusajan tai muutosneuvotteluaikojen puolittaminen ei leikkaa palkkaa”
Hallituksen leikkausten takia palkanmaksu katkeaa nykyistä nopeammin lomautustilanteissa.
Alle 50 henkilöä työllistävällä työpaikalla muutosneuvotteluaika poistetaan kokonaan. Se tarkoittaa irtisanottavalle jopa 1,5 kuukauden palkan menettämistä.
Suuremmissa yrityksissä muutosneuvotteluiden keston puolittaminen vähentää palkallisia työpäiviä irtisanotuilla yhtä paljon kuin neuvotteluiden kesto lyhenee. Sama pätee lomautusilmoitusaikaan.
16) “Yt-lain soveltamisrajan nostaminen parantaa työllisyyttä”
Yt-lain soveltamisrajan nostaminen heikentää vuoropuhelua työpaikoilla nostamatta työllisyyttä
Yt-lain eli yhteistoimintalain soveltamisrajaa nostettaisiin nykyisestä 20 työntekijästä 50 työntekijään. Lakimuutos ei paranna vuoropuhelua työpaikalla ja on omiaan heikentämään jopa tuottavuutta yhteistoiminnan sekä neuvotteluedellytysten heikentyessä yrityksissä.
17) “Hallituksen toimet eivät vaikuta työehtosopimusten yleissitovuuteen”
Työehtosopimusten yleissitovuus on pitkällä aikavälillä uhattuna hallituspolitiikan takia.
Hallitus mahdollistaa järjestäytymättömille yrityksille samat sopimisen mahdollisuudet ja edut kuin järjestäytyneille yrityksille. Näin työnantajien kannustin järjestäytyä alenee. Tällä on suora vaikutus yleissitovuuteen, koska työnantajien järjestäytymisaste on keskeisin kriteeri yleissitovuudelle.
Hallitus helpottaa myös yrityskohtaisten työehtosopimusten tekemistä. Tämäkin heijastuu yleissitovuuteen, koska vain valtakunnallinen työehtosopimus voi olla yleissitova. Jos valtakunnallisesta sopimisesta siirrytään yrityskohtaisiin sopimuksiin, osa työntekijöistä jää kokonaan työehtosopimusten ulkopuolelle.
18) “Työnantaja saa kysyä, osallistuuko työntekijä mielenilmaukseen tai lakkoon”
Työnantaja ei saa udella, osallistuuko työntekijä mielenilmaukseen tai lakkoon.
Työnantaja voi kysyä työvuorosuunnittelun tai palkanmaksun vuoksi, onko henkilö töissä. Työntekijällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta kertoa työnantajalle, osallistuuko hän lakkoon.
19) “Suomessa on paljon poliittisia lakkoja, joista aiheutuu yrityksille valtavat menetykset, vaikka ne ovat osattomia lakkoilun syihin”
Ennen nykyhallitusta poliittiset lakot olivat Suomessa hyvin harvinaisia.
Viimeisten 20 vuoden aikana Suomessa on ollut vain muutamia poliittisia mielenilmauksia, joihin on sisältynyt päivän mittainen työnseisaus. Orpon-Purran hallitus on aiheuttanut omilla toimillaan enemmän poliittisia lakkoja kuin vuosina 1991–2023 toimineet hallitukset yhteensä.
Hallitusohjelman kirjaukset työelämäheikennyksistä ja sosiaaliturvan leikkauksista ovat suoraan yritysten etua lobbaavien järjestöjen tavoitepapereista, eli yritykset eivät ole osattomia sivustakatsojia.
20) “Ruotsissa poliittiset lakot on täysin kielletty”
Ruotsissa ei ole rajoitettu poliittisia työtaisteluita lainsäädännöllä.
Ruotsin työtuomioistuin on katsonut jopa kaksi viikkoa kestäneen poliittisen työtaistelun lailliseksi. Poliittisia lakkoja ei ole Ruotsissa vähemmän siksi, että ne olisi kielletty. Lakkoja on vähemmän, koska työelämä ja työmarkkinat perustuvat osapuolien neuvotteluun sekä yhdessä sopimiseen.
(Blogiin ”Ruotsin malli, Tesla-lakko kestänyt jo yli kolme kuukautta. Mitä sanoo Orpo ja Satonen?”)
21) “Hallitus vie Suomen työelämää pohjoismaiseen suuntaan”
Hallituksen heikennykset sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön erkaannuttavat Suomea muista Pohjoismaista.
Pohjoismaisen mallin ytimessä ovat kattavat alakohtaiset työehtosopimukset sekä riittävä sosiaaliturvan taso. Pohjoismainen vuoropuheluun perustuva malli on tuottanut hyviä tuloksia niin työntekijöiden kuin yritystenkin näkökulmasta.
Hallituksen leikkaukset työttömyysturvaan ja asumistukeen heikentävät turvaverkkoja. Samaan aikaan paikallista sopimista, yrityskohtaisia työehtosopimuksia ja työtaisteluoikeutta koskevat muutokset heikentävät kollektiivista sopimista.”
Luin Ylen jutun siitä ja vaikutti että koko ohjelma oli lavastettu popcornteollisuuden markkinointitempaukseksi.
Aivan sama kumpi argumentoi niin tai näin, kumpikaan ei asiaa ratkaissut.
Se asia puuttuu, mikä on koko tämän sopan ydin, että velkasuhde katkaistaan muin kuin ideologisin, poiiittisin keinoin, mitä hallitus väkisin ajaa.
Se pitää ratkasista oikeudenmukaisesti- piste !
Velka kasvaa vinoutuneen ikäpyramidin vuoksi. Ja siksi, että Suomen yritysmaailma ei kiinnosta enää ulkomaisia tulijoita ja sijoittajia.
Sekä se, että hyvät yritykset myydään käsittämätömin hinnoin ulkomaille, että pörssikunkut voivat elää leveästi ja verottomasti Luxemburgissa jne..
Voisi siitä siivun maksaa edes henkilökunnalle, jonka kanssa menestys on rakennettu.
Moraalinen rappio jyllää !
”Ruotsissa mm. menneillään jo 3 kk kestänyt poliittinen Tesla-lakko.”
Jos kerran Ruotsin ”Tesla-lakko” on poliittinen, niin mitä Ruotsin valtiopäivien toimia tai lainmuutoksia sillä vastustetaan?
Itse olen käsittänyt, ettei kyseisellä lakolla olisi mitään tekemistä Ruotsin valtiopäivien kanssa, vaan kyseessä olisi normaali työnantajaan kohdistuva painostuskeino, jolla IF Metal painostaa Teslaa allekirjoittamaan yleisen työehtosopimuksen. Mikäli olen siis ymmärtänyt oikein, Tesla ei ole allekirjoittanut työehtosopimusta, joten sen ja työntekijöiden välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta, eikä kyseinen lakko siten riko myöskään voimassa olevaa työehtosopimusta.
Suomessa nähtyihin poliittisiin lakkoihin osallistuneilla on voimassa olevat työsopimukset työnantajien kanssa, joiden pitäis taata osapuolten välinen työrauha. Lakkoilijat kuitenkin rikkovat tätä työrauhaa eivätkä tee sitä painostaakseen työnantajia, vaan painostaakseen kolmatta osapuolta eli demokraattisten vaalien seurauksena syntynyttä hallitusta.
Oleko ollenkaan perillä asioista ?Lue tuo pitkä kommentti.
Demokratia toimii myös vaalikauden aikana äänestäjien kritisoidessa eri järjestöjensä kautta poliittista päätöksentekoa.
Ville ei ole paneutunut asiaansa ja Lii kuittasi tiedolla mennen tullen koko porukan.
Heikillä on yllä ihan fiksu huomio että yritystoiminnan pitäisi pelata.
Ongelma on että tähän ei ole ehdotusta vasemmistolla eikä oikeistolla. Eikä sen puoleen EK:llakaan. Muutamilla pienemmillä järjestöillä on ajatuksia esim. juurikin kasvuyritysten rahoitusedellytysten kehityksestä, mutta siinä se.
Olen eri mieltä siitä että Li olisi tuonut mitään tietoa tähän. Hän toi teräväsanaisesti peliin ideologiaa. Vastapuoli toi vähemmän teräväsanaisesti peliin ideologiaa. Ei ratkaisuja.
Sivuhuomautus: Ruotsin kieli ei vahingoittane aivoja pysyvästi.
Sisäministeri Ritavuoren (e. Rydman) murhan takana oli todennäköisesti salaliitto, johon epäillään myös svekomaanien Hufvudstadstbladetin sekaantuneen.
Li:n ansioita ovat hyvä muisti, hyvä ulosanti, on kovan vasemmistolaisuuden ideologian paras myyntihenkilö, muut puolueessaan ovat nössöjä tai uuvuttavia papukaijoja josta lajista Saramo loistava esimerkki.
Li on todella arvokas puolueelleen, mitenkähän sitten kun hän jättää puheenjohtajuuden.
Suomen hyvinvoinnin kannalta kaikki ääripäät ovat vahingollisia, niin oikeassa kuin vasemmassa laidassa.
Minusta tuossa a-talkissa Li kertoi vain ihan oikeat asiat ja sen, mikä on totta ilman kyllä mitään aatteen vaatetta. Eli mm. miten asiat ja työsuhdeturva ovat muissa maissa ja todisti hallituksen väitteet yksiselitteisesti vääriksi.
En katsonut A-talkkia, innostuin vain noin ylipäänsä kertomaan miten koen Li Anderssonin.
Matti, katso ihmeessä, mutta se on sitä samaa jargonia ainakin Rydmanin ja Pentikäisen osalta.
En katso, niin paljon katsonut keskusteluja aiheen tiimoilta että arvaan että niin AY kuin hallitusta edustavat tahot eivät tuumaakaan anna toisilleen periksi. Se on molemmin puolin kaikki tai ei mitään asenne päällä.
Lisää, mitä tuo ohjelma aiheutti:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tapio-tuomaala/wille-rydmanin-ylimielinen-ivallisuus-osui-ja-upposi-sttk-sak-akava-ja-pro-yhdessa-rintamassa-orpostumista-vastaan/
Tässä ruotsalaista viisautta/ str. kons. Pasi Sillanpää:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasisillanp/ruotsalainen-viisaus-voittaa-suomalaisen-alykkyyden-tyomarkkinoilla/
Li jauhoi ideologiaa ja ay-valheita kyllästymiseen asti, mutta toi hyvin esille sen koko sotkun syyn ei ay-liikkeen valta-aseman ylläpitämisen ja sen, että ay-liike ei mitenkään suvaitse sitä, että työntekijöitä saisi neuvotteluissa edustaa kukaan muu kuin ay-liikkeeseen kuuluva ja sen ideologiaan koulutettu henkilö.
Miten jotkut voivat olla kommenteissaan noin silmättömiä ahtaan ideologiansa vankeja ja tonttuja ? Vain persut !
Ennemminkin punademut, vasurit ja ay-jyrät, jotka eivät keskustele kuin omasta ehdottomasta kaiken kieltämisestä – siis niin, että muut nielevät pakkoehdot sellaisenaan.
Ongelmia olisi vähemmän ilman SAK:ta ja EK:ta.
Toinen jarruttaa työelämän kehitystä, toinen jarruttaa yritysten kehitystä, molemmat keräävät hulppeita omaisuuksia verottajan ulottumattomiin.
Ainoa joka vastustaa kaikkea on hallitus.
Jos se pakottaisi reunaehdoin nuo pöytään, syntyisi valmista. Mutta kun tuo pöntöistä pöntömpi hallitus on osaamaton ”neuvotteluosapuoli.”
Minä katsoin eilen. Oli aika viihdyttävä lähetys samanmielisten presidenttiväittelyjen jälkeen. Mutta olen väärä ihminen kommentoimaan tähän koska en ole pitkään aikaan ollut työelämässä ja silloin kun olin en liittynyt ammattiliittoihin.
Työntekijät, jotka eivät kuulu joko kassaan tai johonkin ay:n järjestöön ovat armon paloja työnantajaille ilman mitään suojaa.
Järjestäytyä pitää ihan perheensä talousturvan vuoksi, koska mikään vakuutus ei korvaa järjestäytymistä.
Uskoisin että eduskuntavaalit ovat järjestäytymistä merkittävämpi tapahtuma
Eduskuntavaalit on 1 päivä, mutta sen jälkeen on 1500 päivää oikeaa elämää mitä hulluimmankin hallituksen kanssa.
Nyt on vasta eletty 200 päivää yhtä tyhjän kanssa paitsi riitelyn.
Voisiva demut lopetta tuon tyhjän ideologisen kiukuttelun ja antaa hallituksen tehdä työtään.
Vaan eihän se punap:lle käy.
Punap ? Myös iso osa persujoukkoa ja kaikki muutkin joukoin vastustavat hallituksen hölmöilyjä.
Iso enemmistö ja entistä suurempi joukko suomalaisia vastustaa hallituksen toimia ja samalla kannattaa ay:n toimia ja antaa tukensa lakoille:
HS-gallup | Suurempi osa ay-liikkeen kuin hallituksen puolella: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010222739.html
H K
”Iso enemmistö ja entistä suurempi joukko suomalaisia vastustaa hallituksen toimia ja samalla kannattaa ay:n toimia ja antaa tukensa lakoille”
Enemmistöllä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miksi hallitus tekee niin kuin tekee.
Eurottaminen on pilannut paitsi kansantaloutemme, se on pilannut myös rahvaan ymmärryskyvyn. Ajatellaan etelän vetelien tapaan.
Ay on tärvellyt sopeutumisen eurotuksen ehtoihin.
Ahtisaari: ”Ay ja demaripuolue ovat uhka hyvinvointivaltiolle.”
En seurannut väittelyä, mutta veikkaan, että olisin ollut Rydmanin puolella.
Hapuilen tässä ajatuksiani kasaan.
Kekkonen oli kansan ja Suomen mies, jos kukaan.
Hän ei hyväksynyt Isänmaallista Kansanpuoluetta, koska piti sitä kansaa harjoittavan ja parlamentarismin vastaisena.
IKL halusi valtaa korporaatioille parlamentin vallan kustannuksella.
Perustuslakimme mukaan valtiovalta kuuluu kansalle ja sen vaaleissa valitulle eduskunnalle.
Parlamentaristisen hallituksen ei siis tule olla EK:n eikä AY:n renki tai kumileimasin. Nuo yhteisöt on perustettu ajamaan omia etujaan, eikä valtion tai kansan etuja. Nuohan ovat nykyään valtion syöpäläisiä, koska eivät maksa verojakaan.
Tämä olkoon lähtökohta hallituksen ja korporaatioiden välisissä neuvotteluissa.
Valtiohan siunaa valtavan määrän miljardiveropakolaisia kukkalähetyksin veroparatiuseihin ja osakeilla ym. verokiertopakolaisiksi.
Ay:n jäsenistö ei saa mitään, mitä voisi kiertää, paitsi persuja.
Etkö laske AYn verovapautta miksikään, entäs asiat Kojamon ympärillä.
HS gallup 49% kannattaa lakkoja = valtava enemmistö.
Vaikka kuinka olisi jomman kumman osapuolen kannalla ei kannata sulkea silmiään siltä että asioilla on puolensa
”Valtava enemmistö” suhteessa vastustajiin 49 % vs. 35 % ja ero kasvaa kovaa vauhtia.
Ajattelin kai väärin kun sillälailla että 49% suomalaisista ei olisi valtava enemmistö, sori siitä
Kojamo ym, monet muutkin yhteisöverottomat säätiöineen ym. ovat samassa rivissä. Mutta ne nyt jotenkin on ymmärrettäviä yhtä hyvin kuin työnantajajärjestöjenkin omaisuudet.
Mutta se, mikä koskee yksilöiden, ihmisten henkilökohtaista veronkiertoa, on se luupin arvoinen asia.
Sanot että noita miljardiveropakolaisia on valtavat määrät. Onko asiasta faktatietoa, jos on kuten sanot niin luupin allehan asia on laitettava.
Niistä oli juuri juttu lehdistössä, joka koski isoa joukkoa suomalaisia johtajia verottomine tuloineen eläkkeineen.
Asialla on myös määrien lisäksi moraalin näkökulma.
Minulle laiskana lukijana on edelleen epäselvää kuinka isoista rahoista tässä on kysymys. En edes tunne veromekanismeja mistä tässä puhutaan joten parempi minun ottaa itse selvää tai lopettaa keskustelu.
Moraalin esille otto tässäkin yhteydessä on vähän filosofinen juttu sillä uskon että niin köyhän, keskituloisen kun rikkaan ”moraali” on oman edun tavoittelu, en oikein ymmärrä että rikkailla olisi oltava parempi moraali.
Kolmikanta pilasi eläkesysteemin. Pitkäikäisinä hyvätuloiset saavat ”myöhennetyn palkkansa” jopa yli kaksinkertaisena, kun taas lyhytikäinen köyhä jää ilman ”myöhennettyä palkkaansa” ja päätyy nuolemaan näppejään tuonpuoleisessa.
Eläkkeen alkaessa eläkeansiot pääomitetaan ja pääoma jaetaan odotettavan elinajan kuukaisilla. Käytetään yhteistä elinajan odotetta kaikille tuloryhmille ja sukupuolille.
Parempaan tarkkuuteen päästäisiin, kun eri sukupuolien ja eri tuloryhmien edustajien eläkkeen määräytymisen käytettäisiin tilastojen mukaista yksilöllistä elinajan odotetta.
Kun suurituloisten kuukausieläke kohtuulistuisi, niin voitaisiin luopua ”raippaverosta” ja eläkeläisten veropakolaisuus paratiiseihin, kuten Kauniaisiin ja koijarivaltioihin, vähenisi.
Tarve köyhien eläkeläisten asumistukiin ja muihin tukiin vähenisi ja kyky maksaa kuntaveroa paranisi.
Pitäisi ottaa eläkeaisassa myös huomioon ennen eläkeaikaa saadut yhteiskunnan etuudet.
Erilaiset asumistuet, opintotuet jna. jne. ovan myös osa siitä potista, mitä saa yhteiskunnalta sen saamista verotuloista.
Nykyeläkeläisistä suurin osa ei koskaan saanut yhteiskunnalta tukia, joten eläkkeet ovat ansaittuja.
Ne, jotka saavat ja saivat näitä tukia, ovat siten kuluttaneet osan siitä kokonaispaketista, minkä ovat oikeutettuja saamaan ja siten nämä tuet pitää vähentää tulevista eläkkeistä.
Tämä hallitus on heikoilla ottaessaan neuvotteluosapuolen roolin työnantajan edustajana:
Lukijan mielipide | Orpon hallitus on ottanut työnantajan osapuoliroolin: https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010231117.html
Hallituksen pitää toteuttaa kansan ja valtion etua ja kuunnella molempia osapuolia. Mutta hallituksen ei pidä alistua kiristämiseen lakkojen tai työsulkujen kautta.
Kansa tuon typerän valheillaan ansainneen hallituksen ( erit. persut) on valinnut, joten sillä on oikeus purnata laillisilla keinoillaan.
Tutkimuksesta vielä: 3/ 4 koko kansasta pitää oikeana, että pitää neuvotella asioista ay:n kanssa.
Ja, lähes persujen kokoinen joukko ( 16 % ) hallituspuolueista kannattaa lakkoja ja neuvotteluja ay:n kanssa.
Katsoin ohjelman ilman puoluesidonnaisuutta ja ilman aatetta:
Sillä silmällä katsoen Li oli hyvin perillä ruotsin mallista ja nyt halutaan ihan muuta kuin ruotsin malli.
Suurin puhallus on ollut kokoomuksen taitava vallan kamareiden tuntemien ja valtasuhteet. Se on ainoa, mitä kamreeri Orpo ja kokoomus osaavat huomattavasti paremmin kuin kukaan muu.
Se menee lävitse koko valtion hallinnon, yrittäjäjärjestöjen ja säätiöidenkin ml. talouselämän avainpaikat.
Mutta tärkein kaikista on vallan kolmas valtionmahti, median omistussuhteet ja vaikutusvalta sen sisällä.
Kokoomuksen konklaavilla on näppinsä joka paikassa. On Kansalliset seniorit, Leijonat Rotarit, Rapparit, Tykistö-sotilasklubit, Suomalainen klubi, Teollisuusseurat ym. joiden kautta kokoomus käyttää valtasuhteitaan.
On tärkeä vastavoima olla AY tai vielä kattavampia koneistoja ja järjestöjä, joka ei ole edes välttämättä Eduskunta. Puolueet ovat puolueellisia koneistoja ja edustus sinne maksaa rahaa ja vaikutusvaltaa näissä edellä mainituissa koneistoissa.
Suuri osa kansaa ei tätä hoksaa ja päästää valan käsistään näille manituille konklaaveille. Kokoomuslaiset kyllä hoksaavat.