Tällainen katumus löytyy US-puheenvuorosta:
Kirsi Piha purkaa tuntojaan puoluetoveri Petteri Orpon hallitukseen:
”Itse kuvittelin, että kokoomus olisi voimakkaasti pyrkinyt muuhun hallituskoalitioon. Siinä uskossa äänestin kokoomusta. Lopulta tuli ilmi, että kokoomus oli lähentynyt perussuomalaisia jo ennen vaaleja, ja voidaan perustellusti kyseenalaistaa, oliko halukkuutta ja todellista pyrkimystä muuhun kuin nykyiseen pohjaan. Myönnän, että äänestyspäätökseni kadutti, ellei jopa hävettänyt. Tämä ei ole minun hallitukseni, vaikka sillä olisi kuinka loistava hallitusohjelma.
Hallitusyhteistyö perussuomalaisten kanssa oli virhe. Se oli suuren mittakaavan virhe yhteiskunnallisesti. Perussuomalaisen puolueen arvopohja ei rakennu ajattelulle vaan ennakkoluuloille. Viimeistään puheenjohtaja Riikka Purran julkitulleet kirjoitukset osoittavat sen. Niissä ei puhuta maahanmuuttopolitiikasta vaan ihmisistä ja viha kohdistetaan suoraan ihmisiin, ei vaikkapa poliitikkoihin, jotka ovat luoneet nykyisen maahanmuuttopolitiikan kehykset.”
Olen ollut tähän asti väärässä. Kokoomuksessa on sivistysporvareita, jotka näkevät puolueensa persupropagandan lävitse.
Mutta onko heitä riittävästi pelastamaan suomalaista demokratiaa sellaisena kuin sen olemme oppineet tuntemaan?
Kirsi Pihasta tulee mieleen Liz Cheney, entisen USA:n varapresidentin Dick Cheneyn tytär, joka rohkeasti taistelee puolueensa tulevaisuudesta trumpismin syöpää vastaan.
Entä missä ovat kokoomuksen miehet, jotka uskaltavat nousta itsevaltiasta Petteri Orpoa vastaan?
Ei ole näkynyt muita kuin Orpon kenkien kiillottajia.
Kaikki kunnia kenkien kiillottajille, jollaisena toimin penskana usean kesän ajan. Kiillotin miesten kenkiä. Ellen väärin muista, niin kiillotin vain yhden naisen kengät.
Jos asiakas oli tyytyväinen kenkiensä lankkaukseen, sain tippiä.
Paljonko saavat Petteri Orpon kenkien nuolijat?
Kirsi Pihan kirjoitukseen Nollatoleranssi LINKISTÄ.
Kirsi Piha on tunnettu, kulttuuriväen arvostama kirjallisuusihminen. Hänen Kokoomusvihamielinen blogikirjoituksensa tuntuu medioissa olevan oikea herkkupala kokoomusvihamiehisille ja kaikille jotka viimeisten vaalien jälkeen olisivat halunneet erilaisen hallituksen, sellaisen joka olisi jatkanut edellisen politiikkaa.
En myöskään tunnista enää kokoomusta ja uskottavuutta syö myös persujen kanssa kaveeraaminen.
Mikä kenenkin mielestä uskottavuutta nävertää, minun kohdallani pahinta kun kommunistien
MItenköhän nämä kokkareita haukkuvat ovat unohtaneet, että kepulit ha demut ilmoittivat, etteivät mene hallitukseen vaalituloksen takia.
Toki demut olisivat lähteneet, jos olisivat saaneet pääministerin paikan ja punaviherhallituksen…
Tilannehan oli alun perinkin se, ettei kokoomus halunnut, voinut tai uskaltanut lähteä hallitukseen, jossa saattoi olla Marin. Ei millään hinnalla ja peli olin niin rakennettu ns. leikkauslistoineen.
Orpo ja halusi päästä vain pääministeriksi.
En viitsi enää toistaa sitä, mitä mieltä minä ja kymmenet tuhannet ovat Orposta – karismaatiton kamreeri mikä kamreeri.
Hyvä että on tilaa erimielisyydelle. Olisi huono puolue jos joukossa ei olisi pari erimielistä. Se, että he saavat ilmaista asiansa vapaasti, tarkoittaa että puolueen päätökset ovat tukevalla pohjalla.
Pihan juttuun ei ole oikeastaan mitään lisättävää. Menneisyyden uuspopulistinen puolue, mihin tuuli sattuu kuljettamaan.
Minusta perusäärioikeisto on lähellä naapurin ajattelua.
Minä taas en voi sietää noita liberaaleja kokoomuslaisia. Kokoomuksessa hyvää voi olla juurikin konservatiivisuus ja isänmaallisuus. Liberaaleilla kokoomuslaisilla ei ole oikein kumpaakaan mutta sen sijaan se piirre josta en Kokoomuksessa pidä eli rikkaiden suosiminen.
Kokoomuksen, aina Suomisesta Holkeriin jopa Kataiseenkin liittyi periaate: ”Pidetään kaikki mukana”.
Nyt se on oikeistopopulistinen persujen apupuolue.
Parempi, että Kalevan , Häkkäsen, Valtosen oikea reuna lähtee Rydmanin seuraan persuihin.