Jotain älyä keskusteluun. Lukuvihje Veikko Huuska / US- Anna Kontula

Historiantutkija Veikko Huuska kommentoi juuri ilmestynyttä Anna Kontulan/ HS hyvin merkittävää kirjoitusta historiasta ja tulevaisuudesta demokratia vs. anarkia.

Suomi saa siinä kohtalon olla piakkoin diktatuurien kuten Kiina raaka-ainevarastona.

Kasvun esteeksi tulee esiteollisuuden jäänne, fosiilisten polttoaineiden loppu ja haitta maapallolle.

Demokratia on kuolemassa, jonka vaihtoehto on anarkismi, ellemme pidä huolta yhteisistä asioistamme. Kontulan äly on kirkas tässä ummehtuneessa poliittisessa vastakkain asettelussa. Harvinaista luettavaa.

Huuska on kopionut HS: koko jutun tilaajille useasta lähteestä.

Poistan kaikki huutelut, kommunisti, vasuri tms. asiattomuudet.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/anna-kontulan-saarimietteita-elokuussa-2024-onko-demokratia-kuolemassa/

19 vastausta artikkeliin “Jotain älyä keskusteluun. Lukuvihje Veikko Huuska / US- Anna Kontula”

  1. Kontulalla on älykkäitä ajatuksia, mutta myös pöhköjä. Muistan nauttineeni parista hänen kirjasta, vaikka niissä oli myös aika outoja johtopäätöksiä.

    Henkilökohtaisesti uskon enemmän hyvän kestoon kuin pahan nousuun. Hyvä voi ottaa osumaa, mutta se kestää yli vaikeiden aikojen.

    Se merkittävin havaintovirhe tässä on kiinan osalta. Kiinassa ei mene järin hyvin juuri nyt ja suunta ei näytä yhtään ylöspäin.

    1. Kontulan ajatukset keskittyvät laajaan kehityskaareen historiasta ja tulkintaan, mihin tällä menolla joudutaan, jos mikään ei muutu.
      Kuka muuttaa ja mitä on se tekijä. Luontoko se on, joka ei ole puolueellinen?

  2. Kontula erottuu mielestäni kom.. eikun vasemmistoliittolaisten synkeästä parvesta kuin konsaan kaunisvärinen ja pystypäinen horsmankukka nokkospuskasta

    1. Aivan. Hän ei halua edes hävittää haittakasveja kuten kurtturuusut jne.. Pitää sitä ihmisten keksimänä turhakkeenaa paremman tekemisen puutteessa.
      Niiläkin on tehtävänsä luonnossa. Kumpikohan on haitallinen ja kenelle ?

  3. Kommentoin muutamaa jutun kohtaa, jotka liitän alle sulkeisiin ja jokaisen kohdan alle oman kommenttini.

    Lainaus: [Kontulan mukaan jokaisella maailmanajalla on hallintojärjestelmä, joka rakentuu sen ajan suurimman kysymyksen ympärille. Teollisen ajan järjestelmä luotiin talouden kasvun hedelmien jakamista varten. Siksi yhä edelleen politiikka on taistelua siitä, kenelle talouskasvun tuotto kuuluu ja mitä sillä pitää saada aikaan.]

    Kommenttini: Tämän ja tulevan aikamme suurimmaksi kysymykseksi on nostettu ilmastonmuutos, johon kysymykseen vastaaminen edellyttää ajattelutavan muutosta tuottavuus-keskeisestä subjekti-objekti-ajattelusta ontologiseen luonnon prosessien ja toimijoiden realismiin.

    Toisin sanoen emme ole ympäristöstä tai luonnosta erillisiä, riippumattomia galileististen objektien tutkijoita, vaan itse osa riippuvuussuhdetta ja luonnon prosesseja.

    *

    Lainaus: [”Demokratian olemukseen kuitenkin kuuluvat epämukavat tilat ja konfliktit, Kontula huomauttaa”.  Ja irtisanoutuu ”sanamagiasta”, aikamme yhdestä sijaistoiminnasta; pyrkiä hallitsemaan edes jotain osaa maailmasta.]

    Kommenttini: ”Olemuksellisuudesta” tuossakin puhe, eli tavasta nähdä ja ajatella — perustuuhan kaikki länsimaisen ihmisen toiminta kieleen ja ajatteluun, jota muuttamatta ei voi muuttaa toimintaakaan kestävästi.

    Ranskalaisfilosofi ja antropologi Bruno Latour ehdottaa muidenkin kuin ihmisten mukaan ottamista poliittiseen toimintaan sekä päätöksentekoon.
    Ja olemassa oleviin normeihin, traditioihin, rakenteisiin sekä toimintamalleihin sisään rakennettujen ja itsestäänselvinä pidettyjen ristiriitojen kohtaamista, huomaamista sekä näihin keskittymistä.

    Martin Heideggerin ajatukset fenomenologiasta Edmund Husslerin ruumiinfenomenologiaan pohjautuen — samoin mitä feministinen liike ja -filosofia jatkavat inklusiivisemmin — voisivat auttaa ihmisiä yksilötasolla hahmottamaan itseään ja luonnossa olevaa enemmän realistisina prosesseina ja reaktiivisena yhteistoimintana…

    *

    Lainaus: [Onko Länsi tehnyt järkeviä ratkaisuja: pikemminkin sotkenut järkeä ja kääntynyt irrationaalin puoleen. Että tästä maastosta nousisi jokin ideologia, jokin voima, jokin konstellaatio, joka kampeaisi maailman raiteilleen? Eikä sitä kahvaa edes ole.]

    Kommenttini: Maasta irtautumiseksi Bruno Latourkin Trumpismin kaltaista liikehdintää nimittää, joka on juuri tällaisen särkyneen globalisaation ihanteen muodostaman vanhan yhteisen tulevaisuus-horisontin häviämisen perintöä. Eräänlainen kollektiivinen psykoosi ja totuuden, kuten ilmastonmuutoksen kieltäminen ja kaikista yhteisistä sopimuksista sekä yhteisestä historiasta irtaantuminen ilmeisesti johonkin ”jumalan ohjaukseen”.

    Uudeksi konstellaatioksi Latour ehdottaa nk. ”Maasyntyisyyttä”, eli takaisin maan pinnalle palaamista ja suuntaa kohti yhteistä, jaettua maaperää, äiti-maata jota tieteellisemmin ”elämän kriittiseksi vyöhykkeeksi” kutsutaan, jossa kaikki maailman ihmiset, kasvit ja eläimet sijaitsevat ja josta olemme riippuvaisia.
    Tässä uudessa konstellaatiossa paikalliset sekä uudet tulijat asettuvat sopimaan ja neuvottelemaan yhteisistä resursseista ja maaperän, luonnon monimuotoisuuden kysymysten ratkomisesta.

    *

    — Anna Kontulan kirjat minun pitäisi vielä lukea 🙂

  4. ”Huomion uusi suuntaaminen ”luonnosta” Maasyntyisyyteen voisi lopettaa eriseuraisuuden, johon poliittiset positiot ovat jähmettyneet ilmastouhan havaitsemisesta alkaen niin, että yhteiskunnallisiksi ja ekologisiksi kutsuttujen taistelujen yhdistäminen on vaarantunut.

    Niiden uusi yhteen niveltäminen merkitsee myös sitä, että siirrymme TUOTANTOJÄRJESTELMIÄ ruotivasta analyysistä ELONJATKOJÄRJESTELMIÄ ruotivaan analyysiin. Nämä kaksi analysointitapaa eroavat ensiksikin periaatteeltaan, joka ensimmäisessä on vapaus ja jälkimmäisessä riippuvuus. Toiseksi ne eroavat ihmiselle antamansa roolin suhteen, joka ensimmäisessä on keskeinen ja jälkimmäisessä muiden kanssa jaettu. Päätteeksi analysointitavat eroavat siinä, minkätyyppisen liikkeen ne ottavat valvoakseen: ensimmäinen tarkastelee mekanismia ja jälkimmäinen geneesiä.”

    (Latour Bruno, Matkalla Maahan, Politiikka ja uusi ilmastojärjestys, s. 115)

  5. Kontulan ydinviestin näen niin, että kaikkien, ihmisten, eläinten, luonnon ryöstämimisellä sodilla ja omankäden oikeudella ihmiset ovat luoneet suuria pääomia, joiden jaossa on suuria epäkohtia ja samalla kuluttamassa luonnon loppuun.
    Edessä on selviytyminen parhaiten niillä, jotka pystyvät elämään luonnon kanssa ja ottamaan sieltä välttämättömän elantonsa
    selvitäkseen.
    Sitä hän ei analysoi, että luonnon köyhtyminen lisää ihmisen riskiä kuolla massatauteihin, kun virus ja bakteeripuskurit ihmisen ja luonnon välillä köyhtyy.

  6. Anarkismi kalskahtaa minulle kaoottiselta vallankumous-aatteelta ja hetkelliseltä dekadentilta huumalta, missä itse en voisi hyvin enkä viihtyisi.
    Siitä tulee mieleen myös nykyfeminismissä kritisoitu kaikesta emansipoituminen, jonka on sanottu tuottavan vähän kuin tyhjän päälle jäämistä/ historiattomuutta.

    Täytyisi olla jotakin pidemmän tähtäimen ajatusta ja kestävyyttä… jonkinlainen aikuisten oikea visio/ elämänkatsomus. Se minua ahdistaa laitaoikeistolaisissa muodikkaissa liikkeissäkin, kun en näe niissä mitään visiota, vaan jotakin hetkellistä ”eliitinkumous”-huumaa ja Capitolin väkivaltaisen valtaamisen kaltaista sekasortoa. Mutta mitä sen jälkeen kun he hypoteettisesti saavat ”wokekulttuurin” selätettyä ja ”konservatiivisen korjausliikkeensä” vallankumouksen? Mihin matka, mikä visio ja elämänkatsomus?? Jos joku kykenisi edes analyyttisesti erittelemään, millä taso(i)lla ”konservatiivinen korjausliike” toteutuisi, ja täsmällisesti jostakin kokonaisesta maailmankuvasta ja eheästä elämänkatsomuksesta käsin erittelemään kohta kohdalta mikä ylipäätään muu idea on moisessa kuin vallankumous-tuuttaus, niin ihan hyvä ja hieno.

    1. Ajatusten anarkismi on hyvää ja terveellistä hajottaa asiat palasiksi ja jäsentää siitä ja monialaisesta sekamelkasta asiat johonkin loogiseen järjestykseen.
      Mutta huonoa, jos ne viedään sellaisenaan toiminnaksi ja sekoittamaan järjestystä.

  7. Tämä kaveri pystyy hahmottelemaan sekä sivistyksen ja tiedon palapelin palasista itse tiivistämään mistä erilaisissa maailmankuvissa ja elämänkatsomuksissa on kyse — siksi tällaisia on hyödyllisempää kuunnella kuin osallistua riitelevään kansalaiskeskusteluun, jossa niskaan sataa tappouhkauksia:

    https://www.philosophizethis.org/podcast/heidegger-technology

    Pahoittelut, että se on englanniksi. Eivät taida suomalaiset insinöörit tai tekniikkanörtit olla kiinnostuneita tai kykeneviä tuottamaan vastaavanlaisia yleishyödyllisiä ja laajan sivistyneitä tiivistelmiä. Jos heille itseleenkään ei ole muodostunut mitään tiedostavaa ja selkeätä omaa elämänkatsomusta, vaan murusia ja toisten pakottamista oman mielipiteen alle.

  8. Parhaiten pystymme pitämään huolta omista asioistamme, jos pystymme tempaisemaan ulkopuolisia kuonoon?

  9. Demokratia on kautta maailmansivu ollut eri yhteisöjen sisäinen demokratia.
    Uhat ovat useimmiten tulleet ulkopuolelta esim valkoiset intiaaninen alistajia.
    Äänestäjät ovat se heikoin lenkki jotka äänestävät valtiaaksi henkilön joka osoittautuu sudeksi.
    Suomessakaan ei demokratia toimi sillä nyt omat päättäjämme ajavat pienen ryhmän hyvinvointia sortaen heikoimpia.
    Minusta demokratian pitäisi huolehtia kaikkien jäseneniensä hyvinvoinnista…
    – Liisan kommentointiin kannattaa paneutua.

    1. Suomessa suurin uhka on holtiton rahanjako yli tulojen.
      Kaikkien jäsenten hyvinvointi edellyttää, että supistamme menot tulojen tasolle emmekäonta lisää syömävelkaa tulevien polvien maksettavaksi.
      Niilo ei ole tätä tosiasiaa vielä ymmärtänyt, kun kuvittelee, että tukiaisten jaolla kansalaiset voivat paremmin.

        1. Miten olisi, jos lukisit tekstini hitaasti ja vaikka tavaamalla, niin saattaisit ymmärtää sen…
          Toki voisit koittaa selittää, mikä siinä ei pidä paikkaansa, mutta tuskin kykenet.

  10. Älyä omaavana meikäläisellä on tarkoitus perseillä tänään tai huomenna riippuen ilmoista.

    Perseidit ovat kohta vahvimmillaan. Valosaasteen ulkopuolella kannattaa hakeutua avoimelle paikalle tähdenlentoja seuraamaan.

    Korkealta mäeltä voisi nähdä jotain. Laiskanpulskeana menen ehkä makoilemaan laiturille. Siinäkin on laajaanpuoleinen horisontti. Toivoakseni saan olla naisväeltä rauhassa. Toki naiset olisivat parempaa seuraa kuin sudet, joita saattaa kiinnostaa laiturille nukahtanut manne. Saattavat käydä nostamassa koipeaan ikävin seurauksin.

      1. Katselin pihalla äsken niitä Perseidejä. Tähdenlentoja ei näkynyt, mutta näkyi maamme vähemmistön perseilyä.

        Ajoivat premium -merkkisellä autollaan rallivauhtia ohi 40:n alueella poliisit perässä. Kuten arvasin, niin päätyivät sadan metrin päässä penkkaan.
        Poliisin syy, koska yleensä ajelevat alle 80:n.

        Puolen metrin päässä oleva sähköpylväs säästyi.
        Näin ne vähemmistöläiset.

        Turvavyöt olivat ilmeisesti kiinni, koska seurue köpötteli kotiaan kohden puolen tunnin päästä.

        Valitettavasti kuski joutuu nyt ajelemaan pitkän aikaa ilman korttia. Uusi leasing-auto kyllä löytyy peffan alle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *