Hallituksen talousolettamukset ja leikkauslista perustuvat tilastollisiin valheisiin, jolla poliittisesti manipuloidaan kansalaisia. Tämä on kovassa ristiriidassa siihen, mitä kansalaiset kokevat. Viimeisimmät manipulaatiot siitä, että muka ostovoima kasvaa…
”Jokin ei nyt täsmää:
Kyselytutkimukset kertovat talouskatastrofista, jota ei todellisuudessa näy. Jokin on mennyt rikki tilastoissa. Kuluttajakyselyistä on saatu viime vuosina tuloksia, jotka eivät vastaa todellisen maailman tapahtumia. Ilmiö näkyy niin maailmalla kuin Tilastokeskuksenkin luvuissa.
HS VISIO kertoi lauantaina epäsuhdasta, joka vallitsee julkisen keskustelun ja todellisen taloustilanteen välillä. Julkisuudessa niin poliitikot, ekonomistit kuin mediakin ovat mananneet Suomen taloustilanteen alimpaan maanrakoon, vaikka oikeasti tilanne ei näytä aivan niin synkältä.
Kyse voi olla paljon laajemmasta ilmiöstä kuin Suomen julkisesta keskustelusta. Kyselytutkimusten tulokset ovat erkaantuneet todellisesta talouskehityksestä viime vuosien aikana. Ihmiset näyttävät vastaavan kyselyissä vähän mitä sattuu.
Esimerkiksi kuluttajille ja ostopäälliköille tehdyt kyselyt ovat olleet tärkeitä työkaluja talouden tulevaa suuntaa ennustettaessa. Niiden avulla on nähnyt, missä talous menee ja mihin suuntaan.
Niinpä melkeinpä kaikki osapuolet taloudessa, sijoittajista pankkeihin ja teollisuusyhtiöistä viestintätoimistoihin, ovat seuranneet silmä kovana esimerkiksi kuluttajaluottamuksesta julkaistuja tilastoja.
Nyt noiden lukujen arvo näyttää rapistuvan silmissä.
KYSELYIHIN perustuva talousdata on menettämässä merkityksensä. Näin ainakin väittää pääekonomisti Paul Donovan sveitsiläisestä UBS-investointipankista.
Indeksin kyky ennustaa kuluttajaluottamusta hajosi täysin vuonna 2020.
Kun yhä harvempi vastaa kyselyihin, niihin on vaikea saada edustavaa otosta. Ne harvat, jotka vastaavat, saattavat vastata tarkoitushakuisesti.
”Jos iso osa väestöstä ei vastaa kyselyyn, mikä on niiden harvojen vastaajien motiivi vastata?” Donovan kysyy ja vastaa itselleen: ”Politiikkaan liittyvissä kyselyissä poliittisesti aktiiviset vastaavat muita todennäköisemmin, mikä vääristää tuloksia. Talouteen liittyvissä kyselyissä taas pessimistiset ihmiset vastaavat muita todennäköisemmin.”
Kuluttajaluottamukseen liittyvät kyselyt ovat ihmisille valituskanava epävarmasta tilanteesta, Donovan arvioi. Jos näin on, se vääristää varmasti kyselytutkimusten tuloksia.
Yllä oleva liittyy myös esimerkiksi puoluegallupeissa. Tai, että vain aktiivit vastaavat, ja myös äänestävät.
TILASTOKESKUKSEN yliaktuaari Pertti Kangassalo myöntää….
… jatkuu alla Hesarissa:
Omalla kohdalla ei katastrofia, mutta kustannusten noustessa en enää rahoita liike-elämää enkä osta mitään mikä ei ole ihan välttämätön ja se lisää lamaa sekä työttömyyttä edelleen…
Hallituksen pitäisi ymmärtää talouden kokokuva eli jos peittoa lyhennetään niinkuin hölmöläiset…
Eri asiantuntijat hallinnossakin luottavat niin kansalaiskyselyihin, mielipidemittauksiin eri organisaatioiden tekeminä, otokset minimoitu ns. edustaviksi, kyselyissä ei ole mukana yli 79-v, ei alle 8- 15-v, jotka tuntevat nahoissaan vanhempiensa elämäntilanteen.
Ei passiivisia nukkuvia 20- 35 % kansasta.
Tuo kirjoitus paljastaa pahasti esim. nykyhallituksen politiikan ongelman, hallituksen, jossa elävät itse hyvinvointikuplassaan kuin myös sitä tukevat äänestäjät.
Enemmistöparlamentarismi on pahasti sairas potilas, johon ei teoa muu kuin oikea parlamentaarinen rokotus.