Tämä Helena Petäistön kritiikki Stubbista on pakko panna tänne lyhentämättömänä ilman linkkiä: Koonnut Tapio Tuomaala / US :
”Helena Petäistön analyysi Alexander Stubbin Euroopan valloituksesta saa tuntemaan häpeää suomalaisuudesta. Voiko synnynnäinen besserwisser Stubb muuttua? Ei, kysymys on enemmän siitä, pystyykö besserwisser piilottamaan ylimielisyytensä. Besserwisser voi presidenttinä tehdä samat kuin ministerinä, ja vielä pahemmat, kun Suomi on Natossa.
Helena Petäistö (väliotsikot blogistin): ”Kaikkein pahimmin Kreikan suututti kuitenkin valtionvarainministeri Alexander Stubb. Keväällä 2015 oli Kreikan tilanne niin paha, että koolle kutsuttiin ylimääräinen valtionvarainministerien kokous Brysseliin. Saksa ja Ranska olivat törmäyskurssilla Kreikan suhteen.
Kreikkalaiset vihasivat Stubbia
Tulin esitelmämatkalta Bretagnesta suoraan Brysseliin vähän myöhässä. Kun pääsin kokouspaikan lehdistötiloihin, ryntäsivät sveitsiläistoimittajat välittömästi kimppuuni: Mikä ihme Suomea oikein vaivaa? Siitä minulla ei ollut aavistustakaan, mutta nopeasti valkeni, että Stubb oli ottanut ohjat käteensä mahtimaiden kannanottoja odottamatta.
Suomi vaati eurooppalaismedioiden ja kameroiden edessä, että Kreikan on erottava eurosta. Pienen Suomen valtiovarainministeri pääsi kaikkien maiden tuutteihin. Kreikkaa ei tietenkään erotettu eurosta, sillä Saksan liittokansleri Angela Merkel ei sitä halunnut. Valtionvarainministeri Schäuble olisi sen kyllä tehnyt, ja sen tietäen innokas Suomen ministeri päätti varastaa tältä parrasvalot.
Kreikan televisio pauhasi Suomen uhoa, ja kansa oli raivoissaan. Koko seuraavan viikon ajan oli Suomen Ateenan suurlähetystön ulkopuolella poliisivartio, ja kreikkalaiset boikotoivat suomalaistuotteita. Se oli aivan turha ja nolo episodi, joka toi vain epämiellyttävän maineen Suomelle.
Besserwisser suututti Ranskan presidentti Hollanden
Sen pääministeri Stubb unohti syksyllä 2014 Pariisin käynnillään, kun hän ainoana Suomen johtajana koskaan onnistui suututtamaan Ranskan presidentin. Se on lajissaan saavutus jo siksikin, että Hollande oli siitä harvinainen Ranskan päämies, että häneltä puuttui kaikki ranskalainen arroganssi, eikä häntä ollut helppo suututtaa. Mutta kun pienen maan besserwisser alkoi läksyttää Ranskaa talousasioista, vaikka oli itse hakemassa juuri Ranskan tukea Suomen pyrkimyksille, lopputuloksena oli se, että Suomi sai unohtaa oman asiansa, ja tapaamisesta poistui kaksi kalpeaa kivikasvoa. Koskaan en ollut nähnyt aina joviaalia Hollandea niin synkän näköisenä paitsi hautajaisissa.
Mitä haittaa besserwisserin käyttäytymisestä on isänmaan maamaineelle?
Sopii kysyä, mitä hyötyä sellaisesta epädiplomaattisesta käyttäytymisestä isänmaalle on. Omien sanojensa mukaan Stubb haluaa ”haastaa” muiden maiden johtajia. Suomen reaalipolitiikkaa on itärajan lisäksi maamme pieni koko, joka ei siitä miksikään muutu. Suuret voivat haastaa toisiaan, mutta pienen maan on aina oltava ovela ja hallita diplomatia sormenpäitään myöten.
Samanlaista suhteellisuudentajun puutetta osoitti tuore valtionvarainministeri, kun hän tuli Brysseliin huippukokoukseen pääministeri Juha Sipilän kanssa ja ilmoitti, että hänellä on saumaa kohta vaihtuvaksi euroryhmän puheenjohtajaksi. Yhtenä argumenttina oli, että hän tuntee hyvin liittokansleri Merkelin. Otin oitis yhteyttä saksalaiskontaktieni kautta Merkelin lähipiiriin ja sain liittokanslerin kansliasta ja selville, ettei Stubb ollut muutaman kuukauden ministerikokemuksellaan millään listalla, ja yhtenä kolmesta perustelusta oli johtajuuden puute. Se ei selvinnyt, pitikö Merkel siitä, että hänen tuntemisellaan kehuskellaan tällaisessa yhteydessä. Ei se ainakaan kovin diplomaattista ollut.
Besserwisser todistaa roolistaan Suomen asioiden hoitajana: ”V:n vertaa minä näistä kokouksista välitän.”
Mutta pienemmät kuviothan eivät Stubbille koskaan kelvanneet. Sen paljasti se auki ollut mikrofoni, joka rekisteröi Suomen ulkoministerin ärsyyntyneen kommentin tämän tietämättä hänen tullessaan ulos Pohjoismaiden neuvoston kokouksesta: ”V:n vertaa minä näistä kokouksista välitän.””
Niinpä, miten ylikehittynyt ego sopii Sauli Niinistön työtä jatkamaan?
Ainakin se on varmaa, että sitä saa, mitä tilaa.
Ei tykkää Petäistö Stubbista, se tuli kovin selväksi. Kuinka paljon sitten mahtaneekin tykätä Haavistosta. Pakinassaan (MTV) 14.1. taitaa jättää Haaviston omaan arvoonsa mutta sitäkin syvällä rintaäänellä lausuntoja Rehnistä, Urpilaisesta ja Stubbista.
Poimin tähän piruuksissani joitakin herkkupaloja Urpilaisesta:
– Kreikkalaiset inhosivat Rehniä, mutta Urpilaista ja Stubbia he suorastaan vihasivat
– Suomi on aina arvostellut niitä maita, jotka tuovat sisäpolitiikkansa Euroopan unioniin. Demarien kokematon puoluejohtaja ja Suomen valtionvarainministeri Urpilainen unohti tämän kultaisen säännön. Hän uskoi asemansa ja arvostuksensa paranevan puolueessaan ja kotimaassa, kun hän kaikista muista maista poiketen pani Kreikan niin tiukille, että vaati vielä erilliset vakuudet Suomen ehtona tukipakettiin osallistumiselleen.
– Urpilaisen maine tärveltyi muiden jäsenmaiden silmissä, ja hän sai huomattavalta taholta lisänimen ”The crazy Finn”
– Harmi vain, että Urpilainen ei ole jostain syystä panostanut täysillä komissaarinpestiinsä. Siinä hommassa hän on ollut sen verran pettymys, että Brysselissä jo odotetaan EU-komission Suomen edustajan vaihtumista.
Pakinan loppu on sitten Stubbin haukkumista.
Halusin tämä ottaa esille lähinnä aineksena pohtia miten tasapuolisesti hän löytää miinukset esille kenestä nyt sitten kirjoittaakaan.
Urpilainen oli jotenkin vain pakko panna ehdokkaaksi, vaikka sen tiesi jokainen, ettei sitä mitään tule.
Niin tiesi mutta miksi on näin. Miksi ei demareista sitten Halosen ja Ahtisaaren ole löytynyt presidenttiainesta
Ei siellä ole yksinkertaisesti nyt Marinin saappaisiin ketään ja häntä taas ei moinen pikku nilkkilän homma kiinnosta.
Nyt on muiden vuoro, olisin toivonut Haavisto tai Rehn.
Linssilude ja epävakaa Stubb saa tehdä paljon töitä täyttääkseen näiden tai Niinistön saappaat.
Sählinki tästä tulee, koska hän ja Orpokin ovat eri leiriläisiä.
On Sinulle Heikki sanavalinnat, että Suomi pikku nilkkilä. En sillä sano että minulla Marinia ikävä olisi mutta kummeksun ja vähän paheksunkin.
No, onhan tämä, kun katselee tätä impivaaralaisten touhuja saada Suomi sekaisin kampiakselina Orpo onnettomalla väännöllä, väärällä polttoaineella ja myöhäisellä sytytyksellä.
Saahan sillä jo hyväkin koneen leikkaamaan kiinni.
Haavisto on diplomaatti ja rauhantekijä. Molemmat näistä edellyttävät syvää, kattavaa ymmärrystä maasta johon menee, ihmisistä joita tapaa. Jos näitä tilanteita ei lähesty kunnioituksella, epäonnistuu, kuten yllä kuvaillaan. Stubb olettaa saavansa punaisen maton ja saa kukkoilla miten vaan.
Tämän vuoksi Haavisto oli myös EU:n edustajana venäjällä mainio. Hänellä oli kunnioitusta, jonka vuoksi hänellä oli kykyä käyttää myös kovaa sanomaa. Määrätietoinen jämäkkyys on tehokkaampaa kuin tunteissa kieriskely.
Haavistolla on syntejä kontollaan, mutta diplomaattiset taidot ovat timanttiset.
Tästä ei voi kukaan kiistää. Haavisto on ylivoimainen, mitä presidenttimme tehtävään tulee.
Stubb taas ei kovin pitkään paikallaan viihtyisi, sen verran heiluva ja huojuva hän on.
Haavisto olisi diplomaattisin, mutta rahan voimalla ajetaan. Ymmärtääkö rahanvaltiaat mitä ovat tekemässä?
Haavistollakin jo koossa yli 1,4 miljoonaa