Kirjoitin eilen rajoista ja rakkaudesta blogin ja jatkan nyt vähän samalla teemalla.
Eli mikä neuvoksi, että miten lasten ja nuorten elämänarvot ja asenteet saataisiin palautettua niinsanoakseni lähemmäksi sitä henkis/kulttuuris/taloudellis/uskonnollista elämänkatsomus filosofiaa, jossa me sodanjälkeisinä ensimmäisinä vuosikymmeninä syntyneet olimme kasvaneet ja ”kehittyneet” oppimaan kantapään kautta sen, että kun kirjaviisailta neuvot loppuvat, niin sen tyhjän tilan ottaa ja täyttää maalaisjärkeen perustuva ylisukupolvinen kansanviisaus.
Olen päätelmissäni tullut yhteen ja vain yhteen tulokseen kuinka lapset ja nuoret oppisivat elämään edes vähän niiden arvojen mukaan, mitkä meidän suurten ikäluokkien edustajille olivat kotien, yhteisöjen ja yhteiskunnan koossapitävä voima.
Eli puutteen, niukkuuden ja kärsimyksen kautta se kadotettu elämänasenne ja moraalittomuus vasta saadaan palautumaan takaisin yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen henkiseen hyvinvointiin, sillä ilman henkistä hyvinvointia ihminen kuolee vaikka fyysisesti eläisikin.
Kyllä siinä arvot ja asenteet muuttuvat, kun sirkushuvien tilalle nousee Raamatullinen lause, että otsasi hiessä sinun pitää leipäsi hankkiman…..
En tietenkään toivo kenellekkään, en yksilöille enkä yhteskunnalle Sorommon ja Comorran kohtaloa, mutta se on vääjäämättömästi edessä, jos kristilliset oppimme ja opetuksemme, joihin koko länsimainen oikeusvaltio rakentuu, niin vaihdetaan maallisen Jumalan palvontaan.
Tarvitaan korjausliike, joka palauttaa kasvatusvastuun takaisin sinne minne se kuuluu, eli koteihin.
Tämä ei nopeasti tapahdu syystä, että aivan liian pitkään on vastuu ollut varhaiskasvatuksessa ja kouluissa ja näin ollen pienten lasten vanhemmista iso osa on itse vailla kotikasvatusta.
Varhaiskasvatus ja koulut on taas pilattu juoksemalla kaikenlaisen hömpän perässä, unohtamalla perusasiat.
Vasemmistopuolueet ja heidän aseellinen siipensä AY-liike ovat tehneet kaikkensa tilanteen pahentamiseksi ja esimerkkinä siitä, nykyään lastentarhassa vaipan vaihtamiseen tarvitaan alempi korkeakoulututkinto ja aapisen avaamiseen ylempi.
Vastikkeeton rahan jakaminen ja satojen eurojen lahjat lapsille on arkipäivää, oli siihen varaa tai ei. Lihavilla lapsille hankitaan sähkökäyttöisiä kulkuvälineitä ja perheenä käydään ” Mäkkärissä” sunnuntailounaalla.
Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta tiivistettynä, perkeleesti olisi kirveellä töitä.
Minä kirjoitin pääpiirteittäin mistä on kysymys, sinä Mika paneuduit syvemmin yksityiskohtiin 👍
Silloin on jokin mennyt pahasti yhteiskunnassa vinturalleen, kun ollaan lähdetty toteuttamaan periaatetta, että ensin sirkushuvit ja sitten vasta työt.
Ensin työ ja sitten jos vielä luppoaikaa ja killinkiä on taskunpohjalla ja ruokaa pöydässä, niin sitten huvit.
Liiallinen vapaa-aika on myrkkyä hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.
Onneksi vielä joillakin on järki tallella, mutta ihmettelen, että ilmeisesti suurin osa heistä kokoontuu näissä blogeissa!
24:11 Ja monta väärää profeettaa nousee, ja he eksyttävät monta.
24:12 Ja sentähden, että laittomuus pääsee valtaan, kylmenee useimpien rakkaus.
24:13 Mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
Kannattaa lukea koko luku, koska se kertoo tästä ajasta!
https://www.koivuniemi.com/raamattu/?kaannos=fi-38&viite=mat+24%3A12
Silloin kun asuin vielä vanhempien luona 17-vuotiaaksi ja olin töissä, niin maksoin 600 markkaa jokaisesta tilistä vanhemmilleni elätysrahaa.