Nyt kun on saanut lukea ja kuunnella medioista, että Valkeakoskisella teinitytön surmaajalla ( vielä epäilyllä ) on jo kertynyt melkoisen pitkä rikoshistoria nuoresta iästään huolimatta, niin ollaankohan häntä liikaa ymmärretty uhrina ja syyllistetty yhteiskuntaa hänen ”kolttosistaan”.
Olen ollut ja olen yhä sillä kannalla, että kovemmat tuomiot pitää saada voimaan ainakin henkeen ja terveyteen sekä seksuaalisiin rikokseen syyllistyneille, sillä ehdonalaiset eivät ole mikään rangaistus ja rikolliset nauravat marssiessaan vapaina miehinä/naisina ulos oikeussaleista.
Ja vaikka elämmekin länsimaisessa sivistysvaltiossa ilman Hammurabin lakia, mutta kun tätäkin Valkeakosken tapausta ajattelee, niin en sulkisi meidän oikeuslaitoksien jakamissa tuomioissa pois myöskään kuoleman tuomiota.
Tiedän että minua pidetään tämän(kin) mielipiteen nojalla ihmishirviönä, mutta jos mennään kysymään kansalaisten oikeustajun perään minkälaisen tuomion tälle henkilölle antaisitte, niin olen melko varma että suurin osa ihmisistä tulee kannalleni.
Ja kun ei silkkihansikkain saada muutosta aikaan, niin koetetaan sitten kovempia keinoja ja uskoisin, että kuolemantuomiollakin on ennaltaehkäisevä vaikutus, vaikka usein kriminaalin aikomuksiin ei pysty vaikuttamaan mikään muu kun uskoon tulo tai itse hankittu ”manillaköysi”.
Sitten toinen esimerkki rikoksista, joita ei taideta enään nyky-yhteiskunnassa luokitellakkaan rikoksiksi. Eli rattijuopot, jotka voivat tappaa toisen ihmisen kulkuneuvonsa avulla, niin se tulisi rinnastaa murhaan, sillä hän on omaa ”harkintaansa” käyttäen lähtenyt vaarantamaan muiden tielläliikkujien hengen ja terveyden.
Yhteiskuntamme on sallivuudessaan mennyt jo liian pitkälle ja kun kriminaaleille ja kriminaaleiksi aikoville velvollisuudet eivät ole heitä varten niin tässä on tulos.
Luinpahan taas Arvin avauksen … mutta, se kuolemanrangaistus? En sitä vaihtoehtona näkisi, liian suuri ja lopullinen täytäntöönpanon mahdollisuus. Esimerkkejäkin maailmalta löytyy.
Arvin esittämä vaihtoehto lopullisuudessaan ei kyllä mielestäni liene ratkaisu; lähinnä sanoisin kosto.
Kalle,- Eli toisin sanoen, käännetään se toinenkin poski.
Eihän se kuolemanrangaistus tuo tietenkään uhria takaisin, mutta kyllä se ainakin omaisten mielestä helpottaa.
Siis Arvi; kääntynet mielestäni koston suuntaan?
Kalle,– Parempi termi olisi tälle oikeudenmukaisuus, ei kosto.
Oikeudenmukaisuus terminä; melko vaikeasti määriteltävissä.
Kaikki ns lopulliset rangaistukset lienevät mielestäni melkoisiltakin osin ainakin vähintäänkin kyseenalaisia.
Kyllä oikeudenmukaisuus, eli rangaistukset tehtyjen rikosten suhteen on meidän länsimaiden oikeusjärjestelmämme perusta ja kallistun samalle kannalle tuomioissa kuin on osassa Yhdysvaltojen osavaltioitakin, joissa kuitenkin ihmisoikeudet ja vapaudet ovat kiveen hakattuja perusoikeuksia.
Kuolemantuomiota en kannata, eutanasiaa kyllä.
Uskoisin että mitä enemmän ihminen on vasemmalla sitä enemmän hän vaatii että satsataan ennaltaehkäisyyn mitä se sitten lieneekin ja aina vaan parempia faciliteettejä hengen ja ruumiin kehittämiseen, opettamaan rikoksen tehnyt ymmärtämään millaista on hyvä elämä. Itse en osaa sanoa mitä pitäisi tehdä mutta pikku detaljina en ole ymmärtänyt tuota ”paljousalennusta” oikeuden edessä kun on tullut tehtyä useampia rikoksia.
Matti; eräs mielestäni ehkä suurikin epäohta lainsäädännössämme, siten myöskin tuomioiden suhteen lienee osittain tämä. Kun oikeuskäytännössämme syytetty saa melko helposti ns oikeusaputuomarin ja näinollen, siis aika hyvänkin, joskus ehkä parhaan mahdollisuuden veronmaksajain kustannuksella. Ei liene mikään ihme, että melkoinen osa juristeista tarttuu tähän näennäisesti pienehköön asiaan ja saa varman ja melkoisen suurenkin korvauksen ”vaivoistaan”.
Näin olen minäkin ymmärtänyt että parhaiten oikeutta meillä saavat kaksi ryhmää, rikkaat ja köyhät
Yhdysvaltalaista oikeudenkäyttöä en minä, tosin lukemani mukaan aivan oikeaksi moni muukaan luonnehtisi siten kuten Arvi asian luonnehti.
Asia lienee varsin monitulkintainen mutta kun en alkuunkaan totea itseäni miksikään laintuntijaksi; puhun vain ja ainoastaan tuntemuksistani sekä ajatuksistani.
Kuolemanrangaistus on mielestäni liian helppo tuomio, no siitä eteenpäin en mitään tiedä. Tässä naapurikunnan tapauksessa riittäisi elinkautinen linnatuomio ja 12 vuotta ei ole sitä. Jossain luki, että ihminen hyvin sietää kolme elinkautista Suomessa, ehtii vielä elämästä nauttiakin.
Ehkä se kaikkein kovin tuomio tulee perheelle ja sukulaisille.
Pentin kanssa aivan samaa mieltä.
Mielestäni kaikki tuomiot pitänee langettaa siten, että jälkikäteenkin asioita voitanee tutkia ja jopa oikaistakkin.
Toisaalta, se lakimiesten käyttö ja maksullisuuskin, lienee joka tapauksessa ainakin osittain ongelmiakin sisältävä.
Ehdfottoman oikeata menetelmää en osanne hahmottaa.
Sanoisin kuitenkin, tämä aamu, puolenkymmentä keskustelijaa ja runsaasti kommentteja; parasta pitkään, pitkään aikaan, vieläpä arkiaamu.
Kuolemantuomiota en kannata, koska sen perimmäinen ajatus on kosto.
Ajattelen myös niin, että kuolemantuomio on laillistettu, harkittu murha, koska näin tuomitessaan oikeuslaitos pitkän pohdinnan ja vakaan harkinnan jälkeen päätyy riistämään toisen ihmisen hengen.
Nytkin tämä valkeakoskella murhaan ja lapsen raiskaukseen syyllistynyt lusii n.5-7 vuotta ja vapauduttuaan alle kolmikymppisenä voi jatkaa elämäänsä, kun tämä nuori tyttö eli vain viisitoista vuotta, kunnes tämä murhaaja päätti hänen elmänsä
ennekuin se oli edes ehtinyt alkaa.
Anteeksianto kuuluu kristilliseen elämänkatsomukseen, mutta joku raja sentään……
Kuten jo aikaisemmin kirjoitin, niin rattijuoponkin voi rinnastaa murhaajaan, joka murhaa toisen tiellä liikkujan ”Giljotiinillaan”.
Ja hän ei tee sitä hetken mielijohteesta, vaan harkinnasta kun on penkin ja ratin väliin hypännyt.
…..ei mikään, ei kerrassaan mikään syy ole lähteä alkoholin ja huumaavien aineiden vaikutuksen alaisena ratin ja penkin väliin ”harrastamaan” venäläistä rulettia maanteille.
Mitenkäs Arvi, minä en koe rattijuopumusta mitenkään harkinnalliseksi; syystä, että humalatilassa paljonkaan tehtyjä tekoja ei voitane luonnehtia harkituiksi.
Kyllä ne mielestäni kuulunevat alkoholin vaikutuksen alaisinana tehtyjen tekojen sarjaan.
En mitenkään ylläolevaa puolustelisi mutta alkoholin suhteen mutta asiat nyt toki lienevät näin.
Juopunut ei ole koskaan selvän väärtti, olipa miten juovuksissa hyvänsä( naurua )
En kokisi kyseessä olevan anteeksianto, mielestäni tuomion täytäntöönpanoa tulisi voida jälkikäteenkin arvoida; jopa ehkä muuttaakkin.
No, meillähän näitä mielipitekitä jos tuntemuksiakin riittää ja hyvä niin.
Valitettavasti millä ”ymmärretään” näitä rikollisia liikaa, kun useasta rikoksesta sa tukkualennuksen tumioon.
Minusta useasta rikoksesta pitäisi tulla tukkukorotus, koska rikollinen onosoittanut selkeästi piittaamattomuuden laista.
Olihan aikanaa lausunnolla lakiehdotus, misä uhrilla ei olisi ollut oikeutta nostaa kannetta edes rikoksen aiheuttamien vahinkojen korvauksista ja perusteena ole se, että uhri vain haluaa kostaa.
Samoin väkivalta- ja seksuaalirikoksissa tuomiot ovat aivan liian alhaisia, koska kyse on toisen ihmisen koskemattomuuden törkeästä loukkaamisesta.
Eikös se jälkiarviointi tule juuri valitusteitä käyttäen, sitä käyttävät niin syyttäjä, kuin puolustuskin. Ja viimeisen sanan sanoo Korkein hallinto-oikeus, jos katsoo aiheelliseksi.
Korkein oikeushan ja hallintoasioissa korkein hallinto-oikeushan ne viimeiset päätökset tehnee mutta välivaiheessa kummittelee se muutoksenhakuoikeus. Sitä kun ei suinkaan aina myönnetä.
Pitipä kirjoittaman; hallinto-oikeus, siis ensimmäinen hallintoasioiden oikeusaste, ei siis korkein hallinto-oikeus.
No, sattuuhan näitä; ainakin minulle, haitanneekohan paljonkin.
Ei kai niin kovin tarkkaa näissä asioissa. Minäkin tunnun kirjoittavan ihan mitä sattuu, varsinkin näillä helteillä.
Kuolemantuomio yksittäisestä rikoksesta olisi väärin, jos henkilö olisi syytön. Mutta jos kyseessä olisi taparikollinen, niin kuolemantuomio olisi paikallaan.
Taparikollinen voitaisiin sulkea yhteiskunnan ulkopuolelle vähäisemmistäkin rikoksista ihmisten suojelemiseksi.
Joissakin USA:n osavaltioissa näitä ”pyttytuomioita” annetaan liikaa. On tapauksia, joissa samassa yhteydessä tuomituista kolmesta rikoksesta on tuomittu ”pyttyyn”.
Monikulttuurisuuden lisääntyminen kansallisvaltioissa johtaa tarpeeseen pyttytuomioihin, koska erilaiset oikeuskäsitykset tekevät henkilöistä sopeutumattomia.
Naisia huijannut Ruben Oskar Auervaara tuomittiin pyttyyn parantumattomana psykopaattina. Ei viihtynyt, kun joutui eroon harrastuksestaan. Teki itsemurhan. Kärsimys oli tuskin suurempi kuin huijaamillaan naisilla.
Auervaaran tapauksessa ei ollut kysseesä pelkkä rangaistus, vaan myös ihmisten suojelu hänen kolttosiltaan.
En tiedä olisiko kuoleman tuomio oikein vai väärin, mutta tiedän, että kun kohtaat kasvotusten äärimmäisiin, ihmisarvoa loukkaaviin rikoksiin syyllistyneen henkilön kanssa niin tunne ja ajatuskirjo on moninainen.
Eipä se kuolemanrangaistus ole auttanut missään maassa rikollisuuteen.
Mutta sitä voisi kyllä pohtia että onko RiSellä tarpeeksi resursseja ja valtaa. Suomi on yksi harvoja maailman maita jossa oikeasti onnistutaan auttamaan rikollisia pois rikosten teiltä. Sitä voisi parantaa.
Ei se ketään auta että ihmiset ovat linnassa loppuiän, mutta se auttaa että ihmiset vapautetaan vasta kun ovat vapauteen kykeneviä.
Niinpä, mutta sitten ne, jotka eivät ole koskaan vapauteen kykeneviä, pitäisi pitää lopun ikäänsä siellä lukkojen takana.
Ihan näin mustavalkoisesti en asioita osanne nähdä.
Eivät vaihtoehdot toki niin vähissä liene, että vain kaksi vaihtoehtoa ainoastaan löytyisi. Kuolemanrangaistus tai elinikäinen vankeus; näin evät tosiaankaan asiat sentään liene.
Sanotaan ja tutkimuksetkin sen osoittavat, että kerran vankilaan joutuvat joutuvat ( pääsevät ) sinne vastakin.
Eli ei ne silkkihanskat auta vaikka kuinka yritetään heistä kasvattaa kunnon kansalaisia, paljon, tai sanoisinko suurin osa ovat kuitenkin niitä, jotka toistavat elämäntapaansa ja ”harrastustaan” heti vapauden koittaessa.
Kuinka pitkään sitten murhaajaa tulisi pitää lukkojen takana siihen ei kenelläkään ole yksiselitteistä ratkaisua, joten mieluimmin pitkä kakku kuin rusinat pullasta.
Sanoisin Arvin kommentin sisältävän tosiasioita, jopa paljonkin mutta kuitenkin; Arvin sanoin, ratkaisun löytyminen lienee vähintäänkin vaikeata; vaikkakin vaihtoehtoja löytynee ehkä useampikin.
Minua viisaammat kertokaahan.
Liian paljon ( yksikin on liikaa ) tehdään päätöksiä mutu tuntumalla, kun vakavista henkeen, terveyteen ja seksuaalirikoksiin syyllistyneitä päästetään koevapauteen muka hyvään käytökseen vedoten.
Se on vähän kuin rehellisten kansalaisten terveydellä ”urheilemista”.
Eräs näkökanta lienee tämä Arvin esittämä kommenttikin.
Henkilökohtaisesti en kuitenkaan ihan näin synkkänä osanne tilannetta nähdä.
Uskoisin kuitenkin, että esim juuri seksuaalirikolliset näin esimerkkinä, näkisin mielelläni henkisesti sairaina, ihan viimepäivien uutisointiinkin vedoten.
Heille tosiaankin nykyinen ns pakkohoito lienee eräs ratkaisu jos ehkä tosin kalliskin.
Kartokoon joku minua viisaampi tehokkaamman keinon.
Jos nyt vähän vakavaan asiaan heitän pienen humoristisen pläjäyksen, niin missään ei ole niin paljon syttömiä kuin on vankiloissa.
Noinhan se asia on kun Kyuu kirjoittaa otetaan esim ihan mikä maa hyvänsä missä on kuoleman tuomio teot vain raaistuu terv tepivaari
Arvin kommenttiin 09.02; tottahan tuo lienee, riippuen katsantokannasta: Rikollinen, asianajaja, joskus jopa epäilyn perusteella tuomittukin.
https://yle.fi/a/74-20091073
No, tässä nyt sitten aivan tuore esimerkki päivän uutisista tänä aamuna.
Tämmöiselle rikolliselle ei minulta todellakaan ymmärrystä löydy.
Kyseessä mielestäni eräänlainen sarjarikollinen, jolle vankeustuomio, pitkäkin, ei ole riittävä.
Siinä olisi ehkä ajattelemisen aihetta ja ehkä ehdotuksia mutta ne tehköön minua viisaammat. En tosin usko ehdotuksia löytyvän.
Olihan minulla kalle tälle(kin) sopiva rangaistus rikoksestaan, mutta se ei näytä täällä saavan kannatusta.
Asiantuntijoita on joka lähtöön, eikö todella löydy sellaisia jotka auttaisivat tuomareita asettamaan rangaistuksia rikollisen henkisten ominaisuuksien mukaisiksi, vähemmän kakkua heille jotka olisivat (teoriassa) autettavia ja toivottomille pitkiksi vuosiksi
Miltä kuulostaa?
Professori: Valkeakosken epäilty tappaja-raiskaaja selviää 3–5 vuoden vankeudella
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/065bb2c6-9f96-403f-a616-5a4f3ab2103c
Mika,- 28.5 klo 10.03 kirjoitin tämän lähes saman arvion kuin tämä ns.asiantuntijakin.
Kuolemantuomion vaatiminen on juuri sellaista populismia joka on syöttö niiden lapaan joiden mielestä nykyiset tuomiot ovat riittäviä. Ei pidä asettua vapaaehtoisesti juuri sellaiseksi koston enkeliksi ja talibaniksi joksi rangaistusten koventamista vaativat voidaan leimata. Kuolemantuomion kieltävät jo kansainväliset sopimuksetkin eikä Suomi voisi alkaa joksikin ”Valko-Venäjä 2:ksi” ja erota EU:sta ja muista järjestöistä.
Sen sijaan on hyvä huomata, että jopa lälly-liberaalissa Ruotsissa on väkivaltarikkksista kovemmat tuomiot. Saksassa voidaan tietääkseni antaa myös jotain 25 vuoden kakkuja ja Britanniassa tuomari voi määrätä elinkautiseen minimin, esimerkiksi jotain 20-35 vuotta. Meidän tulisi pyrkiä samaan jotta nämä himomurhaajat pysyisivät muurien sisällä pidempään ja uhreja tulisi vähemmän.
Nythän meillä on oikeistohallitus, miksi hallitus ei tee lakiesityksiä joilla asia hoituisi? Taitaa olla pupu pöksyssä, joku oikeusoppinut kun varmaan suuttuisi. Lisäksi vankipaikat maksavat, on halvempaa päästää ne himomurhaajat vapaaksi ja maksattaa kustannukset uhreilla.
Suomi on maailman johtavia maita rikosseuraamusten tutkinnassa.
Mielestäni rangaistusten koventaminen on hyvä ratkaisu jos se voidaan osoittaa tehokkaaksi rikosten vähentämisessä. Tästä pitää olla melko hyvä varmuus. Tietyssä kohtaa kun rangaistusten koventaminen voi jopa kääntyä itseään vastaan, tästä on mittavasti todisteita myös.
Fiksumpaa olisi pohtia mitä se vankila-aika on. Sen pitäisi olla kovaa työtä rikoksen sovittamiseksi ja vapautumisen pitäisi yhä suuremmin riippua siitä pystyykö tekijä selviytymään. Jos ei, sitten ei vapauskaan tule, ainakaan täydellinen.
Vankilajärjestelmä on myös mielettömän kallis. Jos vankien määrä moninkertaistuisi, verokuorma meille muille kasvaisi melkoisesti.