Kyllä nyt on taas ilma sakeana monensortin helppoheikkejä ja mielensäpahoittajia presidentti Stubista ja hänen tavastaan toimia virassaan.
Itse olen sitä mieltä, että kunhan Stubb hoitaa hänelle kuuluvan ulkopolitiikan johtamisen……….yhdessä valtioneuvoston kanssa tarvittavalla hartaudella maan etujen mukaisesti, niin muuten voidaan olla sitten kuin ”ellun kanat”, jos nyt sallitaan tällainen sanahirviö presidentin toimenkuvasta.
Se on selvää että koko kansaa ei pysty miellyttämään vaikka seisoisi päällän tai ravaisi jokaisen uskonnollisen piruntorjuntapatterin ”viimeisellä ehtoollisella”.
Se ero nykyisen ja entisen presidentin kansankosiskelussa on, että Niinistö oli jälkijättöinen, kun Stubb toimii ennakoivasti.
Tarkoitan tällä sitä, että Niinistö tuppasi ottamaan vasta sitten yhteisiin asioihin kantaa, kun oli ilmeistä että se oli kansan enemmistön mielipiteen mukainen.
Stubb taas ei odota mitä mieltä kansa on, vaan hän muodostaa mielipiteensä etupainoitteisesti, eli johtaa joukkoja edestä, eikä ole ns.jälkiviisas kuten edeltäjänsä.
Ja sen voin sanoa varmuudella, että niin minä kuin 99% kansasta ei tullut hullua hurskaammaksi kuunnellessaan Niinistön puhetta ja jos siitä nyt jonkin vertauksen haluaa tehdä, niin se muistutti savolaisten puhetta, jossa vastuu siirtyy kuulijalle.
Stubb on toista maata, hän on selväsanainen ja perustelee kantansa yleensä ”kolmella pontilla”.
Stubiin liittäisin sopivaksi sanan avoin, helposti lähestyttävä ja aito oma itsensä, olipa keskusteluissa sitten hänen kansaan vaikka ”Kiinan keisari” tai ”Pihtiputaan mummo”.
Niinistöön sopii sana arvaamaton. Ja jos yleensä joidenkin lääkäreiden resehdit ei aukea muille kuin apteekkareille, niin Niinistön puheet pitää viedä kielitieteilijöiden arvioitavaksi ja olen vakuuttunut, että ei ne aukene kyllä sielläkään kansanomaiseen muotoon.
Pääministerihän se on suurin vallankäyttäjä Suomessa ja häneltä odotan sellaista vakaata, arvokasta käytöstä kuten Orpo on osoittanut, kun edellinen pääministeri Marin teki viranhoidostaan sirkuksen ja Kesärannasta hörhökavereidensa bilepaikan.
Ei tarvitse pelätä ( Stubb )
Ei tarvitse hävetä ( Orpo )
Tarvitsi pelätä ( Niinistö )
Sai hävetä ( Marin )
Suomi saa olla ylpeä Marinista ja Niinistöstä vaikutusvaltaisimpien kerhossa ml. Haavisto ja koko hallitusviisikko aikaansaannoksineen jopa koko maailman silmissä.
Suomi saa hävetä pääministeriään EU- parlamentista lähtien Suomen maineen
alasajosta nauruluokkaan.
Haaviston voittajan show on alittanut instituutiolta vaadittavan tason.
Nyt Marin on siellä mihin hän pääministerinä itselleen paikkaa petasikin, eli kapitaalin kammareiden juoksutyttönä ja selänpesijänä, harjaamalla totalitarististen valtioiden silmäätekeviä ”demokratia” kelpoisiksi.
Meillä on hyvä presidentti Stubb (kok).
Meillä on hyvä pääministeri Orpo (kok).
Meillä on hyvä ulkoministeri Valtonen (kok).
Meillä on hyvä puolustusministeri Häkkänen (kok).
Ketään heistä ei tarvitse hävetä.
Juhanille 👍👍
Ei minulle tuota vaikeuksia kehua kokoomuslaisia ministereitä kun he ovat olleet ja ovat ns. isänmaan asialla.
Näin perussuomalaisena minulla ei ole yhtään negatiivista sanaa esittää myöskään oman puolueini ministereistä…………hyvin menee mutta menköön.
Terapeutti ja teologi Tommy Hellsten on kiinnostavasti kuvannut, ettei viha olisikaan rakkauden vastapari, vaan häpeä.
Itse tunsin ahdistusta sekä myötätuntoa Jenni Hauhiota kohtaan.
Myötätuntoa, voitonriemua ja häpeää Sanna Marinin edesottamuksista.
Ja kunnioitusta ynnä iloa Suzanne Innes-Stubbin asemasta ja edustavuudesta. 🙂
*Haukiota*
Mikä minä olen pisteitä antamaan ja mitä arvoa niillä on mutta että joku näkee Marinissa sekä plussia että miinuksia on täällä mustavalkoisessa ilmapiirissä niin poikkeuksellista, siitä jokunen irtopiste tekisi mieleni Liisalle antaa
Mukava lukea, Matti. Itse pidän siitä, miten verkkokirjoittelustasi välittyy empaattisuus sekä psyykkinen tasapaino.
Matti, olet oikealla asialla.
Vaikka olisi jotakin henkilöä tai puoluetta vastaan ihan perusteellisesti, niin se ei suinkaan saa tarkoittaa sitä, että ei voisi kiittää, jos siihen on aihetta.
Esimerkiksi minua on arvosteltu siitä, että olen kiittänyt Unkaria siitä, että rakensi aidan Serbian vastaiselle rajalleen – katkaisten kansainvaelluksen Serbian kautta EU:n alueelle.
Unkari on tietysti paska kun pelaa imperialistisen roistovaltion Venäjän pussiin ja Orban on Putinin kaveri. Se on väärin, mutta se ei saa mielestäni estää tuomasta esiin sitä, että jossakin asiassa Unkari on toiminut oikein.
Vielä on näkemättä yksikin teko stubukalta, jota voisi kutsua edes asialliseksi.
Siitä on vielä pitkä matka kehuttavaan.
Noh, ehkä vielä.
Olen ollut havaitsevinani että kun joku käyttää pilkallista nimeä toisesta henkilöstä on tarinan loppua oikeastaan turha lukea koska tuo nimen valinta kertoo jo mitä jatkossa seuraa.
Vanhanaikaisuudessani vierastan myös ihmisen sukunimen kirjoittamista pienellä alkukirjaimella.
Turhaa painolastiahan ihminen tällaisista itselleen kerää mutta minkäs sitä luonnolleen tekee, toki kai turhaa tällaista vanhakantaista suhtautumista on toisille kertoa.
Kun hallituksen kannatus kuitenkin on reilu viiskymmentä prosenttia millä sellasen voi ottaa kaikkia miellyttäväksi
Ei millään tavalla terv tepivaari
Ei millään tavalla? Eikö kuitenkin noin 50 prosenttisesti.
En pidä siitä, että minua rinnastetaan venäjämielisiin, haukutaan paskaksi tai vihjataan etten erottaisi oikeaa väärästä. Minulla on itse asiassa autistisen korostunut oikeudentaju.
Jos jollakulla on jotakin autismikirjon ihmisiä, vammaisia tai kehitysvammaisia vastaan, on se ikävää, sillä meillä on erityislahjakkuuksia ja joillakin keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä.
Tiedän autismikirjolta nuoria, joiden omat isät ovat pahoinpidelleet ja hakanneet oman lapsen päätä kun lapsi on kieltäytynyt osallistumasta isän metsästys-, urheilu-, tai golf-harrastukseen ja sanonut älykkään terävästi vastaan.
Se on hyvin ikävää. On ikävää, että joidenkin erilaisten ihmisten täytyy pelätä vain siksi, että omana itsenään oleminen saa muut raivostumaan.
Olemme kaikki suomalaisia, emme vihollisia, ja tämä on julkinen keskusteluforum.