Koin lähes samanlaista mielihyvää politiikasta nyt kun Trump valittiin Valkoiseen taloon kuin silloin, kun Purra johdatti puolueensa veretseisauttavaan vaalivoittoon ja sitä lukua Orpon hallitukseen toiseksi päähallituspuolueeksi.
En minä nyt Orpon hallitusohjelmasta hypi riemusta kaikilta osin, mutta sen vuoksi hypin riemusta, että sosialistit ovat katsomossa huutamassa tuuleen.
Trumpin valinta presidentiksi niin siitä ei kukaan vielä tiedä mitä siitä seuraa maailmanpoliittisesti, en edes minä ja tietääkö sitä vielä Trump ja hänen tuleva valtakoneistonsa itsekkään.
Arvailuja tietenkin voidaan esittää, mutta itse olen sitä mieltä, että ei se nyt ainakaan tästä nykyisestä maailmanpoliittiseta tilanteesta voi enään paljon huonommaksi mennä ja jos menisi, niin silloin voitaisiinkin sitten puhua jo kolmannesta maailmanpalosta.
Minä haluan uskoa, että Trump tekee minkä lupaa, eli tuo rauhan tai ainakin aselevon nyt alkuunsa Ukrainaan, sillä vain hänellä on sellaiset muskelit jotka sen mahdollistaa.
Kuten ollaan nyt nähty näiden vuosien aikana jona Venäjä on jatkanut hyökkäämistään Ukrainassa, että Länsimaat vain paheksuvat ja tuomitsevat venäjän toimet, mutta siihen se sitten jääkin pieniä aseapuja lukuunottamatta.
Uskon että Trump on mies joka lyö kyllä nyrkkiä pöytään tarvittaessa, sillä vain hänellä on kykyä ja uskallusta pakottaa sotivat osapuolet rauhaan, sitä en sitten tiedä että ketä ne rauhanehdot tyydyttää vai tyydyttääkö ketään, mutta ehkäpä se löysäkin rauha on aina parempi kuin suuri ja eskaloituva rähinä.
Mutta kaikesta sanomisistani ja aprikoinnistani huolimatta totean lopuksi, että soon kuitenkin kaikki korkeemman käres mikä on tarkoitettu tapahtuvaksi se myös tapahtuu, olipa maallinen valta sitten kenen kädessä hyvänsä.
Sekin vielä sai rintani enempi rottingille, kun kaikensortin dosentit ja oman kuplansa filosofit eivät nähneet sitä minkä minä näin jo vuosi sitten, että Trump tulee toisen kerran nousemaan Valkoiseen taloon.
Minä katsoin asiaa realipolitiikan näkövinkkelistä, kun taas nämä kirjanoppineet tekivät analyyttinsä omaan toiveeseensa perustuen.
On vaikea olla huvittumatta erityisesti punavihreiden julkituomasta ahdistuksesta, jonka USA:n presidentinvaalien tulos on saanut aikaan.
Herään jopa ajatus siitä, että pitäisikö joidenkin hakeutua ammattiavun piiriin ja jättäytyä sairauslomalle, eihän ahdistunut ihminen kykene vastuulliseen työhön.
Yhtä huvittavaa on sekin miten vuosikymmenet on eurooppalainen vasemmisto vaatinut Yhdysvaltojen aseita ja sotilaita pois Euroopasta. Nyt samaiset pelkäävät sitä, että Yhdysvallat vetää aseensa ja sotilaana pois Euroopasta.
😂
Uskoisin että Trumpin valinta oli ja on myrkkyä näille ilmastohihhuleiden ja Mee-too uskovaisen ”jihadismillekkin”.
Arvi, puhumattakaan suomalaisista poliittisista toimittelijoista ja haastatelluista ” puolueettomista asiantuntijoista”.
No samat toimittelijat ja asiantuntijat kertovat nyt seuraavaksi tapahtuu, kun tulos oli tällainen.
Hieman vaan ihmetyttää, että kun he eivät uskaltaneet edes vähäisesti astua oman kuplansa ulkopuolelle ennen vaaleja ja nähdä sen, mikä oli nähtävissä niin mistä heidän asiantuntemuksensa tulevaisuuden suhteen kumpuaa?
Kun kirjoitit Mika siitä, kuinka demareiden 40 hengen toveriplutoona meni/menee tekemään Amerikkaan vaalityötä Kamalan hyväksi ja koputtelemaan ihmisten oville, niin kun tästä luin niin ajattelin, että tiesin kyllä sosialistien olevan sekaisin, mutta en minä sentään heitä näin epätoivoiseksi olisi kuuna päivänä uskonut, mutta uskottava se vaan oli.
Varmasti kotimaan vasemmistoleirissä koetaan melkoista vaalikrapulaa, tai sanoisinko sitä varsinaiseksi Mandoliini krapulaksi.
Olihan tuo asia selviö siihen maahan ei valtion päämieheksi nosteta naista
Se vaan on näin terv tepivaari
Amerikan naiset pettyivät – olivat kenties sitten punaisia?