Lopettakaa se mariseminen, kun voitte sentään nukkua yönne rauhassa.

Nyt käyvät jotkut minua viisaammat ( niitäkin muka on ) äänekästä sanavaihtoa siitä, että onko Suomi sotaa käyvä maa niinkuin me olemme sen tottuneet ymmärtämään.

Siinä mielessä emme ole sodassa venäjää vastaan, koska sotaa ei käydä meidän maidemme välisellä rajalinjalla, eikä omia kansalaisiamme ole taistelurintamalla mukana, muutamaa vapaaehtoista lukuunottamatta.

Mutta jos katsotaan sitten sitä, että kolmatta vuotta käytävä sota Ukrainan ja venäjän välillä on syönyt valtion budjetistamme jo lähes 4000000000 miljoonaa euroa sotatarvikkeiden ja kaikenkattavan humanitaarisen avun muodossa lähetettäväksi Ukrainaan ja heidän pakolaistensa asuttamiseksi Suomeen,  niin tästä näkökulmasta voidaan kyllä sanoa meidän olevan sotaa käyvä maa, josta joutuu koko kansa kiristämään suolivyötään, jotta venäjä ei seuraavaksi hönkisi tänne raukoille rajoillemme tekemään seuraavaa sotilasoperaatiotaan.

Mutta se on ainakin varma, että annammeko vai emmekö anna Ukrainalle apua, niin niillä summilla ja aseilla mitä meiltä liikenee ei Ukraina sotaa voita eikä häviä, kyllä se sota on yksinomaan Amerikan hyppysissä mikä tulee olemaan sodan lopputulos.

Ihailtavasti ( ainakin vielä ) on kansalaisemme kuitenkin Ukrainan kaikkinaisen avustamisen kannalla ja vaikka leipä kapenee ja tilipussi kevenee, niin Ukrainaa autetaan niin pitkään kuin se apua pyytää, maksoi mitä maksoi.

Toivoisin kyllä että Suomalaiset lopettaisivat sen turhista mankuamisen, kun valtio pienen siivun leikkaa jokaisen toimeentulosta, sillä saamme kuitenkin elää turvallisessa maassa ilman ryssäpelkoa, toisin on Ukrainassa ja Ukrainalaisilla.

Sota on ollut pitkä Ukrainassa ja kuinka kauan se vielä kestää sitä ei kukaan pysty ennustamaan, en edes minä. Se voi loppua nopeastikkin, riippuen venäjän sisäisestä valtataistelusta, tai se voi samasta syystä kestää loputtomiin. Monet asettavat toivonsa sodan lopettamiseksi Amerikan presidentinvaaleihin, jossa Trump on luvannut lopettaa sodan, se onkin sitten toinen kysymys, että millä ehdoilla Ukrainan näkökulmasta.

Joten, loppuun vielä pyyntö, että niin pitkään kun Suomi ja suomalaiset saavat elää rauhassa omassa maassaan, niin ollaan sitten mieluimmin vaikka köyhänä kyykyssä ja lisätään sitten vaikka leipäämme puolet petäjäistä, aina se voittaa kuitenkin Venäjän valvontakommission läsnäolon hotelli Tornissa.