Olen päässyt demareiden ja perussuomalaisten pintaraapaisun jälkeen seuraavaksi kepuun.
En mene kepunkaan käsittelyssä Sipilää pidemmälle historiassa, vaikka siellä olisi koijareita aina Ahosta Jäätteenmäkeen.
Osa III kepu.
Itselleni ei ole mikään yllätys se kun on kepun taaperrusta seurannut Sipilän huippulukemista aina tähän päivään. Kannatusprosentit huitelivat Sipilän aikana parhaimmillaan yli 26% ja nyt siitä ollaan tultu persmäkee välillä aina 10% alapuolellekkin.
Mutta kun tähän ovat kepulaiset syitä etsineet keskuudessaan, niin se tärkein syyllisen etsinnästä on puuttunut kerta toisensa jälkeen, eli vilkaisemalla omaan peiliin, siellä se ”jallu luuraa”.
Ei kannata ollenkaan ihmetellä kepulaisten, että kuinkas tässä nyt näin pääsi käymään, kun persut täytti tyhjän tilan. Mutta kun yhä vaan haluttiin olla city kepulaisia maaseudun kustannuksella, jossa monensortin haja-asutusalueiden ruoskinnat esim. paskalakeineen vei monilta mökin mummoilta eläkerahat kalliisiin jätevesijärjestelmineen ja tiestöt rapautuivat kaikkialla muualla kuin ministereiden mökkiteiden varsilta.
Sipilä sen aloitti ja jatkuu näköjään vielä tänäkin päivänä kepussa, eli kaikki voimavarat satsataan vain persujen vastustamiseen.
Sipilä oletti silloin kun heitti Halla-ahon ulos hallituksestaan ja otti tilalle Juudas Soinin koplan, että tämä temppu tulisi merkitsemään perussuomalaisen puolueen loppua. Mutta kun näin oletti, niin tekikin omasta puolueestaan sen missä se on tänäkin päivänä täyden kympin puolueena.
Sipilän jälkeen puolueensa tuhoamista jatkoi Saarikko, joka vallanhimossaan haastoi ja syrjäytti Kulmunin nuijanvarresta, vaikka hän ei ollut mittauttanut kepukannatusta vielä yksissäkään vaaleissa. Lopulta sitten Saarikkokin alistui toteamaan, että hyvät puhelahjat ei elätä, sillä kukaan muu ei hänen puhumisistaan pyörtynyt kuin oma körttiläis ja lestaadiolaiskööri tupailloissa.
En ole vielä kertaakaan, enkä minkään muun puolueen sodanjälkeisessä historiassamme tiedä kieltäytyneen tarjotusta hallituspaikasta, mutta Saarikon keskusta sen teki viime keväänä ja lienee ennätys omien äänestäjien potkimisessa.
Neljä vuotta olivat vasemmistohallituksessa kynnysmattona ja nyt sitten yrittävät pestä itsestään irti punaväriä oppositiossa. Nauramatta ei voi olla, kun hallituksen toimet ovat heille validit, mutta kun persut ovat niitä tekemässä, niin sehän ei sovi että persupolitiikalle taputettaisiin käsiä, vaan ne pistetään taskunpohjalle nyrkkiin.
Eivät sitten hätäänsä löytäneet Saarikon jatkajaksi muuta kuin vankilatuomion saaneen ”nuorisosäätiöläisen”, joka Vanhasen ohjauksessa ja Vanhasta suojellakseen uhrautui mestarinsa puolesta pääkonnaksi.
Eli, jos kepu ajatteli oppositoissa saavansa rivinsä suoriksi kansalaisten silmissä niin toisin on käynyt, entistä sekavampaa on. Kun Orpon hallitus tekee perussuomalaista, heillekkin mieluisaa politiikkaa, niin vastustaa pitää vastustuksen vuoksi, muuten he tekevät itsensä tarpeettomiksi.
Jos puolueella ei ole muuta tarjota äänestäjille kuin vastustaa perussuomalaisia, niin tällainen puolue on työnsä tehnyt, puolue saa mennä pois silmistä pois mielestä kansalaisten katsannossa.
Kepu tosiaan vaihto puppugeneraattorin ”kanki” Kaikkoseen ja hän nyt ei ole vielä saanut kertaakaan suutaan auki eduskunnassa valintansa jälkeen, ainoastaan silloin hän aukaisee suunsa kun muistelee loistavaa menneisyyttään puolustusministerinä. Mutta ei se kepun kannatus sillä tule nousemaan, että puolustus,-ja turvallisuuspolitiikasta paasataan, josta kuitenkin eduskunnassa vallitsee yhteinen konsensus puolueiden kesken. Erottautua pitäisi, mutta ei se riitä äänestäjille että vastustaa perussuomalaisia, sitähän ne muutkin näyttävät tekevän ja tulos on nähtävissä.
Viime hallituskaudella erottivat Hoskosen ympäristövaliokunnan puheenjohtajuudesta varoituksien kera, kun julkesi vastustaa vihervasemmistolaisen hallituksen Suome ruoskivaa ilmasto,-ja ympäristöpolitiikkaa.
Kepu on ainoa oikean periaatteensa puolue koko Suomen ydintaajamien ulkopuolisten asiaa ajavana. Hyvältä ei siis kepun tulevaisuus näytä.
Kokoomus on napannut viljelijäkannan yritysmyönteisimpänä.
Kaupungistuminen jatkuu ja heidän pulleat perstaskut kannattavat muiden kuritusta.
Polarisoituminen jatkuu, jossa demarit, vasurit ja vihreät niputtautuvat. Rkp keikkuu siellä ja täällä.
Kokoomus, kepu, kd ovat lähellä toisiaan periaatteellisesti.
Kolmas pyörä on rupusakki, joka metelöi milloin mitäkin vastaan, johon vain kaikkia muita kadehtivat liittyvät.
Eduskuntavaalien vaalikonetesteistä välittyi vaikutelma, että osasta ehdokkaista oli tullut persumpia kuin pesut itse, kun taas koko puolue olisi liukunur persuudesta pois päin.
Vaaleista toiseen ovat KD, PS ja keskusta ovat olleet testituloksissa yhtä menestyneitä. Nyt keskusta heikkeni. En seurannut, tulivatko valituiksi persumaiset vai ne toiset. Persumaiset voisivat muuten loikata pois PS-puolueeseen, Hoskonen vallankin. Mutta puolueuskollisuus taitaa tupailtakeskustassa olla varsin arvostettua
Kokoomus ei ole koskaan testeissäni menestynyt. Se on liian piittaamaton kansantaloudesta. Taloustietämystä kokoomuksessa on paljon, mutta monella keskiössä on yritysten talous ja oma talous.
Osa kokoomuslaisista on ollut eurotusta fanittavia aivoinvalideja.
Mikä minä nyt olen sanomaan mutta tekisi mieleni vähän kehua Arvin saarnaa Keskustan tiimoilta. Paljon kiistatonta faktaa ja selkänäköisyyttä ja liukas kynä. Vähän enemmänkin kehuisin jos perussuomalisuus olisi jätetty vähän enemmän taustalle vaikka kieltämättä Keskustan suhde siltä kannattajia imuroineeseen perussuomalaisuuteen on kipeä paikka.
Mielenkiinnolla jään odottamaan kun seuraavat puolueet tulevat saamaan ansionsa mukaan.
Niin Matti,- Perussuomalaisethan nyt joutuvat näitä kepun virheitä parsimaan mitä ovat Sipilän ajasta asti saaneet aikaan, räikeimpänä esimerkkeinä mm.taksiuudistus ja turpeen kieltäminen energiapaletista.
Joten, siksi jouduin niin usein persut mainitsemaan, kun työsarkaa piisaa kepukynnöksen jäjiltä äestettäväksi.
…..puhumattakaan kepun 100 vuoden mittaisesta unelmasta joka on osoittautunut sudeksi heti syntyessään. ( ”pahoinvointihimmeli”)
Kova on halu moittia kaikkia mitä on ympärillä.
Mitenkähän istuisi peruSajatukseen pyrkiä löytämään toisista jotain hyvääkin?
Miksi minä pettäisin itseäni, kehumalla jotain siksi että Niilolle ei tulisi paha mieli.
Niin paljon mitä perussuomalaiset ovat saaneet paskaa tuulettimeensa muiden puolueiden ja nyt tässä tapauksessa kepun taholta, niin tämä mistä nyt kirjoitan voinee sanoa, että pieniä ovat silahkat joulukaloiksi.
Kehuminen olisi hyvä keino manipuloida toista.
Manipulointi voi olla joko haitaksi tai hyödyksi. Psykopaatit manipuloivat hyödyksi, nimittäin itsensä hyödyksi manipuloinnin kohteen edusta välittämättä.
Vaalitapahtumat ovat manipuloivia. Olisi hyvä, jos hyväksikäyttäjät pysyisivät niistä etäällä.
Kepu ja Sipilänteki miehen työn luodessaan aluehallinnon ja eliminoi sadat kunnat konkurssilta valtion käsiin.
Sen Sipilä näki, että kansantervysjärjestelmä on pettämässä, kun suuret sairaat ikäpolvet elävät vain lääkkeillä ja lääkärillä. ”Pommi” olisi nyt räjäyttänyt kunnat mataliksi.
Nyt on rakennettu uutta kestävämmälle tulvaisuudelle. Hyvä kepu ja Marnin hallitus.
PS. Ps vastustaa vastustamisen vastustamistakin ihan vain vastustamisen ilosta vastustaa mitä tahansa
vastustuskykypillereitäkin, jotka vierivät ilman vastusta.
Kekkonen suometti oman puolueensa kepun ihan perusteellisesti. Oltiin niin kommunistidiktatuurin Venäjä ystäviä, että ihan yököttää.
Niin Juhani, ehkäpä koko itsenäisyytemme ajan suurin häpeä demokratialle oli, kun puolueet niin oikealta kuin vasemmaltakin pyysivät Kekkosta jatkamaan virassaan ilman vaaleja.
On perustotuus, että Suomen oli saavutettava Neuvostoliiton luottamus voidakseen luoda suhteet länteen.
Neuvostoliitolla oli syytä pelätä kaunaista politiikkaa Suomen taholta.
On viisasta tuumia, mitä muut meistä tahtovat ajatella.
Ensin Sipilä keräsi omaisuuden myrkyttämällä työntekijöitään
Sitten hän keräsi itselleen ja Bernerille omaisuuden myrkyttämällä suomalaisen politiikan.
Nyt hän istuu kultaisella istuimella, voitot on kerätty ja riittää että voi juhlia. Ehkä hän vielä ottaa putinilta jonkun suojatyöpaikan vastaan.
Hän oli tyypillinen kepulainen. Melkein kuin kloonikopio Ahosta.
No, ei Sipilä ollut Terrafamen onnettomuuden syypää alkuunkaan. Sen sijaan hän auttoi nyt erittäin suuren busineksen syntyä Suomeen /nikkeli / uraani.
Taksiuudistus meni päin helvettiä.
Alueuudistus loistava.
Kokoomuksen savustaminen Sote- yksityistämisestä oli loistoveto, jota nyt kokkarit yrittää kaikin keinoin savustaa, jarruttaa ja siirtää palvelua sadistisen kalliille yksityisille.
Kokoomus tänään on Suomen politiikan suurin myrkky ja persut sen katalysaattori.
En terrafamesta puhunutkaan. Toki sen asian hoito oli surkeaa mutta ei hän sen ympäristöongelmia aiheuttanut.
Mielestäni Kekkonen oli nero, varsinainen luotsi, joka ohjasi valtiolaivaa oivallisesti läpi myrskyjen ja karikoiden.
Se taisi olla Sorsa, joka sitä poikkeuslakia ehdotti. Olen varma, ettei Kekkonen toivonut poikkeuslakia itsekkäistä syistä, vaan välttääkseen repivää sanasotaa SEViin ja Varsovan liittoon haluavien ja toisaalta niiden välillä, jotka halusivat luoda suhteita Euroopan vapaakauppajärjestöön ja Yhdysvaltoihin.
Vaalikamppailussa kommunistit ja muut taiteilijat olisivat lyöneet Kekkosta kuin vierasta sikaa. Tällä olisi ollut haitallinen vaikutus Suomen suhteisiin lännessä ja idässä.
Jos Kekkonen ymmärsi tämän asianosaisena itse, niin älyisä oli hän. Mutta saattoihan hän keskustella asiasta diplomaattienkin kanssa.
Kekkosen aika oli kehityksen aikaa vehkeilijöistä huolimatta. Koivistosta alkoi rappion aika, jota eivät Ahtisaari ja Niinistökään kyenneet katkaisemaan.
Kekkonen pisti epädemokraattisesti Suomen isänmaallisimman puolueen Kokoomuksen ”jäähylle vuosikymmeneksi” – Kokoomuslaisilla ei ollut asiaa päättämään mistään.
Kekkonen oli syyllinen siihen, että syyttömät Suomen Jatkosodan aikaiset poliittiset johtajat tuomittiin läntisen käytännön vastaisella takautuvalla lailla kaltereiden taakse muka sotasyyllisenä, vaikka ainoa sotasyyllinen oli Venäjä.
https://jput.fi/Sotasyyllisyydesta.htm
Sellaista nilviäistä täällä kehdataan kiittää. Anteeksi nilviäiset.
Kekkonen kehittyi. Kaikki eivät kehity. Todellisuudessa Kekkonen ei ollut suomettaja, vaan käytti myötäkarvataktiikkaa Suomen puolustamisessa. (Myötäkarvapuolustuksessa hyökkääjä johdetaan asemaan, josta ei voi tehdä maalia.)
Kekkonen harrasti puolueettomuuspolitiikkaa, joka tunnustettiin mm. siinä, että täällä järjestettiin kansainvälisiä kokouksia.
Koiviston aikana Suomea alettiin suomettaa tarpeettomasti EU:n alamaiseksi, jonka seurauksena isänmaallisuus on haihtumassa ohkaiseksi.
Kansalliskulttuuria ja kansallisvaltiota vainotaan säälittä marxilaisten toimesta.
Kekkonen kehittyi. Kaikki eivät kehity.
Kekkonen ei ollut suomettunut, tyhmemmät olivat.
Kekkonen harrasti myötäkarvapuolustusta, kun hyökkäykseen eivät rahkeet kertakaikkiaan riittäneet.
(Myötäkarvataktiikassa pelivastustaja johdetaan asemaan, josta se ei voi tehdä
maalia.)
Koivisto aloitti uussuomettumisen ilman tarvetta. Vaalivilppiäkin harjoitettiin ”neuvoa antavassa kansanäänestyksessä” salasanalla EY-liitynnän seuraukset. Eurotus oli valtiopetos (Jorma Jaakkola). Koiviston vehkeily vei maan talouskatastrofiin jo valitsemalla Holkerin demarihallituksen johtoon. 10 tuhatta tappoi itsensä ja muut nälkiintyivät.
Liittovaltiotavoitteen myötä käsitys suomalaisuudesta ohentui ja vasuristo aloitti kansalliskulttuurin ja kansallisvaltion vainoaminen.
Kekkosen aikana Suomi nousi suosta. Koivisto löysi uuden suon.
Kokoomuksessa on aivoinvalideja, jotka pitävät eurotustakin hyvänä keksintöjä.
Santeri Alkio oli keskustalainen utopisti, joka haaveili yhdistyvästä Euroopasta yhteisinä valuuttoineen. Kokeilu ei ole toiminut hyvin. Unioni on korruption pesä ja kansalliskulttuurien tuho.
Uu
Keskustalainen Keijo Korhonen oli aikanaan perehtynyt Suomen tilaan ja arvoihin. Äänestin häntä presidentiksi vuonna 1994.
Keskustalaiset Paavo Väyrynen ja Kuuskoski-Vikatmaa olivat pilaamassa hänen mahdollisuuksiaan asettautumalla ehdokkaiksi.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukka-seppinen/keijo-korhonen-in-memoriam/
(Teksti saattaa sisältää kirjoitusvirheitä, joita en saa tällä kertaa korjattua, koska en saa kirjoitusta kelattua ylemmäksi.)
Sori, olinkin lyhentänyt tekstiäni. Kaikki mahtui. Ehkä joidenkin mielestä liikaakin.
Sitähän emme tiedä saiko kekkonen suoraan ohjeensa itärajan väärältä puolen, vai koittiko hän vain myötäillä oma-aloitteisesti. Emme sitäkään, oliko hänet ostettu niin tekemään vai oliko hän vain niin neuvostouskovainen että toimi.
Lopputuloksen tiedämme.