Ei rakkaus matkoja mittaa.

Kyllä se nyt vain niin on, että ne tärkeimmät elämän  ohjeet sain isältäni ja äidiltäni, jotka he ovat kokemus,-ei teoreettispohjalta hankittuja.

Itselle esim. teroitettiin, että ei se raha tuu huutamalla.

ja

Ei se reki kauaa tiellä pysy, jota toisesta aisasta vedetään.

ja

Ei se kylvä joka hallaa pelkää.

ja

Ei se heinää tee joka pilviin vahtaa.

ja

Ei raha syömällä eikä juomalla lopu, saamattomuus sen tekee.

ja

Ei yhdeltä oksalta kahta lintua ammuta.

ja

Ei tule elo etsimättä, kala jalan kastumatta.

ja

Ei Suomi niin kauan nälkään kuole, kun tuuli männyn latvaa heiluttaa.

ja

Ei kannata ruutia ostaa ja variksia ampua.

jne jne.

Nämä nyt ensihätää muistuivat mieleeni, en sitten tiedä että minkäsorttiset elämänohjeet nykynuoriso saa vanhemmiltaan kun lentävät pesästään.

11 vastausta artikkeliin “Ei rakkaus matkoja mittaa.”

  1. Itse ajattelen, että yhteydet omiin sukulijoihin, perinteeseen tai historiaan ovat merkitykselliset siitä näkökulmasta, ettei omaa minuuttaan tai nykyaikaa voi kehkeyttää/ uudistaa ilman entiseen/ aiempaan tutustumista.

    Harva meistä oikeasti tuntee läheisiään tai on omille läheisilleen tuttu. Elämme sovinnaisten roolien kautta ja tunnemme itseämmekin useimmiten hyvin huonosti.

    Mitä enemmän joku selittää ja vakuuttaa rakastavansa tai tietävänsä mikä on jonkun parhaaksi, sen vahvemmin itse asiaa epäilen.
    Tietäminen ja omat olettamukset ovat perusta välinpitämättömyydelle.

    Jonakin päivänä voi havahtua tarpeeseen keskustella, mutta siihen on suomalaisessa kulttuurissa vielä pitkä matka.

    Sillä välin voi itse lähteä rakentamaan siltaa: tutustumaan omiin läheisiinsä ja esivanhempiin vaikka ihan siitä syystä, että kun selviää mitä kohtaloita ja syitä tai typeryyksiä roolien ja normien ja sovinnaisuuksien takana on, Selkeytyy itselle ihan oma käsitys siitä, onko saatu ”rakkaus” lainkaan sitä mitä itse haluaa tarjota itselleen tai toiselle.

    Vain oikeasti tuntemalla jo miehiseksi tai naiselliseksi tullutta, on mahdollista kehkeyttää omaansa aiempaa ja jo olleeksi tullutta vasten pohtien sitä, mikä itselle on ihanteellista ja mitä itse ajattelee tai kokee ja tuntee maailmassa…

    Idea ei ole ottaa vanhempien tai kavereiden sössötystä tai perinnettä sellaisenaan, lähtien mukailemaan, kopioimaan ja toistamaan apinana jotakin jo elettyä elämää tai muiden toiveita. Idea on löytää se, mikä itselle on aidosti totta ja arvokasta, kaunista, kunnioitettavaa, miehekästä/ naisellista.

    Kun tuntee paremmin sen, miten ja millaisia muut ovat, ei ole täysin tyhjän päällä, vaan on tausta, jota vasten voi lähteä esittämään kysymyksiä ja miettimään, onkohan asia kuitenkaan ihan niin… mitä voin itse täydentää oman käsitykseni pohjalta ja missä vanhemmilla on sokeita pisteitä/ vääristymiä ja missä itselläni voisi olla jotakin uutta lisättävää…

    1. Minua nauratti tämä Mikan kommentti, liekkö vanhemmilta imetty elämänviisaus.

  2. Jos haluat saada aikaan kiinnostavaa keskustelua, ei kannata keskustella siitä, mistä muut keskustelevat, vaan kiinnittää huomiota siihen, mistä kaikki ovat yhtä mieltä:

    siellä mistä kaikki ovat yhtä mieltä, ei tarvitse esittää kuin yksi kysymys, kuten joulupöydässä, lastensairaalan synnytysosastolla tai veteraanien liputuspäivänä: oikeasti, miksi?

    1. Liisa,- Minä olen lohi, joka ui vastavirtaan ja jos joku muukin itsensä loheksi tunnistaa, niin en sitä käy kiistämään, vaikka häneltä rasvaevä puuttuukin.

      1. Onhan se vapauttavaa räiskäytellä aivoripuleita toisten naamalle, ehkä olennaisempaa kuitenkin hiffata ripulointiin sisältyvä hyötyfunktio: perinteisesti naisiin liitetty, mutta yhtä lailla miessukupuolisilla ilmenevä ”hysteria” on sellaisessa tapauksessa hysteerikolle itselleen hyödyllinen (vaikkakaan ei itseisarvoisesti tavoiteltava olotila), kun hysteerikko itse ymmärtää käytöksensä vapauttavan hänet itsensä sovinnaisuuden (naisten tapauksessa miesten meille asettaman vierasperäisen ja ulkoapäin sanellun ”normin”) kahleista, jolloin hysteerinen käytös avaa tilan itsemääräytyvyyden ja oman ”normin” löytämiselle.

        Naisten tapauksessa hysteerinen käytös on historiallisesti palvellut meitä siinä, miten miesten kaltaisena tai miesten halujen mukaisena tai miesten äidillisenä resurssina tai miesten tukifunktioina olemista ei miltään osin palvele hysteerinen käytös, joka ei myöskään pönkitä hysteerisen naisen puolison egoa/ asemaa.

        Hysteriaan liittyvän epäsovinnaisen käytöksen idea ei olekaan itsetarkoituksellinen epäsovinnaisuus, vaan hysterian ja epäsovinnaisuuden kautta avautuvan itsemääräytyvyyden mahdollisuuden tiedostaminen.

        Hysteerikon rooli/ hahmo voi siis palvella oman identiteetin ja itsemääräytyvän naiseuden/miehuuden kehkeyttämistä silloin, kun tiedostamme sen hedelmällisen ulottuvuuden, jota voimme lähteä itse jalostamaan toivomaamme suuntaan… 🙂

  3. – Ei elämästä opi elämättä.
    – Nuori on notkeampi kuin vanha kanki.
    – Historiasta ei voi ottaa pätkääkään pois.
    – Mieli ohjaa mielihaluja.
    – Ajatus ohjaa kättä ei lihas.
    – Sinulla on ainutkertainen mieli, näkö, haju, maku ja tunto, joita muut eivät omista ja tunne.

  4. Eilinen on historiaa, sitä et saa takaisin. Huominen on tulevaisuudessa, sitä et saa kiinni. Elä nyt!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *