Metsät ja järvet antavat antimiaan ja pimenevät illat ovat tunnelmallisia.
Kävin tänään kaverillani kahvittelemassa ja hänet olen tuntenut lapsuudesta lähtien vuodesta 1977 kun oltiin naapuriperheistä.
Sitä ennen kävin metsäkankaan kirkolla syömässä kun siellä alkoi taas tiistairuokailu kesätauon jälkeen. Oli tosi hyvää merimiespataa jossa oli reilusti lihaa ja pullakahvit siihen päälle.
Kyllä tämä keli kieltämättä houkuttelee ulos.
Houkuttelisi enemmän jos en olisi juuri telonut nilkkaani, mutta kyllä se paranee.
Timo, osuit naulan kantaan kun kesä on taittumassa syksyyn luonnon pitopöytä on ihan parhaimmillaan.
Itse olen pitänyt kalastuksesta hetken taukoa kun tuli kesällä tehtyä pari pitkää reissua, mutta eiköhän tuossa ensi viikolla ala täyttämään talvi varastoa senkin suhteen.
Nyt mennään sienillä ja tänäänkin sattui männynherkkutatteja eteen, käteen ja kotiin.
Puolukkaa katsotaan taas huomenna, mutta sieniveitsi on matkassa ja oikein kunnon pärekori.
”Se on Pori, siellä tunnetut on tori sekä pärekori…”