Jälleen Suomen kansa ratkesi ryyppäämään…

https://www.iltalehti.fi/talous/a/e4d2e3e6-15ca-48fe-8c26-a057049e4a24

”Kahdeksanprosenttisten oluiden tulo ruokakaupan hyllyille näyttää numeroiden valossa sujuneen ilman suurta draamaa.

Päivittäistavarakauppa ry:n (PTY) mukaan alkoholilainsäädännön kesäkuun muutokset näkyvät vain lievästi ruokakauppojen alkoholimyynnin rakenteessa.”

Ihan aikuisten pikeasti jälleen traittiushihhuleiden manaukset ja katastrofiennusteet menivät persiilleen.

Myynnin arvo nousi peräti 1,9%, mistä noususta osa johtuu siitä, ettäostettiin alliimpia juomia, kuten viinejä, mutta alkoholin kulutus ei juurikaan noussut.

Itse osaltani nostin kulutusta sillä, että, kun kaupassa ei ollut Olvin ykköstä, ostin sitä ainoaa Olvia eli 5,2% Speciaalia ja sehän sisälsi likimain tuplasti alkoholia, kuin ykkönen.

Kaikki on suhteellista -myös taiteiden ja ”taiteiden” arvo ja merkitys

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kulttuurivaikuttajat-nousevat-barrikadeille-hallitusta-vastaan-suurinta-typeryytta-on-leikata-itseltaan-juuret-ja-sydan/9038918#gs.honer2

”Taitelijat eivät aio katsoa leikkauksia hiljaa sivusta, vaan keräävät nimiä adressiin ja suunnittelevat mielenosoitusta itsenäisyyspäivän kynnyksellä.”

Kaikki on suhteellista.

Taiteella on arvonsa, mutta ei kohtuutonta sellaista.

Sen sijaan ns. ”taiteella”, missä joku itseään taiteilijana pitävä tekee surkeita tekeleitä ja ihmettelee, kun ei tuloillaan kykene elämään, ei todellakaan ole muuta arvoa, kuin se ”taiteilijan” harrastusinto.

Suomessa aivan liian monta itseään taiteellaan elättämään kykenemätöntä edellyttää yhteiskunnan kustantavan heidän taiteilunsa, mistä kansalaiset eivät halua mitään maksaa.

Meteli taiteen tukien pienentämisestä on mielestäni yksi osoitus narsistisesta suhtautumisesta omiin tekemisiin.

Tosiasiassa, kun valtion menoja on pienennettävä, se koskee kaikkia tukien saajia, vaikka suurin meteli näyttää olevan siitä, ettei näiden tukien maksajia veroteta lisää.

Vero

Kun puhutaan veron alentamisesta niin enemmistö on samaa mieltä.
Kun kysytään miten verovaje paikataan tulee vain epämääräistä muminaa.
Eilinen A-sudio perintöveron poistamisesta:
Kokoomus haluaa poistaa perintöveron, muttei sano ääneen miten se vaje paikataan.
Perintöveron poisto hyödyttäisi heitä joilla on eli pientä vähemmistöä.
Hys nyt pitää olla hiljaa miten vaje korvataan…
Nostetaanko alvia jolloin enemmistö maksaa…
Vai leikataanko esim vanhusten huollosta…

Viisaus löytyy vasta silloin, kun hulluuden tiimalasista hiekka loppuu.

Kirjoitin eilen rajoista ja rakkaudesta blogin  ja jatkan nyt vähän samalla teemalla.

Eli mikä neuvoksi, että miten lasten ja nuorten elämänarvot ja asenteet saataisiin palautettua niinsanoakseni lähemmäksi sitä henkis/kulttuuris/taloudellis/uskonnollista elämänkatsomus filosofiaa, jossa me sodanjälkeisinä ensimmäisinä vuosikymmeninä syntyneet olimme kasvaneet ja ”kehittyneet” oppimaan kantapään kautta sen, että kun kirjaviisailta neuvot loppuvat, niin sen tyhjän tilan ottaa ja täyttää maalaisjärkeen perustuva ylisukupolvinen kansanviisaus.

Olen päätelmissäni tullut yhteen ja vain yhteen tulokseen kuinka lapset ja nuoret oppisivat elämään edes vähän niiden arvojen mukaan, mitkä meidän suurten ikäluokkien edustajille olivat kotien, yhteisöjen ja yhteiskunnan koossapitävä voima.

Eli puutteen, niukkuuden ja kärsimyksen kautta se kadotettu elämänasenne ja moraalittomuus vasta saadaan palautumaan takaisin yhteiskunnan kokonaisvaltaiseen henkiseen hyvinvointiin, sillä ilman henkistä hyvinvointia ihminen kuolee vaikka fyysisesti eläisikin.

Kyllä siinä arvot ja asenteet muuttuvat, kun sirkushuvien tilalle nousee Raamatullinen lause, että otsasi hiessä  sinun pitää leipäsi hankkiman…..

En tietenkään toivo kenellekkään, en yksilöille enkä yhteskunnalle Sorommon ja Comorran kohtaloa, mutta se on vääjäämättömästi edessä, jos kristilliset oppimme ja opetuksemme, joihin koko länsimainen oikeusvaltio rakentuu, niin vaihdetaan maallisen Jumalan palvontaan.

Suomessa ollaan huolissaan ulkomaalaisten tahojen vaalivaikuttamisesta.

Olipa vaalit melkein missä tahansa maassa niin Suomen parlamentissa ja erityisesti sen punavihreässä siivessä herää keskustelu ulkomaalaisten tahojen pyrkimyksistä vaikuttaa kulloinkin vuorossa olevan maan, kulloinkin vuorossa olevien vaalien tuloksiin.

Hiljattain Georgia, Moldova jne.

Ymmärrän esitetyn huolen ja mitähän Suomessa ajateltaisiin jos vaikka Ruotsista, Ruotsin Demokraatit lähtisivät Suomen eduskuntavaalien alla ja yhteydessä Suomeen soittelemaan äänestäjille ja koputtelemaan oville antamaan ohjeita siitä kuinka ja ketä tulisi äänestää?

No ruotsalaiset ja Ruotsin Demokraatit, eivätkä muutkaan suvereenien valtioiden demokratiaa arvostavat toimijat tuollaista tekisi.

”Nelisenkymmentä suomalaista SDP:n jäsentä lähtee ensi viikolla Yhdysvaltoihin tukemaan Kamala Harrisin vaalikampanjaa.

Yksi heistä on vaasalainen kuntapolitiikko, entinen kansanedustaja Maria Tolppanen (sd.). Hänen tietojensa mukaan vastaavaa matkaa ei ole Suomesta ennen tehty.

Suomalaiset demarit kiertävät Bostonissa ovelta ovelle ja yrittävät herättää nukkuvia äänestäjiä.

– Käymme luomassa uskoa niin sanotuille varmoille äänestäjille, ja epävarmoja koetamme houkutella äänestämään Harrisia, Tolppanen sanoo.”

https://yle.fi/a/74-20119802

Työvoimapula/työhön kelpaamattomat

Pari työministeriä entinen ja nykyinen sekä Sanni tekevät työtä hihat käärittynä.
Työnantaja EK jauhaa työvoimapulasta.
Saksilla leikataan työttömiltä niin että menisivät töihin.
– Jos työnantaja ei ota töihin, niin ollaan pattitilanteessa…
– Kokenut 55 v ei kuulemma osaa mitään ja koulutuksestakin leikataan…
https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000010806586.html
– Koneen Herlin tuo Suomeen liukuportaita Kiinan tehtaaltaan – miksi ei Suomen tehtaalta Suomeen?

Rajat pitää luoda perheissä, sieltä se valtakunnan kokonaisturvallisuus rakennetaan.

Kun näin viisikymmentä luvulla syntyneenä vertaan omaa lapsuuttani ja nuoruuttani nykypäivän vastaaviin, niin kyllä täytyy sanoa, että jos yksinkertaisuuden  sanotaan olevan kaunista, niin ainakin 50-60 ja vielä 70 luvuillakin se sitä oli kaikesta vaatimattomuudestaan huolimatta, tai sanoisinko että juuri siksi.

Ei ollut huolta huomisesta ja vaikka ei ollutkaan aina ”päätä” tai varallisuutta, että olisi voinut käydä muuta kuin kansakoulun, niin silti lähtökohdat olivat toisenlaiset  kuin nykynuorilla, sillä olipa nyt kansakoulun todistus minkälainen hyvänsä, niin töihinpääsyyn se ei ollut esteenä työn yksinkertaisuudesta johtuen, jolloin kulloinenkin työ opittiin työtä tehdessä vanhemman työntekijän katsoessa vähän perään ja neuvomassa alkuun.

Liikunta kaikenlaisine lajeineen ja kisailuineen oli lähes ainoa harrastusmuoto mitä tehtiin pienten kolttosten lisäksi ja kun rippikolun jälkeen saatiin vanhemmilta lupa lähteä iltamiin, niin joillakin oli sitten ”rohkaisua” puvun taskussa, että uskalsivat vastakkaiselle sukupuolelle ehdotella, josko saisi luvan ja voisko vielä päästä saatille.

En nyt kyllä muista että lapset ja nuoret olisivat kärsineet mielen ongelmista ja luultavammin vain puristettiin entistäkin kovemmin käsi nyrkkiin ja piilotettiin se taskun pohjalle ja itku tuli vasta illalla maata mentäessä, jolloin silmät kuivattiin pranellipaidan helmoihin…..oletan.

Ei ollut suuria vaateita, kunhan leipää ja lämmintä riitti ja joskus varallisuus riitti hakemaan pitkäripaisesta sitä sisäistäkin villapaitaa ujouden voittamiseksi lavatansseissa……oletan.

Elämä soljui turvallisissa merkeissä Herran nuhteessa ja pelossa, eikä varmasti kenellekkään ollut epäselvää erottaa oikeata väärästä ja jos joskus teki teon vanhempien ohjeden vastaisesti, niin koivumäen herra kyllä opasti oppimaan ja kouluissa opettaja oli auktoriteetti, eikä silloiseen maailmanaikaan kukaan vanhempi sotkeutunut siihen mitä, miten ja miksi jotakin ainetta opiskellaan tai jätetään opiskelematta.

Kyllä se nykyisillä lapsilla ja nuorilla on jokapäiväistä taistelua ja kilvoittelua lähes kaikesta ja ei sitä kyllä kannata ihmetellä, että ns.pudokkaiden jonot pitenee ja mielentervespalvelujen kynnystä vaaditaa madellettavaksi tässä jatkuvassa kilpajuoksussa, tai sanoisinko kilpalaulannassa, jossa raha ja materia on ainoa onnelliseksi tekevä voima.

Kun mikään ei enään tunnu miltään ja tulevaisuus on maailmanlopun odottelua ilmastoineen ja sotineen ja tavallinen arki koetaan epäonnistumiseksi, kun elämä ei aina olekkaan yhtä kivaa ja hauskaa mitä mediat tuuttaa eetteriin 24/7

Taitaa olla niin, että omassa lapsuudessani koettiin rajojen olevan rakkautta kun vanhemmat ja myös opettajat ja myös koko yhteiskunta asetti lapsilleen ja nuorilleen.  Nykyään rajojen asettaminen koetaan rangaistuksena, kun vapaan kasvatuksen tulokset ovat karmeudessaan nähtävissä ja kun niin kotona kuin kouluissakin vanhemmat ja opettajat ovat menettäneet auktoriteettinsa lapsille ja nuorille, koska heiltä on viety mahdollisuudet toteuttaa rajat on rakkautta metodeja….pelosta joutua opetushallituksen ja viranomaisten ruoskittavaksi.

En toki puhu mistään ruumiillisesta väkivallasta, vaikka silloin kun itse koulutiellä olin, niin useasti kyllä opettaja ojensi myös muuten kuin sanallisesti ja näin jälkeenpäin kun arvioin, niin hyvä että opetti, ne ojennukset ja opetukset  ovat aikuisenakin olleet vielä muisissa, kun on tehty ero hyväksyttävän ja hyväksymättömän välillä.

Mutta saatan olla väärässäkin, sillä maailma muuttuu eskoseni……silti väitän, että joissakin keskeisissä arvoissa ja asenteissa ollaan menty pahasti metsään, kun muna on otettu neuvojaksi kanalle.

NATO:n ja EU:n reaktiot pohjois-korealaisiin sotilaisiin Ukrainassa?

Pohjois-Korea on valtiollisena toimijana mennyt mukaan suoraan Venäjän rinnalle, Venäjän aloittamaan laittomaan hyökkäyssotaan Ukrainaa vastaan.

Edellisessä ei ole mitään epäselvää, Pohjois-Korea on jopa luvannut tukea Venäjää voittoon saakka.

Mitkä ovatkaan olleet NATOn ja EU:n reaktiot ja vastatoimet tilanteessa?

On vähän paheksuttu ja luvattu seurata…

Kyllä Putin varmasti nyt vapisee ja vetäytyy Ukrainasta?

No ehkä USA: n presidentinvaalit lopettavat sodan ja voihan joulupukkikin olla olemassa.