Presidentti ei tuo lisäarvoa, vaikka kuinka puettaisiin.

Olen ollut, olen nyt ja olen jatkossakin sitä mieltä, että Suomessa kun lähdettiin presidentin valtaoikeuksia karsimaan, niin työ jätettiin pahasti kesken.

Presidentin valtaoikeudet olisi pitänyt riisua niin perusteellisesti, että jäljelle olisi jätetty vain seremoniamestarin moninainen rooli, esim. urheilukilpailujen suojelija, harjannostajaisen peruskiven muuraaja, laivojen vesilaskuissa samppakaljapuollon rikkominen paatin kylkeen, jne jne.

Jos nyt lähden liikkeelle vaikka vuodesta 1995, kun Suomi liittyi Euroopan Unioniin, niin sen jälkeen presidentti olisi voinut Suomessa olla enään yllä kuvailemani seremonia mestari.

Ja se missä nyt olemme ulkopoliittisessa puolustus,-ja turvallisuuspoliittisessa katsannossa, niin jos joku kykenee sanomaan minulle että presidentin rooli on ollut ratkaisevassa asemassa siihen missä nyt olemme, niin saataisin hieman tinkiä seremonimestarin statuksesta, mutta sellaista ei varmasi löydy.

Ottamatta nyt kantaa henkilöihin, jotka ovat esim. presidentteinä ja pääministereinä hallituksineen olleet maan asioita hoitamassa vuoden 95 jälkeen, niin kuten jo aikaisemmin mainitsin, niin olipa presidentti ollut sitten riisuttu tai ”puettu” nykyisenä ajanjaksona 1995 -2024, niin tilanne ei nykyisestä olisi poikkeava.

Ja kun nyt nykyään käydään kovaa valtataistelua siitä, että kuka olisi se poliittinen avainhenkilö, oliko se presidentti vai pääministeri joka Suomen Natoon johdatti, niin sanoisin että ei kumpikaan, se oli Suomen kansa.  Mutta samaan hengenvetoon jatkan myös, että kyllä me Natoon olisimme  päässeet ja menneet riisutullakin presidentillä.

Stubbista nyt kuitenkin sen verran, että kuten ollaan nähty ja kuultu, niin hänen johdollaan on ulkopolitiikkamme kysymyksissä tullut jo useasti erijalkaisuutta valtioneuvoston ja eduskunnan suuntaan, kun ulkoministeri Valtosen kanssa esim. päättivät Israelin tuomitsemisesta, ollen samassa rintamassa mm. venäjän, Iranin ja muiden muslimimaiden kanssa.

Suomessa ylintä valtaa käyttää eduskunta ja eduskunnan enemmistöön nojaava valtioneuvosto ministereineen.

Mihin pieni maa vielä tarvitsee nykyisillä valtaoikeuksilla toimivaa presidenttiä……..ei mihinkään ja totean vain tässäkin kuten viimeaikona ollaan huomattu, että mitä useampi lautanen….eiku kokki, niin sitä huonompi soppa.

Nykyään presidentti koettaa pysytellä sisäpolitiikan ulkopuolella, mutta eihän siitä mitään tule, kun sisä ja ulkopilitiikkaa ei voi näin EU.n aikana erottaa toisistaan ja eikös se pääministerin rooteriin kuulukkin.

 

Totuus ja oma toive eivät ole sukulaisia keskenään.

En tiedä että mikä kumman vimma ja tarve on tänne Suomeen raijata kaikki ne venäjältä karkoitetut ja maanpaossa elävät venäläiset ja antamaan lausuntoja että pian se venäjä kaatuu ja luhistuu.

Näillä lausunnoilla ei ole mitään muuta totuuspohjaa kuin näiden karkotettujen ja maanpaossa olevien oma toive.

Päin vastoin, venäjä vahvistuu päivä päivältä ja koko maa on siirtynyt sotatalouteen ja kauppa käy ja henki haisee ja pakotteet mitä venäjään kohdistetaan niin näyttävätkin kääntyvän asettajiaan vastaan.

Täällä kesälahdella olen jonkun kerran jutellut yhden venäjän ja Suomen passin omaavan kanssa, joka melko  säännöllisesti vierailee Pietarissa sukuloimassa viron kautta.  Niin hän sanoo että siellä ei sodasta ole nähtävissä mitään merkkejä, eletään kuten on aina eletty ja tavaroita ja elintarvikkeita on kauppojen hyllyt täynnä ja on sillä muka edelleen länsituotteitakin saatavilla vähän joka lähtöön pakotteista huolimatta.

Tämä ei nyt ole venäjän puolustuspuhe, vaan ihmettelyni siitä, että tänne Suomeen otetaan vähän joka tilaisuuteen näitä maastakarkoitettuja puhumaan muunneltua totuutta.  Ymmärrän toisaalta että miksi he puhuvat venäjän romahtamisesta lähi tulevaisuudessa, sillä jos he sanoisivat että venäjä voimistuu niin taloudellisesti kuin sotilaallisestikkin jatkossa, niin tuskin olisivat sen jälkeen missään asiantuntioina arvioitaan venäjästä esittelemässä, saattaisiva saada jopa Putinistin leiman.