Osa IV Kok.
Kokoomuksen politiikka tänä päivänä perustuu hyvin pitkälle Orpon näköiseksi. Toki kokoomuksessa kuten kaikissa muissakin puolueissa on oma sisäinen oppostionsa, mutta ruiskukkapuolueessa se on ollut hissukseen menestyksen myötä.
Kokoomus on Orpon johdalla saavuttanut värisuodan ja ei ole väärin sanoa, että Orpon ansiosta.
Presidentin tekijäksikin häntä voidaan sanoa, sillä voimakkaasta vastustuksestakin huolimatta Orpo houkutteli Stubbin mukaan, vaikka oli se joka hänet syrjäytti aikaisemmin kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja siitäkin huolimatta, että Stubbin valtioneuvoston ura ei ollutkaan kovin hohdokas ollut.
Sanoisin, että jos joku muu kuin Stubb olisi ollut kokoomuksen presidenttiehdokkaana, niin nyt Mäntyniemen pesänjakajana olisi ”Koijärven kahlekuningas”.
Mutta väitän, että viime kaudella kun kokoomus oli kuten myös perussuomalaiset oppositiossa, niin silloin jo kylvettiin ensi siemenet nykyisen hallituksen muodostamiseksi. Sillä Orpo varmasti näki kuinka mustavalkoinen oli Marinin maailmankuva ja johtamistyyli demareissa, jossa viholliset vilisivät silmissä ja kansaa jaettiin hyviksiin ja pahiksiin, eli jos et ole meidän puolella, niin olet meitä vastaan.
Varmasti kokoomuksessa oli osa vastustamassa yhteistyötä perussuomalaisten kanssa hallitusvastuussa ja olihan sitä Orpokin aikaisemmin vuonna 2017, kun perussuomalaisten johtamalle Halla-aholle näytettiin ulko ovea ja otettiin Soini sisään.
Mutta Orpo näki hallitustyön mahdottomaksi sellaisen demaripolitiikan kanssa jota Marin edusti.
Orpo on suoraselkäisesti puolustanut hallitusohjelmaansa ja myös perussuomalaisia, vaikka rasisti ja fasisti kortteja on piisannut vasemmiston pakassa hallituksen syntymästä asti.
Kun vielä ajatellaan, että Orpo sai hallitukseensa mukaan myös Ruotsalaiset, joiden nyt viimeiseksi olisi odottanut osallistuvan sellaiseen hallitukseen, joka tekee perussuomalaista politiikkaa, mutta siitäkin Orpo sai sulan hattuunsa.
En nyt tähän hätään löydä nyky- Orposta mitään suurempaa moitetta ja lillukanvarsiin en takerru, kun suuri kuva johtajasta on sellainen, jossa sana pitää ja päämäärään mennään sivulle vilkuilematta, vaikka talouskäppyrät eivät vielä ensimmäisen ”sotavuoden” jälkeen tykkääkkään, sillä niin pahoin poltetun maan Orpon hallitus sai edeltäjältään.
Mikä on sitten kokoomuksen tulevaisuus, sillä politiikka on aaltoliikettä ja kaikkien sauna palaa vurollaan. Jos nyt yhden toivomuksen saisin esittää hyvälle haltijalle niin toivoisin, että Suomen kansa äänestäisi nykyisen hallituksen jatkamaan myös seuraavankin nelivuotis- kauden, sillä jos vasemmisto pääsisi kuskin paikalle, niin tämä nykyinen työ hyvinvointivaltion pelastamiseksi valuisi kuin vesi hanhen selästä.
Yksi toivomus minulla olisi myös Orpolle, että älä nyt vasemmiston jokaiseen rasisti ja vihapuheeseen perusta työryhmiä, jossa syyllinen (ps ) on jo tiedossa, rikos kyllä keksitään.
Minua ja suurinta osaa Suomalaisista ei huoleta hallituksen toimet hyvinvointivaltion pelastustalkoissa, sillä vaihtoehtona olisi paluu entiseen jossa mottona oli että, ”ajetaan me tytöt kyydillä, kyllä valtio kyydin maksaa”.
Varmasti Orpolla on ollut nielemistä myös niissä tavoitteissa joita perussuomalaiset ovat hallitusohjelmaan saaneet, mutta niin on ollut myös perussuomalaisilla kokoomuksen tavoitteissa. Mutta koko kuva on kuitenkin molemmilla puolueilla yhteinen, eli Suomen velkasuhteen pysäyttäminen takaisin terveelle taloudelliselle pohjalle, jolloin kyetään huolehtimaan myös niistä kaikista heikompiosaisistakin, joille vasemmisto antaisi ainoastaan kuten on nähty, niin sosiaalihuollon täysjäsenyyden loppu iäkseen.
Onkohan synti näin kehua Orpoa, mutta silloin kun on kiitoksen paikka, niin silloin kiitetään.
