Kyllä kannattamattomaksi todettu muuttuu kannattavaksi,
kun käytetään Turun tunnin junan viimeistä laskentamallia!
https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010350151.html
– Samalla voitais oikaista läpi Puskiaisten…
– No ehkä voitais leikata niitä muita menoja kun kehysriihessä alkuun pääsevät!
– Vanhukset ovat jo menneet lääkärille leikattavaksi piirtää Sihto.
Olen ihmetellyt asiaa
Sen vielä ymmärrän että nuot vahvatkin alkon tuotteet menee vaikkapa Teiskossa vaikka postin kuljetuksiin
Mutta meillä Tampereella nuot kaikki alkon tuotteet ovatkin nyt jo ruoka kaupassa
Nyt kun ne ovat saman katon alla yhtäkään alkoa ei ole erillään ruoka kaupasta tosin ne ovat omana myymälänä saman katon alla
Voihan se olla kynnys sinne mennä mutteipa Tampereella ole ainuttakaan alkoholi puotia erillään ruoka kaupoista
Muista kaupunkeista ei ole minulla tietoa Tampereella on näin
Maaseutu on tosiaan eri asia ja onhan tuolta vaikkapa Teiskosta aika pitkä matka alkoon
Siellä vois asiaa hoidella vaikkapa posti mistä kohtaa esim Tampereelle taikka Ruovedelle on turhan pitkä matka
Tuo sen vuoksi että on ne alkoholit nyt jo ruokakaupoissa ei se mitään uutta ole seommoro tepivaari kirjoitti Teuvo Mast
Vielä eläkeläisten verotuksen kiristämisestä
On se jännää tämä keskustelu eläkeläisten verotuksen kiristämisestä.
Koko ajan jauhetaan, että palkkatulojen verotusta ei voida kiristää, jotta kulutus ei pienenisi eikä siten lisäisi lamaa.
Samaan aikaan halutaan kiristää eläkeläisten verotusta, mikä suoraan pienentää kulutusta.
Eläkeläisten pitäisi ”osallistua” kuritukseen, mutta palkansaajien ei.
Kaikki hintojen, verojen ja maksujen korotukset koskevat myös eläkeläisiä eivätkä vain palkansaajia.
Miksi ei oteta tasa-arvoisesti kaikilta eikä vain eläkeläisiltä?
Yhdysvaltojen kenraali Cavoli: ”Venäjä ei pysähdy Ukrainaan…”
Yhdysvalloissa ollaan jo vakavasti päädytty tiettyjen tahojen toimesta siihen tulokseen että Venäjä ei pysähdy Ukrainaan…tässä käy myös mielessä jotta kävi Venäjälle niin että se häviää Ukrainassa tai voittaa niin jokatapauksessa se jatkaa sotimistaan seuraavassa ”osoitteessa”…
"Russia shows no signs of stopping. And nor does Russia intend to stop with Ukraine. Russia presents a chronic threat." pic.twitter.com/PVMV1AfRjX
— U.S. European Command (@US_EUCOM) April 11, 2024
Amerikan fiiliksiä: hymyillään kun tavataan
Perustuen toiveeseen X-viestipalvelussa, julkaisen lyhyen blogisarjan Amerikan fiiliksiä. Sisältö perustuu pääosin muistiinpanoihini matkasta Virginiaan ja lähialueille loppuvuodesta 2022, mutta osa on myös uudempaa. Tavoite on avata arkisia mielenmaisemia.
Tämän osan teema on ihmisten kohtaaminen.
Ei hiljaisia kohtaamisia
Tampereella käy joskus ruokakaupassa niin, että myyjä toivottaa kassalla hyvää päivänjatkoa. Ihan joka vuosi ei näin toki käy ja onhan se suomalaisella melkoisen shokeeraava tilanne – jos et pakene pian, voi syntyä keskustelua. Vaikka jonkin verran aikaa elämästäni olen ameriikan mailla viettänyt, tähän täydelliseen eroon on niin vaikea tottua. Se on sama oletko ravintolassa, supermarketissa (Walmart), halpahallissa (Dollar General) tai viinakaupassa (ABC store), keskustelu kassamyyjän kanssa on oletusarvoista.
Vointeja kysellään ”hey, how you doin'” ja vastoin suomalaisiin virheellisesti opetettua etikettiä, tuohon ihan oikeasti tulee vastata paitsi kysymällä samoin, mutta myös kertomalla miten menee muutamalla sanalla. Juttu voi jatkua arjen fiilistelyihin, tuotesuosituksiin, ajankohtaisiin aiheisiin, mutta aniharvoin suomalaisten kestosuosikkiin eli säähän. Hyvästä palvelusta sopii myös antaa reippaasti kehuja. Palkka on huonoa ja työolot mitä sattuu, mutta ilmapiiri on rohkaisevaa. Lohtua vaikkapa perheen suruun saa jokaiselta myyjältä ja jopa muilta asiakkailta, eikä siin ole mitään teennäistä. Ihmiset haluavat jutella toisilleen, sillä he tietävät miten siitä on apua päivästä toiseen.
Mitenkä sitten itse pärjäsin? Huonosti, pakko myöntää. Olen pyrkinyt opettamaan itselleni sopivan kultaisen keskitien. Hymyilen ja tervehdin, mutta en oikein osaa keskusteluun hypätä. Koitan olla avulias ja aina poistuessa varustautua katsekontaktilla sekä hieman etelävaltioiden aksenttiin menevällä kiitoksella ”thank you ma’am”. Jos seurassa on tuttuja paikallisia, pyrin toki hyppäämään keskusteluun mukaan, mutta se on vaikeaa. Suomalaiset, pimeään yksinäisyyteen opetetut geenit eivät vain hanskaa tätä lajia, edes vuosien harjoituksella.
Dollarinkuva hymyssä
Vaikkakin uskon tervehtimiskulttuurin tulevan jostain syvemmältä, yksi osa ilmiötä tuntuu kukkarossa. Etenkin ravintolatyöntekijöillä pääosa palkasta voi tulla tippien kautta. Hyvä palvelu ei ole optio, vaan vaatimus jos on tarkoitus maksaa tässäkin kuussa sähkölasku. Tämä toimii epäsuorasti myös paikoissa joissa tippejä ei jaeta. Huonosta palvelusta annetaan välittömästi palautetta ja työpaikan voi menettää nopeasti pelkästään nyrpeän ilmeen vuoksi.
Kun mennään vähänkin erikoistavaraosastolle, kuten elektroniikkaan, on myyjillä selkeät käskyt myydä tiettyä tuotetta ja palvelua. Tämähän on sama Suomessakin, sillä erolla että Suomessa viranomainen älähtää sikailusta gigantille tuon tuosta. Sen sijaan Suomessa en näe myyjiä, joilla on selkeästikin moraalisia ongelmia edellisen kanssa. Jenkeissä törmää aika ajoin myyjään, joka viittoo vähän sivummalle etteivät muut kuule, ja kertoo rehellisesti jos joku suositeltu tuote on täysin surkea. Keveä ja kunnioittava small talk -pohjustus on yleensä edellytyksenä tälle.
Tämä on ihan villi spekulaatio mutta lopetettakoon siihen: myyjä ymmärtää ristiriidan sen kanssa mitä käsketään myymään ja sen kanssa, että hän tarvitsee positiivista palautetta pitääkseen työnsä. Moni laskelmoi, että parin dollarin provikan menetys on pienempi paha kuin työpaikan menetys. En silti kadehdi yhtään tätä valinnan vaikeutta.
P.S. Otsikkokuva ei nyt liity asiaan mutta ei löytynyt muutakaan joten kuvassa on naapurin Sierra. Vähä niinku siinä laulussa. Mutta eri Sierra. Tuo lava tuli lastattua muutaman kerran viime reissulla.
Hirtehistä huumoria aamutuimaan (Älköön kukaan loukkaantuko)
Mikä on impotentin lempiruoka ??
… seisoppa
Mitä astronautti sanoi kun näki kuussa luurangon ??
…””Mitä kuu-luu ””
Mikä on impotentin astronautin suurin toive ??
…Seisois edes kerran kuussa.
Tekopyhyys loistaa
https://www.is.fi/politiikka/art-2000010351673.html
”Rkp:llä ei ryhmäkuria käännytyslain äänestyksessä – myös vihreät suhtautuu kriittisesti poikkeuslakiin
Suurin oppositiopuolue Sdp ei ota vielä käännytyslakiin kantaa. Vasemmistoliitto on ilmoittanut jo vastustavansa lakia.”
Ei yllätä, että näissä ideologisesti sekoilevissa sakeissa ollaan olevinaan kaikenlaisen tekopyhyyden kannattajia.
Tilanteessa, missä ei ole kyse kqnsainvälisten sopimusten tarkoittamassa turtapaikkatarpeesta, ei todellakaan ole tarvetta olla muka noudattavinaan asiaan kuulumatonta sopimusta.
Myös kansallinen turvalisuus ja kansalaisten etu menevät viheltäen tekopyhyyden yli.
Luonto herää
Minä aamukahvia juodessani katselin ikkunasta kun meidän laiturilla oli kaksi joutsenta ja muutama sorsa. Eivät ne oikein pidemmälle vielä pääse, kun järvestä on vasta rannat auki.
Piti siitä sitten lähteä autolla kirkolle laboratorioon, kyllä tietysti lähdinkin. Siinä vaan oli oma hommansa, kun neljä peuraa seisoi hallin liukuovien edessä. No, kyllähän sitten väistivät ja juoksivat pitkän matkan minun edessäni ennen, kuin painuivat metsään. Kerran kysyin metsästysseuran päälliköltä, että miksi niitä on täällä meidän nurkissa jatkuvasti syömässä kaiken mahdollisen. Sinä kun et pidä kovin meteliä ja elät yksin, niin ne tulevat tänne pakoon.
Tässä meidän kunnassa oli yli 1200 peuran kaatolupaa, jos olen oikein ymmätänyt, niin niitä jäi melkein kolmasosa kaatamattaa
Eilen löysin yhden rakennuksen kivijalan vierestä vanhan rastaan pesän. Rastas tekee sisältä hienon pesän, vaikka ulkonäkö onkin sitten aika resuinen. Tämän se sitten oli kuitenkin ajatellut, että vanhaa ei kannata kunnostaa, eli heitti vanhan pois, kun tulee yhtä kalliiksi jos kunnostaa vanhan.
Pihalla hiippailee paljon pikkulintuja, joita en edes tunne, ainoastaan, punarinnan ja mustarastaan. Tänään sitten söin oikein meidän ruokapöydän vieressä ja seurasin pikkulintuja lintulaudalla. On siinä enemmänkin ollut vilinää talvella, mutta nyt siihen tuli punatulkku herra uros kirkkaassa punapuvussaan. Muutaman siemenennokkasi ja siirtyi ilmeisesti huilaamaan. Tuli siihen sitten rouva naaras tylsän harmaassa puvussaan. Yritti myöskin nokkasta siemenen, mutta herra olikin vihainen ja nokkasi sitä niskaan. Eipä auttanut muuta, kuin mennä ilmeisesti arvoasteikossa toiselle sivulle ja eri aukolle. Sinne jäi vielä nokkimaan, kun minä sain syötyä.
Taitaa olla kesä tulossa ja tässä se minun aikani kuluu, kun seuraan luonnon elämää.
Amerikan fiiliksiä: kauppa- (ja kalja)reissu
Perustuen toiveeseen X-viestipalvelussa, julkaisen lyhyen blogisarjan Amerikan fiiliksiä. Sisältö perustuu pääosin muistiinpanoihini matkasta Virginiaan ja lähialueille loppuvuodesta 2022, mutta osa on myös uudempaa. Tavoite on avata arkisia mielenmaisemia.
Tämän osan teema on kaupassa käynti ja kaupallisuus laajemminkin.
Kaoottista mutta siistiä
Kaupan alalla töitä tekevänä olen tottunut kiinnittämään alaan huomiota. Paikallisissa kaupoissa pyörivänä huomaan mielenkiintoisia eroja. Suurin peluri halki maan on Walmart, joka valikoimaltaan heijastuu Suomen Prismaan tai Citymarketiin. Totta puhuen komediasarja Superstore (Netflixissä) antaa yllättävän osuvan kuvan. Lopulta moni asia on samanlaista: kaupan omat halpamerkit jyräävät ja kiinalaista krääsää kannettaan koteihin tonneittain.
Se, mihin pistin silmää oli hyllyjen ja myymälöiden huono tila: metritolkulla tyhjiä hyllyjä siellä täällä, vaikka tavarasta sinänsä ei ole pulaa. Hyllytyksessä ei jokin toimi ainakaan sillä tasolla kun pitäisi. Ongelman näkee jokaisessa Walmartissa mutta kahta kovemmin halvemmissa kaupoissa, kuten Dollar General tai Dollar Tree, jotka vertaantuvat meidän halpahalleihin. Rullakot uusia tavaroita jäävät pitkin käytäviä estäen kulun, hintalaput ja tavarat ovat aivan eri paikoissa, lajittelussa on yhtä paljon järkeä kuin kepun aluepolitiikassa.
Perustason siivous sinänsä toimii. Lattiat pestään ja roskat viedään pois äärimmäisen säntillisesti. Vain Verizonin myymälässä (vrt. Elisa tai DNA kauppa) oli selvää merkkiä imuroinnin ja pölyjen pyyhinnän laiminlyönnistä. Kaikkialla muualla, ruokakaupasta kirjakauppaan ja ravintolasta huoltoasemaan oli perussiivous paljon Suomea paremmassa kunnossa. En tiedä onko tässä oudossa ristiriidassa siivouksen ja hyllyjen huolenpidon välissä jotain mitä pitäisi lukea rivien välistä, mutta silmään se pisti.
Kiintoisa outouden hetki löytyy kassalta. Maksukorttipäätteet ovat samojen merkkien kuin Suomessakin, mutta niissä on kaikissa iso kosketusnäyttö. Ravintoloissa kosketusnäytöltä voi valita tippiprosentin, muissa kaupoissa sillä valitaan minkä tason luottokortin etu- ja bonusohjelmaa käyttää. Järjestelmän haukkuminen monimutkaiseksi olisi räikeää vähättelyä. Etenkin pienemmissä kaupoissa luottokorttimaksu kuitataan yhä laajalti nimikirjoituksella, vaikka laite tukisi pin-koodeja. Pin-kyselyn voi korvata pyynnöstä nimmarilla melkein missä vaan. Kenties totutuista tavoista pääsee vaikeasti eroon.
Juodaan viinaa
Pari sanaa voisi mainita myös kauppojen alkoholimyynnistä. Virginian osavaltiossa aivan kaikki kaupat sekä huoltoasemat voivat myydä oluita ja viinejä vapaasti, siinä missä väkevämmät aineet myydään vain ABC-myymälöissä (löyhästi Alkoa vastaava; osavaltion omistama). Naapuriosavaltio Marylandissa ruokakaupat eivät saa myydä lainkaan edes olutta, tämä oikeus on ainoastaan valituilla erikoismyymälöillä. Alkoholin hinnat ja tuotevalikoimat näillä seuduin ovat isossa kuvassa melko samoilla vesillä Suomen kanssa, poikkeusten osuessa lähinnä viineihin.
Jos haluat halpaa viiniä, saat äärimmäisen makeaa kalifornialaista tusinatököttiä jota ei juo savolainenkaan. Jos haluat päästä suomalaisen kympin viinin tasolle, varaudu maksamaan putelista pari-kolmekymppiä. Älä myöskään hämäänny kuohuviinien kanssa, sillä termi champagne tarkoittaa yleensä kaikkea kuohuviiniä, eikä ranskalaisesta nimisuojasta paljoa piitata. Viimeinen viinitrivia olkoon se, että lähialueiden paras viinivalikoima löytyi huoltoasemalta. Joidenkin Exxonin (Esso) asemien yhteydestä löytyvä Wine Rack -myymälä tarjosi sekä laatua, valikoimaa että myyjältä osaamista. Silti mikä tahansa Suomen Alko voittaisi kisan mennen tullen.
Oluen puolelta triviana mainittakoon että kaikki olut myydään kylmästä, paitsi aivan isoimmat 24-packit. Yksittäisputelia tai tölkkiä on vaikea löytää, kylmästä löytyvä neljän pullon pakki on useimmiten pienin hankittavissa oleva. Yksi pieni olutkauppa Marylandissa kauppasi yksittäisiä tölkkejä, joskin litran vetoisia. Ei hätää, en koskenut Budweiseriin, sen verran olin jo oppinut. Vanhasta muistista nappasin miedon Michelob Ultran, joka meni kivasti pizzan kanssa mutta sellaisenaan oli melkoista lapparia.
Paperien esittämiseen kannattaa varautua. Joissain myymälöissä ja tilanteissa jokaisesta alkoholimyynnistä kirjataan henkilön ja henkilökortin tiedot kassajärjestelmään. Laki hyväksyy ulkomaiset passit ja tämä sisältyy alkoholimyynnin koulutukseen. Koska niitä tulee harvoin vastaan sivukylillä, moni myyjä oli ymmällään. Onneksi paikallinen matkaseuralaiseni oli käynyt saman koulutuksen ja muistutti. Olisi ollut kauheaa katsoa paikallista televisiota selvin päin.
Katsotaan mainoksia
Virginian osavaltiossa ajatellaan lapsia. Tupakan tai alkoholin mainoksia ei saa enää olla tien vieressä. Paitsi tietenkin jos kyse on kaupasta tai huoltoasemasta, jolloin tuttujen tupakkamerkien logot ovat metrin levyisinä, alla päivän hinta. Joidenkin bensa-asemien hintataulussa on kaksi kohtaa, joista ylimmässä on hinnoiteltu polttoaineet ja alemmassa tupakat. Tämä esimerkki tiivistää aika lailla muutenkin rajoituksia: kaikki on pahaa, paitsi jos se on kaupallista niin sitten se on ihan okei.
Jos katson tyypillistä uutiskanavaa (esim. demokraattien NBC tai republikaanien Fox) tunnin verran, siitä on noin puolet mainoksia. Jos lajittelen mainokset osiin, yleisimpiä mainosaiheita ovat lääkkeet, juristipalvelut sekä pikavipit. Lääkemainoksissa on moraalistandardi suunnilleen yhtä korkealla kuin putinin hyökkäyssodassa ja juristipalveluissa vähän alempana. Pikavipit ovat samaa sontaa maailmankolkasta toiseen. Aina joskus ilahtuu huomatessaan lähes viattoman oloisen mainoksen vaikkapa jugurtista tai petivaatteista. Mainoksia on paljon ja ne puhuvat täyttä puutaheinää, kuitaten vastuut näyttämällä sekunnin ajan ruudun täydeltä pientä printtiä ehdoista ja varoituksista.
Ei meillä tietenkään Suomessa mitään suurta varaa ole puhua. Leijonaosa mainoksista Suomessakin valehtelee, mutta sentäs aina joskus markkinaoikeus voi ärähtää. Lisäksi opin arvostamaan suomalaisia lääkemainosten rajoituksia. Jenkeissä lähes kaikki pyritään medikalisoimaan ja joka maailman asiaan löytyy lääke – tai jos ei lääkettä, ainakin tapa haastaa liittovaltio oikeuteen sen aiheuttamisesta. TV-mainoksissa on parannettu mm. astma, muistisairaudet sekä jokainen mahdollinen tuki- ja liikuntaelinsairaus. Kaikkeen on pilleri.
Kiinalainen juttu
Kiinan ylivalta näkyy ja se käyttää valtaansa.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010350082.html
– Naapuri tarvii apua ja
naapurilla on antaa vastine,
niin eiköhän tilaisuuteen tarttuisi moni muu?
Moni on myös käyttänyt tilaisuutta ja naapuri saa
tarvitsemaansa vain kauppareitit saattavat
olla vähän pidempiä?
– Mitä tulee itse sotaan se tuskin päätyy selkeään voittoon?