It's very hard to keep up with ruSSian aviation losses this week. As far as I can tell, this is the situation. Let me know if I've missed any or if there are too many. pic.twitter.com/eQsnJ3osMS
Harmaa on ilmatila tänään
ja harmaa talous saa kukoistaa…
Harmaa talous ei tuota veroeuroja
joten leikataan sitäkin enemmän.
Kohta on riihi ja sakset terävänä.
Hallitus sallii harmaan talouden? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5d143b88-b076-495a-b368-1da5c05d3828
Orpo sysää kysymyksen sisäministerille?
Sisäministerin aika tosin menee rajaloikkarien estämiseen,
joten vastuu on siten ulkoistettu tulevaisuuteen…
Näinhän taloushallinto menee: katsotaan, paljonko edellinen vuosi toteutui ja pannan inflaatio päälle= seuraavan vuoden budjetti. No jotain tietenkin investoidaan tai säästekään, mutta peruskaava on tuo edellinen.
… mutta ns. edellisen vuoden vahvistettu tuloslaskenta syntyy kuitenkin vasta helmi-maaliskuussa, mutta budjetti lukitaan jo n. 1/2 v aikaisemmin. Näin tuo orvanpyörä pyörii ja pyörii..
Ilaskivi juuri blokkasi taas 0- budjeoinnista, mutta puheet ovat ilmavirtaa vrt. tämä minun mallini tässä:
”Tätä 0-budetointia olen ajanut jopa isoissa mediayrityksissä, ja lähelle on päästy. Tarkoittaa sitä, että kaikki kulut mietitään puhtaalta pöydältä.
Liukuvaa 12 kk:n seurantaa ei ole. Sitä ei ole saatu aikaiseksi virallisena seurantamekanismina.
… ja edelleen- jokainen päätös, joka aiheuttaa kuluja budjetin sisällä tai lisänä, pitäisi kirjata ennakkokuluksi liukuvaan ennustejärjestelmään.
Jopa yrityksissä eletään mennyttä aikaa, vaikka tulevaisuus on jo päätetty ja syödyt rahat tiedossa.”
Tarkoittaa sitä, että taloushallinto elää tavallaan ja yritysjohto on pihalla kuin lumiukko.
Melkein vuoden kestänyt projektini videosarjasta ”Rasismi on…” tuli päätökseen. Pidin videosarjan tekemisen ideasta ja sen matkalla oppimisesta melko paljon, joten pohdin jo seuraavaa. Minulla on neljä ideaa mielessä. Kuulostaako joku niistä mielenkiintoiselta?
Rasismi on -sarjan voi katsoa kokonaisuudessaan täältä.
1. Ylenkatsottu
Tämän teemana on Yleisradiomme. On helppo löytää Yleä maasta taivaisiin kehuvaa, varauksetonta rakkautta, miten pienikin haaste sitä vastaan tuhoaa demokratian. Yhtä helppo on löytää toimittajiin meneviä henkilökohtaisuuksia, ala-arvoista vihaa. Minä pidän Ylestä, ja haluan katsoa sitä kriittisesti mutta ymmärryksellä. Aiheita olisi mm. toimittajat vs toimitukselliset linjaukset, johdon toimet, vastuullisuus esimerkiksi yksityisyydessä, hankinnoissa, sisällöissä ja yhteistyökumppaneissa, puolueettomuus, kaupalliset ratkaisut, sekä paljon ideoita jatkoon. Yhtään toimittajaan osoitettua ärräpäätä sarjasta ei tule löytymään.
2. Maahanmuutto 2.0
Mitäpä jos maahanmuuttopolitiikka EU:n ja Suomen tasolla suunniteltaisiin tyhjältä pöydältä? Sen pitäisi olla realistinen, sopiva kompromissi kaikille ja myös humaani. Miten tyhjältä pöydältä tehtäisiin humanitaarinen maahanmuutto, turvapaikanhaku, opiskelu, työ, perheenyhdistäminen, taloudelliset kulmat, turvallisuus, rikollisuus ja kaikki muu. Pala kerrallaan rakennetaan uusi malli.
3. Viestejä Virginiasta
Puhumme Trumpista ja Bidenistä, mutta ymmärrämmekö sitä maata missä he toimivat? Sarjan tarkoitus on kertoa arjesta ja elämästä ennen kaikkea Virginian osavaltion köyhemmillä alueilla, perustuen omiin matkoihini siellä. Aiheita esimerkiksi etnisyydet ja rasismi, ruoka eli mitä ihmiset syövät, elinkustannukset eli mitä mikäkin maksaa (vrt. Suomi myös), mistä ihmiset juttelevat, miten toimii koulu, terveydenhoito sekä toki suomalaisille tärkeä kysymys: mistä ja miten voi ostaa alkoholia sekä millä hintaa?
4. Mene metsään ja istu
Tämän sarjan osalta minulla pyörii lähinnä otsikko mielessä ja siitä tulee iso osa sisältöä. Mennään eri metsiin ja istutaan alas hetkeksi, ihan rauhassa. Tämän lisäksi on hyvä pohtia miksi niin kannattaa tehdä. Miten metsä parantaa? Miten sen merkitys on elänyt halki sukupolvien? Mitä mahdollisuuksia jätämme käyttämättä? Mikä on turvallinen paikka romantisoinnin ja tieteen välissä?
Muita mietteitä
Pyöritin monia muitakin ideoita mielessä. Tapahtumanjärjestämisen kommervenkit ovat aihe jota käsittelen Tampere Kuplii -sarjakuvafestareilla ohjelmassani. Poliittiset kohtaamiset taas on aihe josta lupauduin juttelemaan toisessa kontekstissa keväämmällä. Toki jotain ihan muutakin voisi keksiä, kukaties jostain ideaa kuuluu.
Joten kysymys on: Mikä neljästä ylläolevasta tuntuu kiinnostavimmalta, vai joku muu?
Miksi leikataan aina kentällä olijoiden kohdalta (työntekijä) kun leikattavaa olisi ”johtoportaassa”. Katsokaapa tuo hierarkia taulukko ja kuka tekee lopulta ne työt…pienellä palkalla.
Tampere – Sastamala.
Rataa korjataan jo.
Helsinki – Pori väliä kulki muinoin Eino Grön ja minä pätkän matkaa,
mutta jos tänään aiot matkaan niin sä takuulla petyt…
Sastamalan asemalla haahuilee muuan naishenkilö ostettu lippu kourassa
ei näy junaa ei näy VRn bussia ei edes taksia.
No mihinkäs se hätä sillä ratakorjaus saattaa kestää muutaman viikon…?
Paras laulaa Marjatta Leppäsen; Sydämesi tyhjä huone…
Jep, asiointia tänne ollut. Piti päivän/max parin päivän piipahdus olla mutta hommat venyy. Sinänsä jännä havainto että kun jotain joltain kysyy, niin yleensä ihan ystävällisiä on vastaukset kun kaupungissa tässä hiippaillut päivällä. Iso ero kun isolla kirkolla pyörii.
Jospa sitä huomenna pääsee etiäpäin tai sitten se on neljäs päivä täällä…ja viides, ja kuudes,,,,😄