Tunnustan: uskon vahvasti kansankapitalismiin. Säästäväisyys on suomalainen hyve, se kaipaa vain pientä päivitystä ajalle, jossa pankista ei saa korkoa. Vaan kun katsoo sen ilmentymiä, olen sekä iloinen että ymmälläni.
Pelataan perusteet
Ensinnäkin, sille lukijalle joka toteaa että ei ole mistä säästää kun on neljäkymmentä lasta ja viisitoista hevosta ja jalka paketissa ja aviopuolisolla suu- ja sorkkatauti: asia selvä, nauti elämästä. Kaikille muille: jatka lukemista. Pistä raha poikimaan. Laita se tekemään jotain. Laita se tekemään jotain sinun ehdoillasi. Älä anna sitä Wahlroosille leikkikaluksi jättämällä se tilille, vaan sijoita se. Hanki osakesäästötili, hanki pienikuluisia rahasto-osuuksia, etsi kiva ETF, kikkaile Nordnetissä. Oleellista on että sinä, juuri sinä, laitat itse omat rahasi tekemään mitä sinä haluat niiden tekevän. Yst. terv. porvari.
Osakesäästötilin suosio on hyvä uutinen. Edelleen saa lukea väitteitä että tämä on rikkaille tehty veronkiertokeino, mutta valheen toisto ei tee siitä totta. Sori nyt, mutta 50 000 euron maksimirajalla varustettu tuote ei riitä rikkaille, ei edes säästeliäille keskiluokkaisille. Se on kuitenkin erinomainen tapa päästä helposti sijoittamaan. On mielestäni reilua, että verot maksetaan silloin kun saa rahaa, eihän palkastakaan tuloveroa makseta ennen palkkapäivää. Itse en käytä osakesäästötiliä, koska ehdin aloittamaan sijoittamisen jo hyvissä ajoin ennen niiden olemassaoloa. Toki syy voi olla myös se, että käytän kapitalisaatiopalveluita, holding-yhtiöitä, olen muuten helvetillisen rikas, tai olen rutiköyhä joka esittää porvaria. Saat ihan itse arvata pitääkö joku edellisistä paikkansa.
Mutta ne huijarit
Sijoittajakaverit kertoivat taannoin uusimmasta kryptovaluutasta. Siinä porukalla ihmettelimme miten joku oikeasti menee noihin vielä halpaan – mutta kyllä menee. Niin sitä luulisi, että kun kerran osoitetaan joku juttu huijaukseksi, kukaan ei enää siihen lankeaisi. Turhaan luulemme. Lähipiirin kontakteista löytyi yksi kaveri, joka kävi taannoin työkaverilta toiselle kehumassa kryptovaluuttaan ”sijoittamista”. Kaveri menetti kaikki säästönsä ja työkaverit ottivat jopa lainaa, menettäen lopulta kaiken. Voi kun ihmiset viitsisivätkin edes vähän selvittää mihin rahojaan tunkevat.
Mutta entä jos haluat pelata ns. sijoituslottoa? Haluat jättimäisiä riskejä ja mahdollisuuksia suurista voitoista? Ei siinä mitään, moni sijoittaja sijoittaa pienen osan rahoistaan ison riskin tuotteisiin. Niin kauan kun et pistä perheesi tulevaisuutta likoon, anna palaa. Riskisijoittaminenkin on tuottoisampaa kuin uhkapelaaminen Veikkauksen tuotteilla. Tämänkin lajin voi tehdä fiksusti, sijoittamalla oikeisiin firmoihin joilla on jotain oikeaa toimintaa. Suomestakin löytyy aivan oikeita, finanssivalvonnan seuraamia laitoksia joiden kautta voi tehdä sijoituksia kasvuyrityksiin tai korkeariskisiin yrityslainoihin. Itsekin olen näitä kokeillut. On tullut katsottua lukuisia häviöitä ja harvoja voittoja. Muista siis: korkea riski on korkea riski. Kaikkein suurin todennäköisyys on sille, että menetät rahasi. En laita linkkejä tähän, ettei Finanssivalvonta luule minua meklariksi.
Sitten se asenne
Kunnioitan suomalaista nöyryyttä. Kun kuuntelen vaikkapa Ylen Pörssipäivää, moni menestynyt sijoittaja elää varsin tavallista elämää. Ei ole hienoja autoja ja linnoja koteina. En kuitenkaan pidä ajatuksesta, ettei menestyksestä saisi puhua tai siitä puhumisen pitäisi johtaa naljailuun. Jos ei mistään muusta syystä sovi asennetta korjata, niin sen takia että keskiverto kansankapitalisti maksaa paljon veroja. Vain superrikkaat (tai rikolliset) voivat kiertää veroja tehokkaasti, mutta kaikki muut maksavat kiltisti. Mitä varakkaampia ihmiset ovat, sitä varakkaampi yhteiskunta on. Mitä varakkaampi yhteiskunta, sen paremmat mahdollisuudet on toteuttaa paitsi tärkeitä palveluita, myös niitä mukavia palveluita kuten kaupunginorkestereja tai lasten harrastuskerhoja.
No, olenko minä menestynyt sijoittaja? Varhaista sanoa. Kysy kymmenen vuoden päästä uusiksi. Nyt voin todeta kaksi asiaa. Ensinnäkin, aikanaan ensimmäisten työpaikkojeni palkoista tehdyt sijoitukset muuttuivat rökäletappioiksi. Toisekseen, isäni muinoin tuhannella markalla ostamat Suomen Yhdyspankin osakkeet ovat kymmenkertaistaneet arvonsa vuosikymmenten varrella. Muutoin isä ei koskaan pelannut pörssissä vaan keskittyi huolehtimaan perheestään. Tuota on vaikea moittia.
P.S. Tämä juttu on kirjoitettu puoli vuotta sitten, mutta päätin nyt julkaista aiempia, julkaisematta jääneitä juttuja kunnes pystyn uusia tekemään.
Tästä oli hyvä aihe muistaakseni YLE Areenassa. Bill Gates, Windows 95 ja Windowsin osakeanti sekä samaan aikaan noussut Amazon ja moni muu toimia. Tuli myös kaikenlaisia pörssiin menijöitä jotka nousivat kuin sienet sateella teknologia buumin aikana.
Äkkirikastumisia ja wohoo! maailmaa, ikuinen rikastuminen oli edessä …kunnes moni tuli sitten menettämään omaisuuksia. Noh kuten tiedetään sieltä tuli myös harva rikastumaan satumaisesti.
En tiedä olisinko yhtään pottumaisempi tai parempi jos tilillä olisi kymmeniä miljardeja…
Onhan tämä surkeaa että jollain ei ole edes euroa…
Jep ja rikastumme.
Mutta minä poloinen lähdin maailmalle 15 ikäisenä.
Aluksi oli tekemistä että sain päivittäisen ruuan ja vuokran maksuun.
Sitten sain pienen summan säästöön ja ostin rakennuspaikaksi tontin.
Sain suosituksella lainaa talon rakentamiseen toki työ oli tehtävä omin voimin ja osa talkoilla.
Maksoin lainasta korkoa 14%.
Perhe ja lapset velan lisäksi joten ei jäänyt säästöjä sijoitettavaksi.
Nyt ikää 80 v ja pikkusen jää eläkkeestä jonka jaan lasten-lasten-lapsille – toki se anti on niin pieni että ei sitäkään he laita säästöön…
Niilon kertomus on mainio. Säästit vähän vähästä, mutta lopulta sait tontin.
Moni tuttava on kulutusluottojen perään. Jos tarkoitus on ostaa satasen tuote, voit ostaa sen luotoilla 150 eurolla, tai säästää saman aikaa ja ostaa sen myöhemmin, jolloin sinulle jää vielä ylimääräistä säästöön.
Välttyy myös turhan kulutuksen krapulalta.
Aiheesta on erinomainen ylen ohjelma jossa avataan ilmiötä ja selitetään miksi tuhlaamme.
Juuri laskin aloittavana sijoittajana osinkoni verotusta varten, Niitä tuli noin kahdeksan euroa, sellaisilta yrityksiltä kuin Lockheed Martin, Raytheon, Garmin, Nvidia, Kesko ja Neste. Jonkin verran vaivaa joutui pikkusumman takia näkemään, dollarit piti muutella euroiksi.
Eläkeikään on vielä aikaa jokunen vuosi ja lapset ovat muuttaneet kotoa, joten pystyy hieman sijoittamaan. Siinä on ehkä parasta se, että rahalla tavallaan tulee tehtyä jotain, mutta se ei kulu vaan parhaassa tapauksessa jopa vähän tuottaa.
Piensijoittajalla kulujen minimointi on tärkeää ja siksi olen sijoittanut Nordnetin kuluttomiiin tai pienikuluiusiin rahastoihin. Noh, melkein, sillä tein aloittelijan mokan ja sijoitin hieman myös aktiiviseen rahastoon jossa kulut ovat 2% sillä perusteella että se oli aiemmin menestynyt. Eipä ole enää. Ylipäänsä, rahastot ovat pakkasella kaikki. Vaan mitään en ole menettänyt koska en ole myynyt niitä enkä myy toivottavasti kuin vasta vuosien päästä ja silloin ne ehkä ovat taas nousseet arvossaan. Nordnetin passiiviset indeksirahastothan taitavat olla monen aloittelevan tai helppoa ratkaisua hakevan suosikki kuluttomuutensa vuoksi.
Toinen paikka jonne olen tehnyt sijoituksia on etoro. Sen hyvä puoli on myös kuluttomuus kun ostaa tai myy osakkeita sekä hyvä valikoima ulkomaisia osakkeita. Lisäksi sieltä voi ostaa osakkeiden osia eli ei tarvitse ostaa edes kokonaista yhtä osaketta vaan voit ostaa vaikka Teslaa viidelläkympillä. Etorossa omistukseni painottuvat amerikkalaisiin teknologiaosakkeisiin. Siellä sijoitukseni ovat myös voitolla lähes kymmenen prosenttia joten itse valitut osakkeet näyttävät tuottavan paremmin kuin rahastosalkut. Huonona puolena etorossa on se että tulöt täytyy ilmoittaa itse verottajalle. Viime vuodelta ei tullut muuta kuin muutama euro osinkoja. Osakkeiden myynnistä tulisi jo enemmän, mutta tarkoitus ei ole lähteä niitä myymään paitsi jos vaihdan sijoituskohteita.
Sijoittaminen on ihan kivaa puuhastelua ja hyvänä puolena tosiaan että siihen käytetty raha ei kulu, mitä nyt sen arvo voi tietenkin laskea ainakin tilapäisesti. Hajauttamalla tappiolle jääminen ei kuitenkaan näytä kovin suurelta uhalta.
Itse olen saanut osinkoja jo melkein satasen tänä vuonna. Se on tullut Ruotsista ja Suomesta.
Mutta Nordnetia voi kyllä kehua melko helposta ratkaisusta perussijoittajan perustarpeisiin. Toki, perusasiat sujuvat pankissa kuin pankissa, mutta kilpailu tekee hyvää.
Ei paljoa villoja tyhjästä, enemmänkin jatkuva päänsärkyä moisesta. Paljon varmempaa ja mukavampaa on ostaa ”halvalla” ja myydä kohtuudella hyvää antiikkia tai haluttua merkkitavaraa.
Minä käytän Nordean sijoituspalvelua, olen käyttänyt ihan alusta asti, pankin orava ajasta alkaen. Enkä omista Osakesäästötiliä monestakin eri syystä ja toistaiseksi olen pärjäillyt.
Viime vuosi olikin isoilla yrityksillä melkoinen tuloksentekovuosi, josta sitten tänä keväänä maksetaan ja on jo maksettu osingot. Osingot eivät tipahda mistään taivaasta, niitä varten on tarvinnut ostaa niitä osakkeita ensimmiseksi. Niillä sitten on pyöritetty tiettyä yritystä ja siinä on saattaanut mennä monta vuotta ja saattaa mennä edelleenkin, ilman tuloksen tekoa. Pörssi on todellinen onnenkauppa, tällä mittakaavalla mitä meikäläinkin pystyy sijoittamaan.
Tosiasia vaan on, että Suomessakin on noin lähes +- 900 000 kotitaloutta, jotka ainakin jollain tavalla ovat sijoittaneet varojaan.
Eläkeyhtiöt pyrkivät noudattamaan varovaisuutta sijoituksissaan, mutta tappioita lienee viime aikoina tullut.
Muistelisin että eläkeyhtiöt ovat sijoittamalla tehneet tosi hyvän tuloksen ja siksi meillä ei Suomessa ole eläkkeiden suhteen suurta hätää vaikka veronmaksajien määrä vähenee ja eläkeläisten määrä kasvaa.
Ketjukirjeistähän ne huijaukset alkoivat, niitä pyöri useinpiakin Pohjois Euroopan alueilla. Eikä Suomi missään huonoimpana, muistelisin, että ainakin yksi huijausyrittys oli peräti täältä kotoisin. Niissä ei puhuttu mitenkään suurista taloudellisista hyödyistä, pinosta postikortteja kuitenkin ja virkavallan kieltäminä.
Eläkefirmoilla on pääsy aivan omaan luokkaansa osaamista ja instrumentteja. Jos he eivät pärjäisi mattimeikäläistä paremmin, olisin julmetun huolissani.
Tosiaan hiukan vajaa miljoona (syyskuu 2022) on yksityisiä sijoittajia Suomessa. Jotta pääsisimme naapurimaiden tasolle, määrä pitäisi tuplata.
Kaikilla ei ole kymppiä kuussa tähän pistää, mutta useammalla kuin miljoonalla suomalaisella on.