Turhaan niitä edes enää linkkailen, maamme alaikäisten parissa on lisääntynyt räjähdysmäisesti väkivaltarikollisuus. Uhri ryöstetään ja pahoinpidellään raa’asti isolla ylivoimalla, pahoinpitely videoidaan ja sosiaalisessa mediassa kerätään pisteitä videosta. Juuri mikään ei ole auttanut – ehkäpä siksi koska emme ymmärrä rikoksen luonnetta?
Sähkötuolia ja hirsipuuta
Kun keskivertosuomalainen lukee juttuja nuorten väkivallasta, aletaan vaatimaan Hammurabin lakia peliin. Eipä tuossa toki mitään realismin kanssa ole tekemistä, alaikäisten laittaminen tiilenpäitä lukemaan loppuiäksi ei tule tapahtumaan eikä pidäkään. Toki vapauden menetyksen eri asteet ja velvoitetut hoidot sun muut ovat varmasti osa ratkaisua. Niiden tarkoitus on kuitenkin lähinnä pyrkiä saamaan tekijästä vielä myöhemmin lakia noudattava veronmaksaja. Pienintäkään ennaltaehkäisyn vaikutusta niillä ei ole.
Vaikea, muttei mahdoton toteuttaa
Edellä mainitun kaltainen rangaistus on vaikea toteuttaa ja sen kiertämiseen tulee aina olemaan tapoja. Se ei kuitenkaan tarkoita että rangaistus olisi tehoton. On mahdollista vaatia EU:ssa toimivilta somepalveluilta toimia tässä kohtaa. Vaikka vahvaa tunnistautumista ei oletusarvoisesti käytettäisikään (enkä sitä kannata), jää peliin monta tapaa toteuttaa kielto ja tunnistaa sen välttelijät, vähintäänkin merkittävällä tehokkuudella.
On myös tärkeää nopeuttaa sometilien poistoja näissä tapauksissa. Jälleen EU-lainsäätäjää tarvitaan avuksi. Väkivaltainen sisältö, sen tekijät ja jakajat pitää saada poistettua äärimmäisellä nopeudella virkavallan sitä lainmukaisesti vaatiessa. Esimerkiksi niin että poliisi voi tietyissä oloin vaatia tilin jäädytystä heti muutamaksi päiväksi, jonka aikana tuomari voi antaa luvan jäädytyksen jatkamiselle oikeudenkäyntiin asti.
Jo keskustelun aloittaminen aiheesta auttaisi. Edes se periaate, että väkivalta ei vain ole hyväksyttyä toimintaa somessa. Käytämme kaiken ajan ja rahan etsimään somesta vääriä mielipiteitä, kun kaikki se voima voitaisiin käyttää todellista ja laajaa vahinkoa aiheuttavaa toimintaa vastaan. Jokainen lapsen pahoinpitely verkossa tuottaa Metan ja Tiktokin kaltaisille firmoille isot rahat. Meillä on EU:ssa kaikki mahdollisuus sanoa, että niin ei saa enää olla.
Eikai tämäkin blogaus ole maahanmuuttokriittinen? En uskalla edes lukea tekstiä, jos se on samaa valkopesua mitä kaikki muu tällä alustalla 🙁
Joskus muinoin kirjoitin, että jos ihminen murhaa toisen, uhri on aivan tasan yhtä kuollut täysin riippumatta murhaajan ihonväristä tai sukupuolesta.
Aivan kuten pahoinpidelty nuori on aivan yhtä pahoinpidelty täysin riippumatta pahoinpitelijöiden tilastollisista arvoista.
Aivan turhaan jotkut öykkäripoliitikot huutavat tästäkin maahanmuuttoasiaa. Rikos on väärin. Ihonväri ei.
Ja siitä huolimatta Milan Jaffi ainoana esimerkkinä. Sama populistikela, joka vaan toistuu ja toistuu: nuoret, jengirikollisuus ja maahanmuuton sekä EU:n vastustaminen byroslaviana. En tiedä teetkö tahallaan?
Vanhempien roolista kasvattajina ja roolimalleina ei sanaakaan, vaan aina kritiikki itse ulkopuolelle sekä muiden haukkumiseen, ei mielestäni ole juurikaan kehittävää.
Tämäkin blogaus vaan lietsoo tätä persupopulismia tällä alustalla 🙁
Apuva!
Liisa on saastuttanut tyylimme esimerkillään.
Äärioikeistolainen populismi eivätkä siihen kiinni liimautuneet kiemurtelijat herätä mitään myönteisiä tunteita, mutta jospa ottaisit kantaa blogin aiheeseen?
Kukaan lapsi ei pyydä syntyä tähän maailmaan, vaan sen tekevät useimmiten hyvin itsekkäiden motiivien ja eläimellisyyden ajamina sellaisetkin vanhemmat, joista ei ole mitään hyötyä lapsilleen, vaan jotka tuottavat yhteiskuntaan pahoinvointia kohtujensa kautta.
Kyllä se nyt vain niin on kun tilastoja tutkitaan, jotka eivät ole persujen tekemiä vaan tilastokeskuksen, että väkivaltaa tekevistä nuorista (jengeistä) valtaosa, eli suuri enemmistö on maahanmuuttajia ja maahanmuutto taustaisia.
On turhaa koettaa valkopestä tätä persujen rasismilla.
Onko Arvi lukenut ylipäätään omin silmin mitään asiallisia, virallisia rikostilastoja; ja jos on, niin hän voi linkittää asiallista asiaa karsean populismin sijaan.
Lisäksi kysymys: kykenevätkö edes möhömahajuntit ajattelemaan miten tällainen maahanmuuttovastainen politiikka vaikuttaa niihin lukuisiin hyvätapaisiin ja viattomiin ulkomaalaistaustaisiin lapsiin, jotka täällä Suomessa asuvat?? Omillakin ystävillä on lapsia, joita en veisi persjuntteja lähellekään.
Minä olen kyllä Liisa lukenut ja toivoisin sinunkin lukevan, ettei joudu mutu tuntumalla arvioitaan heittelemään. Tilastot kyllä löydät ilman apuanikin vaikka poliisien tilastoista.
Arvi, jos muistisi toimisi, niin muistaisit, että olen kyseisiä tilastoja tänne blogeille juurikin jakanut. Että se siitä.
Liisa:
Ite olet möhömahajuntti ja pääkin varmaan turvoksissa?
Markku ei näemmä kykene ottamaan kantaa blogin aiheeseen, eikä edes itse koskaan tee tänne avauksia, vaan keskittyy potemaan alemmuutta sekä miehen itkupotkuraivareita heitä kohtaan, jotka yrittävät keskustella asioista.
Omasta blogistani olen poistanut Markun jopa perheeseeni laajentuvaa henkilöön menemistä jaettuani tutkimustietoa lasten limonadin kulutuksesta, jonka Markku otti henkilökohtaisuutena ilmeisesti itseään vastaan, mikä sai miettimään sitä, loukkaantuuko Markku myös henkilökohtaisesti uutisia lukiessaan jos siellä joku sattuisi kirjoittamaan jotakin kritiikkiä limonadien kulutukseen tai muuhun liittyen, joka kenties tuntuu murskaavalta.
Omasta puolestani pyydän Liisalta anteeksi nukutun yön jälkeen ilkeitä sanojani.
Ei Arvi tarvitse pyytää, minä en ollut enkä ole blogin aihe. Mutta kaunista päivää kuitenkin sinulle!
Oma kummilapsena, maailman kiltein ihminen, on ulkomaalaistaustainen. Itse olen asunut vuosia ulkomailla. Tämä on aivan karseaa hevonpaskaa.
Siis toivon, että suomalaiset maahanmuuttajataustaisten lasten kaverit opettavat ainakin Purran lapsille jotakin tapoja ja asiallista käytöstä.
”Tiedätkö, toivon Riikka Purran lapsille kaikkea pahaa koulukiusaamista kotimaisten maahanmuuttajataustaisten lasten kavereilta, niin ehkä hän oppii vastuullisemmaksi sekä lopettaa oksettavuuksien suollannan omista mesimäyrätraumoistaan laulaen. Aikuinen nainen, joka ei ole ymmärtänyt, että terapia on se paikka, jossa traumoja puidaan, ei politiikka”
Varsinainen järjen jättiläinen, hyi helvetti.
Sama sinun vettyneistä ruumiskommenteistasi: oksettavaa ja alhaista.
Sillä lailla, minä rinnasti aikuisten poliitikkojen karisman vedirumiin tasolle, sinä toivot koulukiusaamista lapsille.
Riikka Purra on muutoin joutunut hautaamaan kolme lastaan,
Oho, pari painovirhettä.
En ymmärrä sanaakaan, mutta keskustelkaa nyt jo aiheesta. Minua ei nämä mitkään vainoamiset, perssudittelut eikä mikään muuta miksikään.
Vertaat naisministereitä pari viikkoa vettyneeseen ruumiiseen ja sitten tulet minulle selittämään yhtään mistään. Kiitos mutta näkemiin.
Omaatko minkäänlaista itsekritiikkiä Mika? Ja miksi oletat, että minä täälaisessa seurueessa käyttäytyisin itse millään lailla myönteisesti?
Minä kyllä myönnän oman vajavaisuuteni ja sivistymättömyyteni, mutta ei millään pahalla kun kysyn sinulta Liisa, että eikö se ole hirveän raskasta olla noin ylivoimainen.
Kommentoi kerrankin aiheeseen sen sijaan, että louskutat minulle yhtään mistään.
Milan Jaffin tapaus on kaikkein tunnetuin ja isoin viime aikoina, josta eniten media uutisoi. Siksi sen nostin esille. Ei häntä ole tuomittu taustansa mukaan vaan rikostensa mukaan.
Mutta tiettävästi KEHUIN juuri EU:ta tuossa enkä haukkunut…
Niin, tosiaan, niiden lukuisien ja lukuisien tapausten joukosta et muuta keksinyt kuin sen populistisismman.
Jos osaisit lukea ja ymmärtää lukemasi, tajuaisit, että tilastojen mukaan tuon maahanmuuttajasakin edustajat ovat massiivinen enemmistö noissa rikoksissa ja myös raiskausrikoksissa.
Tässä ei syytetä kaikkia maahanmuuttajia, mutta silti syy ja seuraus on otettava huomioon.
Tuo kommenttisi Purran lapsista on todella törkeä,mutta ethän sinä sitä osaa edes hävetä.
Loistavassa ”suvaitsevaisuudessasi” et myöskään ymmärrä olevasi täysin suvaitsematon ja tosiasioita sietämätön.
Linkitä nyt jo jumala auta yksikin tilasto? Lisäksi ei tuota somekehitystä voi mitenkään pysäyttää, monet aivan suomalaiset lapset ihailevat ja katselevat kyseisiä väkivaltavideoita, ja nuoret eivät pelkästään kykene luomaan uusia sometilejä, vaan heillä on usein useita sometilejä joiden kautta postaavat erilaista sisältöä; enkä saanut avauksen pohjalta selvää, oliko avaajan ehdotus ryhtyä vainoamaan nuoria jonkun kasvojentunnistuksen avulla vai mikä ratkaisu — mutta kaikissa tapauksissa maahanmuuttajataustaisuuden syyllistäminen on epä-eettistä.
Millä ihmeellä Juhak ajattelit pysäyttää pers-armeijasi kanssa teknologisen kehityksen sekä estää nuoria suomalaisia vanhempia ostamasta lapsilleen älylaitteita??
Etsi itse jumalauta joku tilastosi, kunmuka niitä olet tänne ennenkín syytänyt.
En viitsi yhden kiukuttelevan muijan takia tehdä mitään.
Sinun ”pers-armeijasi” jauhaa paskaa ja esittää väitteitä, mille ei ole mitään perusteita.
Tosiasioiden esittäminen ei ole rasismia eikä tarkoita mitään rasistisia toimenpiteitä.
Maahanmuuttajataustaisten tekemien rikosten käsitteleminen ei ole millään perusteella epäeettistä, vaikka sinä kaikessa suvaitsemattomuudessasi sen niin haluat tulkita.
Juhak:lla ei myöskään mitään sanottavaa sosiaalisen median rooliin suhteessa avauksessa esiin nostettuun nuorten tekemään rikostyyppiin, vaan hän haukkuu minun syntymättömät lapset. Juhak, kykenisitkö keskustelemaan koskaan mistään itse aiheesta?
Liisa:
Ei kai tämä palsta ole varsinainen apukoilu. Voit hankkia perustietoa mediasta itsekin.
iilimadotkin kiemurtelivat rantakivikossa, liplatusta vastaan taistellen, joka keinutti ikävästi iilimatoa aavalle, vaikka mato yritti kaikin voimin takertua rantakiveen, jonka alle sen suunta näytti kohdistuvan.
Valvottu harrastustoiminta ja piiiitkät koulupäivät sekä lasten ja nuorten pitäminen kiinni erilaisissa velvollisuuksissa olisi varmaan ainoita keinoja ehkäistä väärin suunnattua energiaa täysin haitallisiin asioihin; jotakin entisiä lapsisotilaita tai tämän tyyppistä jengiä lienee yritettykin ohjata esimerkiksi Hervannassa koulujen tiloihin pelailemaan pallopelejä koulujen opetusaikojen ulkopuolella.
Ja jos itselläni olisi lapsi/ teini, pyrkisin oman kasvattamisen sekä perheen pelisääntöjen puitteissa kultivoimaan ilmapiiriä, jossa oman lapseni älyllinen uteliaisuus nousisi älykkäitä pulmien ratkomisia kohtaan hänen omiin harrastuksiinsa liittyen esimerkiksi; että koettaisin kannustaa omaa lastani niin intohimoiseksi omissa erityismielenkiinnonkohteissaan, että sellaisten parissa viihtyminen sekä älylaitteen käyttäminen niihin tarkoituksiin olisi lapselleni vetovoimaisempaa kuin keskinkertainen Tiktok-idiotismi.
Lisäksi mielestäni vanhemman kuuluisi joutua (rikos) vastuuseen lapsensa rikollisista teoista; on vanhempien vastuulla huolehtia vastuullisuuden opettamisesta lapsilleen, joilla ei nuorina ole omaa arviointikykyä kehittynyt, ja siksi he voivat touhuta mitä tahansa. Ei maahanmuuttajataustainen lapsi voi muuttaa niitä realiteetteja, kuten sitä, että ihmisen aivojen kypsyminen ja kehitys on hidasta. Mitä ideaa syyttää lapsia??
Liisa:
Kulttuurinsa velvoittamina eräät maahanmuuttajat opettavat lapsilleen homojen tiputtamista katolta.
Et tosiaankaan näytä kykenevän ymmärtämään, että maailmalla on kulttuureita joiden käsitys eroaa omista käsityksistämme siitä, mikä on oikein ja mikä väärin.
Älä sinä Liisa hauku itseäsi älykkäämpiä, tietävämpiä ja viisaampia junteiksi. Älyä omaavatkin voivat suuttua riehuntaasi.
Bloginavaaja pyysi ystävällisesti keskustelemaan blogin aiheesta muusta kuin maahanmuuton näkökulmasta, kykenetkö ymmärtämään, öö, älyä omaavana? Mitään ajatuksia sosiaaliseen mediaan liittyen älypäässä?
Voi olla yhteiskunnan onni, ettei sinulla ole lasta.
Tuloksena olisi todennäköisesti ”kaikki heti mulle nyt”-ongelmatapaus, jota ei vastuu omasta elämästään ja tekosistaan kiinnosta.
Oletko se sama Juha Kuikka, joka toisella alustalla kuitenkin jotakin keskustelee, mutta täällä alustalla, jossa tittelit eivät puhu, hän ei vaivaudu kuin louskuttamaan demuttelujaan sekä muuta hevonpaskaa jopa toisen syntymättömistä lapsista.
Woof doggy, doggy woof-woof!
Mielestäni se on vanhempien tehtävä ja rooli huolehtia, että oma lapsi joutuu vastuuseen jos tekee pahaa toisille. Tämä vaan ei tule toteutumaan maailmassa, jossa vanhemmat eivät itse kykene/ halua/ näe omaa vastuutaan, vaan ovat itsekin yhteiskunnallisen kehityksen uhreja sekä haittojen vahvistajia.
Ei siinä ole mitään keksimistä. Tarkistin medianäkyvyysvertailusta mikä näistä oli saanut eniten näkyvyyttä ja referoin siihen. Se on myös parhaiten tunnettu, siinä on suuri faktapitoituus ja pieni huhupitoituus. On turvallisempi referoida tutkittuun dataan kuin luulopuheisiin.
Jos tähän olisi pakko joku maahanmuuttokulma ostaa, se olisi minun puolesta tämä: kouluissamme on enemmän maahanmuuttajataustaisia kuin koskaan. Pitää olla todella varuillaan ettei heitä ryhdy osoittamaan sormella yleisesti. Parikin tuttua opettajaa on muistuttanut tämän tärkeydestä.
Suomessa näyttää olevan aika yleistä, että leimakirveen pelossa ajaudutaan itsesensuuriin maahanmuuton ongelmista.
Minne Lenin-setä unohtui Arvi??
Linkittäkää hyvät ihmiset tilastodataa sitten, älkääkä sössöttäkö tutuista opeista. Jokaisella meillä on pettaja jos toinen kasvatustieteen ammattilainen tuttava- ja lähipiirissä. Omat tuttavani eivät ole raisteja.
Siis sekö linja on asiallinen ja hyödyllinen, jos itsekin menisin Tiktokiin ja ottaisin sieltä kaikista eniten näkyvyyttä saaneen pepun helutusvideon, jonka pohjalta lähtisin kirjoittamaan jotakin blogia, ei saatana.
Tällainen hysteerinen ja raukkamainen pelottelu on surullista, kun ei linkittää voi asiallisesti rikostilastoja ja pitäytyä asialinjalla.
Kerran sain nyrkistä nakkarijonossa ollessani 25-vuotias, tosin itse vähän provosoin. Alaikäiset eivät ole koskaan kimppuuni käynyt, tosin en tiedä ovatko ne Lahdessa vielä niin jengittyneet kuin isommissa cityissä.
Luin kerran artikkelin USAsta, (en muista mistä osavaltiosta saatikka kaupungista) niin siinä sanottiin että vanhemmat saavat tuntuvat sakot jos heidän alaikäiset lapset löytyvät myöhään päihtyneinä kyliltä.
”vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisia nuoria on epäilty noin 2,8-kertaa useammin vä-
kivaltarikoksesta kuin suomalaistaustaisia nuoria (2,5 ja 7,0 epäilyä 1000 henkilöä kohden). Li-
säksi ulkomaalaistaustaisen väestön suhteellisen osuuden kasvu on tarkoittanut, että yhä use-
ampi väkivaltarikoksista epäilty alaikäinen on syntyperältään ulkomaalaistaustainen”
Löytyy poliisi.fi sivuilta nimellä:
Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa.
Tilannehan on tuosta pahentunut paljon ja iso osa nuorten rikollisuudesta liittyy ne.katujengeihin.
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/5788521
Voidaan me toki toimia kuten Ruotsissa on pitkään toimittu, eli kielletään tosiasiat.
Juuri näin, sen sijaan, että keskusteltaisiin asiallisesti sosiaalisen median roolista keskustelu kääntyy populismiin.
Poliisin tilastot ovat populismia, KRP on populistinen organisaatio ja Ruotsin kaaos on populismia?
Ei vaan aiheen populismiin kääntäminen on populismia.
Sinähän lissu sitä populismiin kääntelet etkä kykene tosiasioista keskustelemaan.
Ottaisitko kantaa sosiaaliseen mediaan liittyen?
Kyllähä persut kaikki
ongelmat löytävät, heiltä ei muuta voi odottaakaan. Se on heidän populustimantransa.
Yhtään luovaa uutta ja rakentavaa näkemystä ei löydy.
Rasisti mikä rasisti !
Jep jep, tilastot ovat rasistisia.
Joo, järjettömyyttä. Sama kuin itse lähtisin ajamaan muita suomalaisia ulos suomesta sillä perusteella, että kohtaan päivittäin myös aikuis-iässä ja lähinnä suomalaisten taholta nimittelyä sekä häirintää. Huonotapaiset suomalaislapset täytyisi tällä logiikalla myös karkottaa suomesta, joka on vain lyhytkasvuisille sekä lyhytkasvuisten ihmisten lapsille. Oikeastaan ainoa pitkiin aikoihin tapaamani aidosti hyvätapainen iso ryhmä lapsia oli Tampereen poliisiaseman aulassa taannoin, kun siellä asioin ja aula oli muuttunut ukrainalaisperheiden päivähoitolaksi.
Yksikään lapsi ei tuijotellut eikä rääkynyt eikä kiinnittänyt minun erilaisuuteeni juuri mitään huomiota; mikä oli aika pysäyttävä kokemus kun tajusin, että he saattoivat olla kilttejä siksi, että olivat kenties nähneet sotaa ja ties mitä niin, ettei minun erilaisuuteni enää hetkauttanut lapsia mitenkään.
Etkö juuri aiemmin toivonut kiusaajia Riikka Purran lasten perään?
Niin, terve lapsi varmasti kiusaa jos on kiusatakseen, lapset naulailevat metsissä kissoja ja tekevät kaikkea pahaa, koska he tarvitsevat kasvatusta. Lapset myös osaavat hävetä omia vanhempiaan, joten en murehdi oikeasti Purran lapsista, jotka varmasti osaavat koulussa tutustua ihan omin päin keihin heitä huvittaa, vaikka vanhempansa edustaisikin mitä ikinä edustaa.
Jos esimerkiksi oma vanhempi on kovin radikaalisti muusta lapsen ympäristöstä poikkeava, oppii lapsi, kuten oppii puhumaan kahta kieltä, niin oppii myös navigoimaan sujuvasti molemmissa todellisuuksissa ilman, että ajautuu itse kiusattavaksi omien vanhempiensa edustaman ideologian vuoksi. Jos Purran lapset ovat älykkäitä, oppivat kyllä toimimaan koulussa ja kavereidensa kanssa aivan toisin mikä meininki vallitsee kotona.
Mikä Arvi sinulla on ulkomaalaisia lapsia vastaan — ja kun jauhat päivästä toiseen siitä, miten vieraat eivät saa valloittaa sinun maata, niin koetko myös minut ”vieraaksi” koska olen asunut ulkomailla? Että sinä ikäsi tai sukupuolesi tai paikkakuntasi perusteella olet siis enemmän suomalainen kuin vaikkapa minä; uskot siis olevasi jollakin lailla suomalaisempi kuin minä vaikkapa??
Entäpä elämän suuressa kuvassa, jossa itse olet vain vierailijana täällä kovin piskuisen elämäsi ajan, jonka jälkeen tontti, jolla olet asunut ei sinusta piittaa eikä metsäsi sinua ikävöi.
Aamen.
Mikä olisi persujen sivistynyt suhtautiminen maahamuuttajiin???
Onhan se ikävää, kun tosiasiat osoittavat punavirheän utopian toimimattomaksi.
Kerropa ihan omin sanoin, millä punademu nuo ongelmat ratkaisisi?
Ei tosin mitään todellista ratkaisua löydy, mutta paskajargonia sitä enemmän…
Etkö siis ottanutkaan kantaa sosiaaliseen mediaan liittyen?
Kommunismin kantava voima on viha ja kateus. Ja se kyllä näkyy tässäkin ketjussa. Hyi saakeli!
Lassen panos tähänkin keskusteluun: ”kommunishmi, apuva!” ja ” Liisa, hyi saakeli”. Liisa Liisa Liisa… aaaaa!
Kun patologisen totuuden vääristelijän narratiivin kääntää yläsalaisin, totuus on lähellä.
3.2023 13:47
”Liisan liukkaat” 11.3.2023 viime yönä.
Liisa02:29: ”Uskallusta Lasse! Älä piiloudu päälleliimatun taakse, jos todella omaat omapirkanblogit.fi/…-rehottaa/comment-page-1n sielun!”
Liisa
11.3.2023 02:29
”Kerro siitä!”
Liisa
11.3.2023 02:29
”Kerro miltä vanhan miehen seksuaalisuus ja taiteellisuus on?!”
Liisa
11.3.2023 02:30
”Älä lymyile ismien ja sitaattien varjoissa kuin munaton mies!”
Juhak blogi ”Ahdasmielisyys rehottaa” 10.3.23.
Katsohan viimeisintä bloginavaustasi.
Kauas pilvet karkaavat – Väestönvaihto Euroopassa ja Pohjoismaissa (kuin länsimaissa yleensä) näyttää haipuvan sinne minne se kuulukin – tervemenoa!
Jos tästä syystä epätoivoiset haluavat edelleen uskoa, että Lenin-setä asuu Venäjällä, ja panevat kaiken toivonsa Vladimir Veriseen – hyi saakeli!😃
Ethän itse vielä edes sanallakaan kommentoinut koko blogin aihetta, mutta selität kuitenkin pilvistä.
Kirjoitin jo syksyllä 2021 tuosta hieman paremmin aivan muualle, ja edelleen sama kokemus.
Valehteleekin vielä.
Anteeksi mitä?
Mistä Lasse väität tietäväsi elämästäni mitään ajalta ennen Pirkan blogeille päätymistäni?
Missä asiassa minä valehtelen? Olen syksyllä 2021 kirjoittanut maitorepusta pidemmän tekstin, joka on minulla tallella useilla laitteillani mm. Että näin.
Tunnemmeko me, Lasse jostakin, vai fantasioitko, kuten viime bloginavauksessasi?
7.5.2023 21:38
Juhani Purkinen: oletko kommentoinut mitään minun kirjoittamiini hyvin myönteisiinkin bloginavauksiini? Et. Mikset? Voisiko syynä kenties olla oma mustaakin mustempi erilaisuuden pelko sekä rasismi, josta alkuksi järkytyin niin, että tein sinun n-blogistasi ilmoituksen ylläpidolle johtuen karseasta kielenkäytöstä ja suorasta rasismistasi.
En Purkinen millään tasolla kadehdi tuntemaasi Liisaa.
Vastaa
Liisa
7.5.2023 21:40
Jos rasisti tulee minulle jotakin laukomaan, niin Kelloportinkadulla tavataan. Se on aivan selvää.
Kyuu Eturautti blogi ”Viiden pennin viisauksia” 6.5.23.
Niin, tämä sen jälkeen, kun iloisen musiikkilinkin jaettuani sekä Putkinen että Timo Lennart kommentoivat jälkeeni jotakin väkivaltafantasioitaan.
Jatka vain Göbbelsin linjalla. Syytä aina muita siitä mihin syyllistyt itse.
Ja mitä Goebbelsiin tulee, häneen liittyvät assosiaatiot kuten eivät kirjasuosituksetkaan millään tavalla liity minuun, vaan ovat Lassen omaa fantasiaa.
Itse luen 99 prosenttisesti tietokirjallisuutta.
Etkö jo ottaisi kantaa itse blogin aiheisiin, kuten sosiaalisen median rooliin nuorten väkivaltavideoilla ylikansallisten suuryritysten rahoittamisessa?
Liisa 15.5.23 13.:40 Pirkan Blogit on kaikille avoin ja vapaa blogialusta, jossa vapaat (aikuiset) ihmiset voivat kokoontua vaihtamaan ajatuksia. Ja jos rajojen hahmottamisen kanssa on ongelmaa, lienee terveellisempää mennä vaikka kiertelemään sen oman tontin tai metsän rajoja. Tämä ei ole kenenkään yhden tontti, ei sen enempää Lassen, Juhak:n, Mikan, Juhani Putkisen kuin Marko Suutarinkaan.(Markon blogi ”Suomi teki historiaa. 14.5.23
————————————————————
Kun Liisa rupeaa väittelemään itsensä kanssa, siitä on viisainta pysyä sivussa.
Olen kysynyt sinulta asiallisesti: mihin perustuu väitteesi, että minä valehtelen?
Uhkailetko, että saamme nähdä todisteet.😃
Kysyin, mihin perustuvat Lasse syytöksesi sekä väittämäsi; mutta vastausta on turha odottaa, koska Lasselle blogeilla oleminen on valtapeliä sekä muihin vaikuttamista myös minun avullani, käyttäen minua sekä Albanusta ynnä muita itsenäisesti omin aivoin ajattelevia trollauksensa alustoina, joita sadistisesti vähättelemällä, joiden kommentteja omista blogeistaan poistelemalla jne. Lasse petaa tietä oman populisminsa vahvistumisesta yhdeksi totuudeksi, jota uskollinen koiralauma toistelee.
Minä olen kuitenkin entiteetti, johon Lasse sinun vaikuttamispyrkimyksesi eivät tehoa millään tasolla, koska minulla on oma pysyvä minuus ja tunnen itseni ja seison ihan omilla jaloilla ja ajattelen omilla aivoilla.
Mutta kiitos kaikesta huomiosta jolla nimimerkkiäni sivelet ja raiskaat.
Olen tosiaan ihmetellyt mihin Albanus on mennyt.
Niin se Albanus, jonka täysin ja aivan absoluuttisen puhtaan asiallisia kommentteja Lasse keskittyi poistelemaan blogeistaan, koska Albanuksen historiakäsitys ei myötäillyt Lassen omaa vyörytystä.
Minusta on harmi, ettei Albanus enää kirjoittele, koska hänen avaukset olivat itselleni usein huomattavasti kiinnostavampia kuin monien täällä.
”Hullun tie on hänen omissa silmissään oikea, mutta joka neuvoa kuulee on viisas.” – Sananlaskut (Raamattu).
Raamattu, kuten ei yksikään Lassen kommenteista liittynyt itse blogin aiheeseen, joka oli sosiaalinen media sekä sen rooli tietynlaisten ilmiöiden fasilitointiin.
”Hullun suuttumus tulee kohta ilmi, mutta mielevä peittää kärsimänsä häpeän.” -Sananlaskut (Raamattu).
Tätä blogin kommentointia on näemmä tarpeen siivota.
Kaipa se sinänsä on oire, että keskustelu päätyy maahanmuuttoon, se lienee ymmärrettävää koska viranomaisten ulostulot ovat yhtenään maininneet tekijöiden maahanmuuttajataustoja. Olkoon näin.
Onko mahdoton ajatus, että some olisi osa ongelmaa? Vai onko vain tärkeintä löytää syy maahanmuutosta? Kieltämättä maahanmuuttopolitiikasta löytyy ongelmia, mutta oli ihonväri mikä vaan, ihon alla olevat aivosolut ovat täysin saman värisiä. Niillä päätetään mitä tehdään.
Mutta keskustelu muiden keskustelijoiden persoonasta ei asiaan liity. Kenenkään osalta. Huomautan, että kun viestiketjun ylempi viesti poistuu, se poistaa koko ketjun, vaikka siinä seassa olisi myös asiallisia viestejä.
Hyvä, toivon vain että tasapuolisesti.
Niin, ehkä viranomaisten ulostulot viittaavat maahanmuuttoon syystä, että maahanmuutto näyttelee suurta roolia ilmiössä.
No kuten aiemmin totesin, me voimme kieltää faktat, jotka ovat toistuneet niin Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Iso-britanniassa jne.jne.
Tästä varmasti tulee jollekin hyvä olo, mutta oletteko nyt ihan varmoja siitä, että Tanska ja Ruotsi ovat natsien hallitsemia maita?
K.E.
Tilastollisesti on ilmeistä, että ihon väri ja suomalaiselle kulttuurille vihamielinen kulttuuri liittyvät usein toisiinsa. Maahanmuuttotaustsisuus on myös yhteyksissä sopeutumattomuuteen.
Tämä ei kuitenkaan ole kenenkään kenenkään ”syy”, vaan tosiasia.
Me älyä omaavat emme ryhtyisi törmäyttämään eri kulttuureita toisiinsa. Siitä voi syntyä rumaa jälkeä.
”Vuosina 2017 ja 2018 suomalaisia miehiä oli epäiltynä seksuaalirikoksista yhteensä 2 378 ja irakilaisia 122. Kyseessä on vasta rikosepäily, jonka poliisi on siirtänyt syyteharkintaan. Tämä ei välttämättä johda syytteeseen tai tuomioon. Satunnaisen tutun tai muun tuntemattomamman henkilön tekemä rikos on helpompi ilmoittaa poliisille kuin esimerkiksi oman puolison tekemä.”
(stat.fi)
Minulle on käynyt täällä Pirkan blogeilla ilmeiseksi, että maitonaamaisuus yhdistyessään miessukupuoliseen vanhempaan henkilöön on selvästi yhteydessä rasismiin.
Mika, tietenkin tilastot tältä osin puhuvat selvää kieltä – mutta minun ajatus oli että voitaisiinko pohtia asiaa miltään muulta kantilta kuin vain maahanmuutolta?
Kyuu, ilman muuta, mutta samaan aikaan faktat pitää hyväksyä sellaisenaan kuin ne ovat
Mitähän tilastoja Kyuu olet mahtanut lukea, jotka ”puhuvat selvää kieltä”?
Niin muuten, ja mitenkäs koulussa opetettiin suhtautumaan tilastoihin:
”valhe, emävalhe ja tilasto” oli se marssijärjestys, joka minulle lukiossa opetettiin. 😉
Tilastokeskuksen puppugeneraattorin huippuanalyysiä:
”Ulkomaalaiset suomalaisia useammin epäiltynä rikoksista
Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen tietoon tuli 443 500 rikoslakirikosta. Selvitettyihin 273 600 rikoslakirikokseen syylliseksi epäiltyjä oli 297 600, joista 34 200 oli ulkomaalaisia. Vuosien 2017 ja 2018 ikä- ja sukupuolivakioitujen lukujen mukaan ulkomaalaisia epäillään rikoksesta 1,2 kertaa suomalaisia useammin.”
(https://stat.fi/til/rpk/2018/13/rpk_2018_13_2019-05-16_tie_001_fi.html)
Työperäinen työllistää myöskin.
Mitä enemmän tuloerot kasvaa sitä enemmän
tulee työllistävää rikollisuutta eri muodoissa.
Pirkan blogien nationalismin nimiin vannovia ei siis näytä kiinnostavan paskankaan vertaa siihen puuttuminen, kun ylikansalliset korporaatiot takovat rahaa jopa lasten toisiinsa kohdistaman väkivallan avuilla.
Nuorten somen käyttäjien päätyminen rahanteon välikappaleiksi ei siis kosketa eikä kiinnosta, kunhan saa nähdä pehmopornoa jota pikkututöt kehoistaan somessa julkaisevat sekä kohdistaa suvaitsemattomuutta ja rasismiaan maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja nuoriin.
Kyuun idea on mielestäni kannatettava. Toinen kannatettava idea on lähettää täysi-ikäiset vakaviin rikoksiin syyllistyneet takaisin lähtömaihinsa. Jos sanoo olevansa vainottu ja pyytää apua niin ei sitten parane alkaa pahoinpidellä muita. Ja kyllähän meillä näitä palautuksia taphtuukin.
Helsingin seudulla katujengit ovat kyllä lukemieni uutisten perusteella maahanmuuttajavaltaisia. Emme kaipaa tänne Ruotsin tyyliä ja ainoa keino on rajoittaa maahanmuuttoa. Myös moni jo Suomeen integroitunut maahanmuuttaja on ymmärtääkseni samaa mieltä. Suuri määrä köyhiä ihmisiä vieraasta kulttuurista synnyttää melko vääjäämättä slummeja. Pienempi määrä sen sijaan integroituu koska heidän on pakko toimia valtaväestön kanssa. Yksin ei jengiytyä eikä oikein kaksinkaan.
En sinällään ymmärrä, miten tämä somerikos-ilmiö liittyy katujengeihin tai maahanmuuttajiin:
”Poliisi epäilee: Tyttöjoukko pahoinpiteli 13-vuotiaan tytön kesken koulupäivän ja kuvasi teon —
Suomalan mukaan väkivalta sisälsi muun muassa retuuttamista, kaatamista ja vesilammikkoon tuuppaamista. Hänen mukaansa uhri ei saanut vakavia fyysisiä vammoja.
Epäillyt myös kuvasivat teon, Suomala sanoo poliisin tiedotteessa.”
(https://yle.fi/a/74-20030018)
Et ymmärrä. kun enemmistö katujengeistä on maahanmuuttajapohjaisia?
Eipä siinä tosiasiat näytä menevän perille.
Esimerkit, joita otin, liittyvät suoraa blogin aiheeseen, joka on hyvin nuortenkin lasten harrastama somerikos rikostyyppinä, jolla ei ole tekemistä maahanmuuton kanssa, vaan ilmiö liittyy lapsiin sekä heidän sosiaalisen median käyttöönsä, Juhak.
Alaikäiset somessa sekä heidän temput, alastomuus sekä tässä tapauksessa someen kuvatut rikokset, jotka tuottavat rahaa ylikansallisille korporaatioille, Juhak. Suomalaiset pikkutytöt retuuttamassa ikätoveriaan kuralätäkköön, joka tapahtuma kuvataan snäppiin.
Kaksi tyttöä pahoinpiteli kolmannen tytön johtuen rasismista sekä ulkomaalaisten tyttöjen uskonnon sekä pukeutumisen pilkkaamisesta:
”Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut kaksi vuonna 2005 syntynyttä tyttöä sakkoihin samanikäisen uhrinsa pahoinpitelystä.
Käräjäoikeus luonnehti viime vuoden syyskuussa Espoossa sattunutta väkivaltatilannetta vakavaksi. Teon taustalta ilmeni rasistista koulukiusaamista, johon opettaja ja koulu eivät olleet puuttuneet.
Kun pahoinpitely eteni rikostutkinnan jälkeen oikeuteen ja syytteeseen pahoinpitelystä, syytetyt esittivät motiivikseen rasistisen kiusaamisen. He kertoivat, että se oli 7.–8. luokalla ollut jokapäiväistä.
Tyttöjen mukaan kiusaaminen oli sisältänyt ”n-sanoja” ja ”rättipääksi” haukkumista. He sanoivat, että heitä oli haukuttu myös heidän uskontonsa vuoksi.
– Kiusaamiseen ei ollut puututtu, vaikka siitä kerrottiin opettajalle, toinen syytetyistä kertoi.
Käräjäoikeus kohdistikin tuomiossaan kritiikkiä myös kyseiseen kouluun.
— Mitään syytä epäillä sitä, etteikö vastaajiin ole heidän kertomansa tavoin mahdollisesti kohdistunut asiatonta kommentointia, mihin ei mitä ilmeisimmin ole myöskään koulun toimesta puututtu riittävän vahvasti ja mihin vastaajat ovat osaltaan syystäkin turhautuneet, oikeus muotoili.”
(https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/024c480b-d2d1-4eb7-a839-4f170a9b0565)
”Kaksi alaikäistä nuorta sai kahdeksan kuukautta ehdollista vankeutta 12-vuotiaan törkeästä pahoinpitelystä ja sen kuvaamisesta.
Lapin käräjäoikeus katsoi, että kyse oli törkeästä pahoinpitelystä, ja että teko on tehty erityisen julmalla tavalla sekä yksituumaisesti.
14-vuotias oli aloittanut pahoinpitelyn lyömällä, ja kaksi vanhempaa nuorta jatkoivat sitä lyömällä ja potkaisemalla uhria.
Pahoinpitely myös kuvattiin ja tallenne jaettiin nähtäville sosiaaliseen mediaan.”
(https://yle.fi/a/74-20003807)
Liisa;
Me älyä omaavat tiedämme paremmin kuin tyoerykset, että erilaisuus on kautta aikain lisännyt väkivaltaa ryhmien välillä.
Hölmöjä on hölmöä valistaa tässä asiassa, kun ei oivalluksen mahdollistavaa älyä ole käytettävissä.
Erilaisten kulttuurien sotkeminen keskenään on omiaan rapauttamaan käytösnormeja. Tätäkin on hölmöjen vaikea ymmärtää vaikka olisi Matti neuvomassa.
Pitääkö homot tiputtaa katolta, vaiko ei?
Oikea vastaus riippuu kulttuurista. Tätä eivät hölmöt pysty ymmärtämään.
”Vuosina 2015–2021 pääkaupunkiseudulla tapahtuneiden rikosten osuus on laskenut 6–7 prosenttiyksikköä, kun taas muissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa sekä muissa kaupunkimaisissa
kunnissa osuudet ovat nousseet 1–3 prosenttiyksikköä. Tiedot viittaavat siis siihen, että pääkaupunkiseudulla alaikäisten rikollisuus on lisääntynyt selvästi maltillisemmin kuin muissa kunta- tai
kaupunkiryhmissä.
Tämä tarkoittaa, että alaikäisten rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän muissa kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. Havainnot ovat selvästi ristiriidassa sellaisten tulkintojen kanssa, joiden mukaan nuorisorikollisuuden kasvu olisi erityisesti pääkaupunkiseudulle tai vain suurille kaupunkialueille paikantuva ongelma.”
(Polstat, Poliisiasiain tietojärjestelmä, julkiset lähteet ja tutkimukset)
Markku Savikivi, onko älypäässäsi napsahtaneet herneet yhteen siten, että olisit tullut ajatelleeksi seuraavaa päätelmää:
Johtuen siitä, että pääkaupunkiseudulla alaikäisten rikollisuus on kasvanut muita kaupunkimaisia kuntia maltillisemmin, eivätkä pääkaupunkiseudun lapset niissä määrin hyökkäile opettajiensa tai muiden auktoriteettienkaan kimppuun — niin voisiko tällaisella ollakin yhteys siihen, että pääkaupunkiseudulla asuu kenties vähemmän navetoissa sekä jäkälikköjen alla vaimonhakkaajiksi, rasisteiksi sekä junteiksi jalostuneita?
Että pääkaupunkiseudun hieman sivistyneemmin maailmaan suhtautuvien lapsilla ei ole yhtä suurta inhoa auktoriteetteja kohtaan kuin muualla lapsilla, jotka joutuvat kärsimään vanhempiensa ja auktoriteettiensa vuoksi.
Itselleni ei tuota vaikeutta hahmottaa, miten lapsi varmasti voi sitä paremmin, mitä yhdenmukaisempi hänen oma kasvuympäristö on suhteessa muuhun maailmaan, joka on globaali ja värikäs kokonaisuus, jota pääkaupunkiseudun ihmiset kenties vastustavat ja pelkäävät vähemmän, jolloin heidän jäkikasvunsakin voi hieman muuta Suomea paremmin.
Voisi jopa ajatella, perussuomalaisuudessa on kenties sairaiden uskonnollisten kulttien piirteitä siinä mielessä, miten jokin ihmisryhmä (suomalaiset) pyritään eristämään muusta todellisuudesta oman ideologian mukaiseen utopiaan, jossa vallitsee muusta maailmasta poikkeavat normit.
*voisi jopa ajatella, että*
Ja tästä eristyneisyydestä kärsivät eniten lapset, jotka ovat vanhempiensa armoilla toisin kuin vanhemmat jo itsenäiseen elämään ikääntyneet nuoret aikuiset, jotka pääsevät matkustelemaan sekä elämään muun maailman kanssa yhteneväisempää elämää riippumattomammin.
Tämä sen perusteella, kun rikollisuus on yli 18-vuotiaiden osalta ollut 2010-luvulta lähtien tasaisessa laskussa ja on sitä edelleen; ainoastaan nuorten rikollisuuden ollessa kasvusuunnassa (nuorilla kun on nykyään netti sekä älylaitteet, joiden kautta pääsevät päivittäin kosketuksiin ulkomaailman kanssa, jolloin kenties kontrasti suomalaisuuden ja ulkomaailman välillä käy lapsille hyvin hyvin selväksi).
Isit ja äidit voivat ajatella: ”tämä on lapsille parhaaksi, Suomi on maailman onnellisin kolkka asua” — mutta lapset eivät välttämättä itse koe asiaa samoin.
Ja lapsi taitaa Markku olla vielä siinäkin suhteessa herkkä ja monimutkainen olento, että kun lapselta kysyy: ”oletko onnellinen, onko kaikki hyvin?”, niin lapsi saattaa aika usein vastata ”joo” tai miten kuuluu vastata ja miten on opetettu että vastataan.
Jos vaikka journalisti haluaa haastatella lapsia, on se aika temppu koettaa saada aitoa informaatiota lapsen todellisista kokemuksista, joita parhaiten pääseekin näkemään tarkastelemalla jonkun lapsijoukon omaa keskinäistä vuorovaikutusta ja keskustelua jota lapset käyvät keskenään toistensa kanssa 😉
Markulla ei taida olla omia lapsia? Minullakaan ei ole, mutta olen sentään kiinnostunut muistakin kuin itsestäni.
Psykologisesta näkökulmasta lapsihan taitaa olla aika herkkä aistimaan eri ihmisten välillä olevia jännitteitä sekä ristiriitoja — ja ongelmainenkaan lapsi ei välttämättä tahdo kertoa pahasta olostaan tai oman päänsisäisen maailman murheista/ omasta kokemuksestaan omille vanhemmille, koska ei tahdo loukata äitiä eikä isää, tai saattaa pelätä, että jos kertoo jotain niin äiti ja isi alkavat riidellä; tai pahemmassa tilanteessa saattavat pelätä että ero tulee jos lapsi uskaltautuu kertomaan jostain ongelmistaan; tai että sossuntäti puuttuu/ vie isin tai äidin lapselta jne.
Siten herkkä pieni ihmisen alku oireilee muilla tavoin ulospäin tai pahassa ahdingossa myös itseään satuttaen, viillellen itseään ja näin päin pois.
Näin olen ymmärtänyt, ja mm. tästä syystä olisi hyväksi että lapsilla on laaja luotettu piiri aikuisia, jotka eivät tappele keskenään, jolloin lapsi voi kulkea aina sen tyypin luokse, jonka kanssa kulloinkin kokee jonkin elämässä vastaantulleen jutun sellaiseksi, että pystyy siitä jonkun luotetun aikuisensa kanssa jutskaamaan, kun vaikka omalle äidille eikä isälle halua/ uskalla kertoilla.
Ja aikuiset keskenään sitten voivat vaihtaa ajatuksia ja kuulumisiaan lapsiin liittyen, pitäen huolta, että lapsella on suuri luotettu joukko, jota lapsi voi hyödyntää oman ajattelunsa ja ihmisyytensä kehittämiseen. 🙂
Mitä erilaisten kulttuureiden ”sotkemiseen” tulee, niin jos minulla olisi lapsi, olisi minulle kunnia asia huolehtia, että lapsellani olisi luotetussa aikuisten joukossaan yksi entinen alkoholisti, johon sataprosenttisesti voisin itse luottaa ettei hän korruptoi lastani, vaan voisi vaikka ottaa mukaansa jonnekin sininauhasäätiön vapaaehtoistoimintaan näkemään menoa.
Tämän lisäksi haluaisin lapseni luotettuun piiriin yhden imaamin tai muslimin, jonka kanssa lapseni pääsisi näkemään ja juttelemaan asioista.
Myöskin yksi perssuomalainen / superjuntti, jonka kanssa lapseni pääsisi tutustumaan maaseudun peltotöissä avuksi olemiseen sekä kuuntelemaan siitä näkökulmasta asioita.
Tämän lisäksi lapsellani tulisi olla yksi poikkeuksellisen sivistynyt akateemisen maailman kontakti, joka voisi mentoroida lastani älyllisiin ja koulutukseen liittyviin kysymyksiin sekä pohdintoihin liittyen.
Yksi juutalainen ystävä lapsellani myös saisi olla, joka voisi avata lapselleni perspektiiviä maailmassa olemiseen sekä ihmisyyteen jonka olemus on palvella maailmaa.
Yksi maailmanmatkaaja/ hulivili, jonka kanssa lapseni voisi luotettavasti päästä vaikka joskus jonnekin reissaamaan ja näkemään uusia asioita tai osallistumaan johonkin kehitysyhteistyö-projektiin maailman toisella laidalla, jossa lapseni pääsisi jälleen näkemään erilaisen kulman todellisuuteen…
Jne. jne.
”Raumalla Länsikadulla tapahtui lauantaina 6.10.2018 noin kello 22.50 aikaan pahoinpitely, jossa neljä arviolta 11-14 -vuotiasta poikaa olivat menneet aidatulle piha-alueelle. Kaksi pojista olivat nimitelleet ja pilkanneet paikalla ollutta naista. Yksi pojista oli potkinut naista nimittelyn yhteydessä. Osa pojista oli kuvannut tapahtumaa kännyköillään.
Naista potkineella pojalla oli päällään mustat vaatteet ja lippalakki, jossa on valkoisia kirjaimia. Pojat olivat poistuneet paikalta pyörillään Kuninkaankadun suuntaan. Yhdellä pojista oli punainen Jopo, kahdella muulla muun väriset Jopot ja yhdellä kilpapyörän näköinen pyörä.”
(rikosuutiset.fi)
”Kun nuorisojoukko hakkasi Nellan, aikuiset katsoivat pois
Joukko nuoria pahoinpiteli 15-vuotiaan Nellan kostona siitä, että hän puuttui väkivaltatilanteeseen välitunnilla. Teko myös kuvattiin ja jaettiin someen. Nella kokee, että koulun aikuiset vähättelivät tekoa, vaikka se johti lopulta rikostuomioon.
Kaikkein pahinta Nellan mielestä oli se, ettei yksikään ohikulkija pysähtynyt auttamaan, vaikka kaikki tapahtui keskellä päivää vilkkaan kadun varrella.
Nellan pahoinpitely oli kuvattu ja jaettu Snapchatin ryhmissä. Nella on jälkeenpäin saanut myös itse yhden videon haltuunsa. Siinä näkyy, miten nuori yläkouluikäinen tyttö iskee maassa makaavaa Nellaa voimalla päähän.”
(https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009226239.html)
”Alaikäiset pojat veivät 14-vuotiaan kellariin ja kuvasivat pahoinpitelyn – paita ryöstettiin päältä —
Helsingin poliisi on saanut tänä vuonna tutkittavaksi 39 ryöstöä tai ryöstön yritystä, jossa epäilty tai epäillyt ovat alaikäisiä. Luku koskee ajanjaksoa 1.1.–14.3.2023. Viime vuonna Helsingin poliisin nuorisoryhmän tietoon tuli vastaavalla ajanjaksolla 28 epäiltyä ryöstöä tai ryöstön yritystä.
Törkeitä tekomuotoja on ollut tänä vuonna kymmenen kappaletta. Viime vuonna törkeitä tekomuotoja ilmoitettiin poliisille seitsemän vastaavalla ajanjaksolla.
– Nuorten ryöstörikollisuus työllistää Helsingin poliisin nuorisoryhmää edelleen paljon. Epäiltyjä on yleensä yhdessä jutussa useita, ja pakkokeinojen käyttäminen vaatii vielä tarkempaa harkintaa kuin täysi-ikäisten tapauksissa, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Sampo Suomala.
Uhriksi joutuneen 14-vuotiaan pahoinpitely kuvattiin kellarissa
Pikku-Huopalahdessa tapahtui helmikuun alussa epäilty ryöstö, josta epäillään 14-, 15- ja 16-vuotiaita poikia. Asianomistaja on 14-vuotias poika. Uhri oli kertomansa mukaan matkalla kauppaan Munkkiniemessä, kun kolme hänelle tuttua poikaa pysäyttivät hänet. Heidän epäillään ottaneen asianomistajan puhelimen ja vieneen hänet Pikku-Huopalahteen.
Pikku-Huopalahdessa poikien epäillään ohjanneen uhrin kerrostalon kellarikerrokseen. Poliisi epäilee, että asianomistajaa pahoinpideltiin matkalla kellariin ja kellarissa. Kaksi epäillyistä kuvasivat pahoinpitelyä puhelimella suoraan Snapchat-sovellukseen. Epäillyt ryöstivät uhrin päältä collegepaidan.
Epäillyt päästivät uhrin jossakin vaiheessa pois kellarista. Pojan läheiset olivat soittaneet jo aiemmin hätäkeskukseen, kun he olivat nähneet tilanteen Snapchat-sovelluksesta.
Kellariryöstön uhrin lähipiiriin kuuluvia epäillään useista ryöstöistä
Poliisi epäilee ryöstön uhrin lähipiiriin kuuluvaa kahta aikuista useista ryöstöistä, pakottamisista ja vapaudenriistosta.”
(https://www.paivanlehti.fi/alaikaiset-pojat-veivat-14-vuotiaan-kellariin-ja-kuvasivat-pahoinpitelyn-paita-ryostettiin-paalta/)
Blogin aloituksessa oli Milan Jaff. Silloin ajatukset siirtyvät maahanmuuttoon ja kukkoileviin räppäreihin jotka käyttävät somea. Samalla tavalla kuin Trump poistettiin Twitteristä pitäisi ilman muuta tehdä noille väkivallan ihailijoillekin. Seuraajissa kasvaa uusia Jaffeja.
Norppa, hei, come on:
”Alaikäisten väkivaltarikokset ovat poliisin tilastojen mukaan lisääntyneet selvästi
Sekä kyselylähteet (erityisesti NuorisorikollisuuskyselyLink to an external websiteOpens in a new tab) että viranomaisten tiedot osoittavat, että 2000-luvun aikana niin omaisuus- kuin väkivaltarikoksetkin ovat vähentyneet useimmissa nuorten tai nuorten aikuisten ikäryhmissä. Vuoden 2015 jälkeen alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden väkivaltarikoksia (pahoinpitelyt, ryöstöt sekä henkirikokset tai niiden yritykset) koskevat rikosepäilyt ovat kuitenkin lisääntyneet selvästi. Huomionarvoista on, että tätä vanhemmissa ikäryhmissä rikosepäilyjen määrät ovat edelleen vähentyneet.
Tuoreessa poliisin selvityksessäFile opens in a new tab PDF 421kB tarkasteltiin alaikäisten väkivaltarikollisuuden kehitystä eri väestöryhmissä ja alueluokissa sekä epäiltyihin rikoksiin liittyviä teonpiirteitä. Selvityksessä havaittiin, että väkivaltarikollisuuden kasvu ei kokonaisuutena näyttäisi liittyvän mihinkään tiettyyn väestöryhmään, alueeseen tai selvärajaiseen ilmiöön. Alaikäisten rikosepäilyjen määrä on vuodesta 2015 lisääntynyt niin kaupunkimaisissa, taajaan asutuissa kuin maaseutumaisissakin kunnissa ja niin suomalaistaustaisilla kuin ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Selvityksessä ei myöskään havaittu, että rikokset olisivat lisääntyneet erityisesti jossakin tietyssä tapahtumaympäristössä, kuten kouluissa.
Alaikäisten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat yleensä toisiin alaikäisiin henkilöihin. Selvityksessä havaittiin, että viime vuosien aikana alaikäisten tekemät rikokset ovat kohdistuneet yleisimmin 13–15-vuotiaisiin ja tapahtuneet useimmiten kouluissa tai julkisilla paikoilla. Analyysin perusteella saatiin kuitenkin viitteitä siitä, että viime vuosina yli 20-vuotiaisiin uhreihin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet suhteellisesti eniten. Tältä osin havainnot viittaavat siihen, että taustalla on pitkälti koulujen ja muiden instituutioiden henkilökuntaan kohdistuva väkivalta.”
(https://poliisi.fi/en/blog/-/blogs/nuorten-vakivaltarikollisuus-lisaantyy-mutta-vain-alaikaisten-ikaryhmissa)
”Nuorissa ikäluokissa syyllistytään eniten väkivaltaan ja myös joudutaan yleisimmin sen uhriksi. Kaikkein todennäköisimmin väkivaltaan syyllistyvät ja sen uhreiksi joutuvat 18–20-vuotiaat. Poliisin tilastoissa suurin osa väkivaltarikosten tekijöistä ja uhreista on miehiä, mutta uhritutkimusten mukaan naiset ja miehet joutuvat yhtä paljon väkivaltarikosten uhreiksi. Väkivaltarikollisuus kytkeytyy vahvasti sosiaaliseen syrjäytymiseen. Väkivaltarikollisuuden riskitekijöitä ovat asunnottomuus, matala koulutus, alhainen ammattiasema, pienet tulot ja naimattomuus. Lisäksi alkoholinkäyttö on kiinteästi sidoksissa pahoinpitelyrikoksiin, mutta 1990-luvun lopun huipun jälkeen alkoholihumalassa tehtyjen pahoinpitelyjen määrä on ollut laskussa.
Yksityisissä tiloissa tapahtuneiden pahoinpitelyjen osuus ilmi tulleesta väkivallasta on 2000-luvun aikana ollut kasvussa. Naiset kokevat väkivaltaa eniten omassa asunnossaan, työpaikalla tai työtehtävien yhteydessä. Miehet kokevat väkivaltaa tyypillisimmin julkisilla paikoilla, kotonaan tai ravintoloissa. Lievistä ja perusmuotoisista pahoinpitelyistä alle kolmasosassa osapuolet ovat ennestään tuttuja. Mitä törkeämmästä väkivallanteosta on kyse, sitä todennäköisemmin osapuolet tuntevat toisensa ennestään. Ryöstöistä noin neljä viidesosaa tapahtuu yleisillä paikoilla. Niin ikään neljä viidesosaa ryöstöistä kohdistuu yksityishenkilöihin, loput liikeyrityksiin ja elinkeinonharjoittajiin. Liikeyrityksiin kohdistuneista ryöstöistä ja niiden yrityksistä suurin osa on viime vuosina tehty pienissä elintarvikeliikkeissä, kioskeissa tai grilleissä.”
Danielsson & Kääriäinen (2017) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2016 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 23/2017.
Danielsson & Salmi (2013) Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012 – Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä OPTL:n verkkokatsauksia 34/2013.
Kääriäinen ym. (2017) Pahoinpitely- ja ryöstörikokset. Teoksessa Rikollisuustilanne 2016.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 22/2017.
Salmi (2012) Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012.Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä OPTL:n verkkokatsauksia 27/2012.
(https://rikoksentorjunta.fi/vakivaltarikokset)
”Vuosina 2015–2021 alaikäisten väkivaltarikollisuuden taso on Poliisin tulostietojärjestelmä Polstatin tietojen mukaan lisääntynyt kaikissa alle 18-vuotiaiden ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut erityisen voimakasta alle 15-vuotiaiden osalta. Kyseisellä ajanjaksolla 15–17-vuotiaiden rikosepäilyjen väestöön suhteutettu taso on kasvanut 32 prosenttia, 9–11-vuotiaiden 90 prosenttia ja 12–14-
vuotiaiden peräti 134 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden. Kasvu on ollut lukumäärällisesti
merkittävintä perusmuotoisia pahoinpitelyitä koskevissa epäilyissä, joiden absoluuttinen määrä on
noussut viiden vuoden ajanjaksolla hieman yli 1 800 rikosepäilystä lähes 3 500 rikosepäilyyn. Prosentuaalisesti eniten ovat lisääntyneet törkeät ryöstöt sekä henkirikokset ja henkirikoksen yritykset. Samalla tiedot viittaavat siihen, että rikokset kasaantuvat yhä voimakkaammin pienelle rikosaktiivisten nuorten joukolle.
Kokoavana havaintona voidaan siis todeta, että useiden eri tietolähteiden mukaan nuorten väkivaltarikollisuus vähentyi noin vuodet 2011–2014 käsittävänä ajanjaksona kaikissa ikäryhmissä,
mutta vuodesta 2015 alkaen eri ikäryhmien väkivaltarikollisuuden trendit ovat eriytyneet: alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden rikollisuus on kääntynyt kasvuun, mutta tätä vanhempien ikäryhmien rikostaso on ollut edelleen laskusuuntainen. Alaikäisten osalta tiedot viittaavat siihen, että
samalla poikien osuus rikoksesta epäillyistä on kasvanut hieman entistä suuremmaksi.
Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvua koskevat havainnot näyttävät siis paikantuvan alaikäisten
ja erityisesti alle 15-vuotiaiden ikäryhmiin. Tämän kehityksen poikkeuksellisuus ilmenee siinä, että
käytännössä kaikissa muissa ikäryhmissä, koko aikuisväestö mukaan lukien, rikostaso on ollut
vakaa tai laskeva koko 2010-luvun ajan. Nuorisorikollisuuden kasvuun vaikuttavien tekijöiden selvittämiseksi on siis tarkasteltava nimenomaan alaikäisten rikollisuutta noin vuoden 2015 käsittävästä ajankohdasta alkaen.
[SPEKULOINNISTA:]
Nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu on julkisessa keskustelussa yhdistetty niin koronatilanteeseen, jengiytymiseen, viranomaisvastaisuuteen, huumausaineisiin, sosiaaliseen huono-osaisuuteen kuin maahanmuuttoonkin. Selityksiä on yhdistänyt käsitys siitä, että nuorisokulttuurissa, nuorten toimintatavoissa tai nuorten elinolosuhteissa on tapahtunut muutos, joka on yhteydessä nuorten väkivaltaisuuden lisääntymiseen. Toisaalta puheenvuoroissa on myös spekuloitu, että kyse
olisi pääasiassa tietyissä väestöryhmissä ja tietyillä alueilla tapahtuneista muutoksista.
[TOSIASIALLISESTI:]
Tässä luvussa tarkastellaan alaikäisten väkivaltarikollisuutta vuodet 2015–2021 käsittävänä ajanjaksona eri väestöryhmissä ja alueluokissa. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin alaikäisten
väkivaltarikollisuuden kasvussa on kyse joissakin tietyissä osaryhmissä havaittavista muutoksista.
Kuten edellä, tarkastelu pohjautuu poliisin tietoon tulleisiin rikosepäilyihin, jotka koskevat pahoinpitely-, ryöstö- tai henkirikoksia, mukaan lukien yritykset.
3.1 Koronatilanteen vaikutus
Keväästä 2020 alkaneen koronatilanteen jälkeen on tullut ilmi lukuisia nuorten tekemiä vakavia
väkivaltarikoksia, jotka ovat herättäneet laajamittaista julkista keskustelua. Ilmiöön liittyen on spekuloitu koronatilanteeseen liittyvien rajoitustoimenpiteiden ja niistä aiheutuvien tekijöiden vaikutusta nuorten pahoinvointiin ja rikollisuuteen.
Tilanteeseen liittyen on esitetty, että nuorten rutiinitoimintojen muutos, monien nuorten suosimien julkisten tai puolijulkisten tilojen sulkeminen, aikuisten läsnäolon vähentyminen sekä perheiden taloudellinen ahdinko ovat osaltaan vaikuttaneet
nuorten rikollisuuden kasvuun.
Vuosien 2015–2021 yksityiskohtaisempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että alaikäisten tilastoitu väkivaltarikollisuus on lisääntynyt trendinomaisesti jo ennen koronatilanteen alkua.
Polstat-tietojen mukaan alaikäisten väkivaltarikoksia koskevien rikosepäilyjen määrä oli erittäin
korkealla tasolla jo vuoden 2019 kahden viimeisen vuosineljänneksen aikana, ja kireimpien rajoitustoimenpiteiden aikana keväällä 2020 tietoon tulleiden rikosten määrä pikemminkin
vähentyi hetkellisesti. Rikosten määrä nousi kuitenkin jo kesällä 2020 uudestaan korkealle tasolle.
Vuoden 2021 aikana tietoon tulleiden rikosten määrä on pysynyt korkeana, ja alustavien tietojen
mukaan viimeisen vuosineljänneksen aikana kirjatut alaikäisten väkivaltarikoksia koskevat epäilyt
ovat nousseet aiempaa korkeammalle tasolle.
Väkivaltarikosten pidempiaikaisesta kasvusta huolimatta korona-ajan yhtenä ominaispiirteenä
ovat olleet alaikäisten tekemät henkirikokset tai niiden yritykset, joiden määrä on kasvanut vuosien
2020 ja 2021 aikana poikkeuksellisen korkeaksi. Toistaiseksi havainnot eivät kuitenkaan viittaa
yhtenäiseen, tiettyihin väestöryhmiin tai alueisiin liittyvään ilmiöön. Tapauksia on tullut ilmi eri alueilla ja tekojen arvioiduissa motiiveissa on ollut vaihtelua: esimerkiksi vuonna 2020 kirjatuissa ilmoituksissa tapaukset liittyivät yleisimmin epäiltyjen tekijöiden mielenterveysongelmiin, huumausaineiden kauppaan tai nuorisoryhmien välisiin konflikteihin.
3.2 Väkivaltarikollisuus eri kuntaryhmissä
[SPEKULOINTIA:]
Nuorisorikollisuutta ja jengejä koskevassa julkisessa keskustelussa ovat painottuneet suuria kaupunkialueita koskevat havainnot. Niin jengejä kuin nuorten vakavia väkivaltarikoksia koskevissa
puheenvuoroissa on tyypillisesti viitattu pääkaupunkiseutuun ja vähäisemmässä määrin muihin
suurin kaupunkialueisiin. Rikollisuuteen ja turvattomuuteen kytkeytyvien ongelmien on nähty kasautuvan erityisesti suurten kaupunkien lähiöihin.
[TOSIASIALLISESTI:]
Kuviossa 3 on tarkasteltu kaikkien alaikäisten tekemiksi epäiltyjen väkivaltarikosten suhteellista
osuutta tapahtuma-alueen kuntatyypin mukaan. Luokittelu pohjautuu Tilastokeskuksen ylläpitämään tilastolliseen kuntaluokitteluun, mutta kaupunkimaiset kunnat on eroteltu tarkempiin luokkiin
sijainnin ja väestön mukaan. Luokat ovat pääkaupunkiseutu, muut yli sadan tuhannen asukkaan
kaupungit (muut suuret kaupungit), 50–100 tuhannen asukkaan kaupungit (keskisuuret kaupungit)
sekä muut kaupunkimaiset kunnat. Kuviosta ilmenee, kuinka suuri osa alaikäisten väkivaltarikoksista on tapahtunut eri kuntaryhmissä vuosina 2015–202114. Tarkastelussa ei huomioida (alaikäisen) väestön kokoa, vaan se perustuu suhteellisissa osuuksissa havaittuihin muutoksiin.
[TOSIASIALLISESTI:]
Vuosina 2015–2021 kaikkiaan noin 78 prosenttia rikoksista oli kirjattu tapahtuneeksi kaupunkimaisissa kunnissa, 14 prosenttia taajaan asutuissa kunnissa ja kahdeksan prosenttia maaseutumaisissa kunnissa (kuvio 3). Osuudet ovat koko tarkastelujakson pysyneet lähes muuttumattomina,
mikä tarkoittaa, että alaikäisten väkivaltarikollisuuden kasvu on ilmennyt kaikissa tilastollisissa
kuntaryhmissä samassa määrin. Väestöön suhteutettu rikostaso on kaupunkimaisissa kunnissa
ollut korkeampi (3,9 rikosta/1 000 alaikäistä) kuin taajaan asutuissa (3,0) tai maaseutumaisissa
kunnissa (2,2)
Vaikka kaupunkimaisissa kunnissa tapahtuneiden rikosten osuus on kokonaisuutena pysynyt
aiemmalla tasolla, voidaan kaupunkimaisten kuntien sisällä havaita eriäviä kehityskulkuja. Vuosina 2015–2021 pääkaupunkiseudulla tapahtuneiden rikosten osuus on laskenut 6–7 prosenttiyksikköä, kun taas muissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa sekä muissa kaupunkimaisissa
kunnissa osuudet ovat nousseet 1–3 prosenttiyksikköä. Tiedot viittaavat siis siihen, että pääkaupunkiseudulla alaikäisten rikollisuus on lisääntynyt selvästi maltillisemmin kuin muissa kunta- tai
kaupunkiryhmissä.
Kokonaisuutena kuntaryhmäpohjainen tarkastelu viittaa siihen, että alaikäisten rikollisuuden kasvu on ilmennyt samassa määrin eri tilastollisissa kuntaryhmissä, mutta kaupunkimaisten kuntien sisällä rikollisuuden suhteellinen osuus on pääkaupunkiseudulla jopa vähentynyt vuoden 2015 tasoon nähden.
Tämä tarkoittaa, että alaikäisten rikollisuus on kasvanut selvästi enemmän muissa kaupunkimaisissa kunnissa kuin pääkaupunkiseudulla. Havainnot ovat selvästi ristiriidassa sellaisten tulkintojen kanssa, joiden mukaan nuorisorikollisuuden kasvu olisi erityisesti pääkaupunkiseudulle tai vain suurille kaupunkialueille paikantuva ongelma.”
(poliisi.fi)
”3.3 Väkivaltarikollisuus ja syntyperä
[SPEKULOINTIA:]
Maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten rikollisuus on viime vuosien aikana ollut yksi
keskeisimpiä rikollisuuteen liittyviä keskustelunaiheita. Vuonna 2014 julkaistiin laaja maahanmuuttajien rikollisuutta ja uhrikokemuksia kartoittava tutkimus, jonka tulokset osoittivat, että maahanmuuttajaväestö oli selvästi yliedustettuna useimpia rikoslajeja koskevissa epäilyissä. Ikä- ja sukupuolirakenteen vakiointi kuitenkin vähensi yliedustusta huomattavasti suhteessa suomenkieliseen
Suomessa syntyneeseen väestöön. Vastaavasti myös väkivaltarikoksen kohteeksi joutuminen oli
selvästi yleisempää maahanmuuttajataustaisessa väestössä.15 Uudemmassa, vuosia 2017 ja
2018 koskevassa tarkastelussa havaittiin, että pahoinpitelyrikoksissa erityisesti Irakin ja Somalian
kansalaisten rikostaso oli merkittävästi Suomen kansalaisia korkeampi myös ikä- ja sukupuolivakioinnin jälkeen.
[TOSIASIAA:]
Poliisin tilastojen perusteella ei voida eritellä Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia
henkilöitä suomalaistaustaisista henkilöistä. Maahanmuuttajien rikollisuutta koskevassa keskustelussa tämä erottelu on kuitenkin tärkeä, sillä esimerkiksi ruotsalaistutkimukset ovat osoittaneet,
että Ruotsissa syntyneiden toisen polven maahanmuuttajien rikostaso on selvästi korkeampi kuin ruotsalaistaustaisilla henkilöillä, joissakin rikoslajeissa myös korkeampi kuin ensimmäisen polven
maahanmuuttajilla.17 Vaikka tarkastelu ei ole mahdollista poliisin omilla rekisteritiedoilla, on kokonaisuutta mahdollista tarkastella Tilastokeskuksen Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedoilla, jotka sisältävät tiedot rikoksesta epäillyn syntyperästä.
Rikos- ja pakkokeinotilaston tiedot osoittavat, että ulkomaalaistaustaisten – siis ulkomailla syntyneiden ja Suomessa ulkomaalaistaustaisille vanhemmille syntyneiden – alaikäisten nuorten väkivaltarikollisuuden taso on viime vuosina kehittynyt yhdenmukaisesti suomalaistaustaisiin nuoriin nähden. Vuosina 2015–2020 suomalaistaustaisten nuorten rikostaso on kasvanut 43 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisten 37 prosenttia vuoden 2015 tasoon nähden.
Viime vuosien kehityksestä huolimatta ulkomaalaistaustaisten rikosepäilyjen määrä on kuitenkin edelleen merkittävästi korkeampi: vuosina 2015–2020 ulkomaalaistaustaisia nuoria on epäilty noin 2,8-kertaa useammin väkivaltarikoksesta kuin suomalaistaustaisia nuoria (2,5 ja 7,0 epäilyä 1000 henkilöä kohden).
Lisäksi ulkomaalaistaustaisen väestön suhteellisen osuuden kasvu on tarkoittanut, että yhä useampi väkivaltarikoksista epäilty alaikäinen on syntyperältään ulkomaalaistaustainen. Pelkästään
vuodesta 2015 ulkomaalaistaustaisten osuus alle 18-vuotiaista on noussut seitsemästä prosentista kymmeneen prosenttiin ja osuus epäillyistä 18 prosentista 23 prosenttiin.
Maahanmuuttajataustaa koskevana yhteenvetona voidaan todeta, että ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuna väkivaltarikoksista epäillyissä, mutta väestöön suhteutettu rikosepäilyjen määrä on kasvanut yhdenmukaisesti sekä suomalaistaustaisilla että ulkomaalaistaustaisilla nuorilla. Näin ollen tiedot eivät viittaa siihen, että alaikäisten väkivaltarikollisuuden merkittävä kasvu selittyisi nimenomaan ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuuden kasvulla.”
(poliisi.fi)
Jospa asia menisi perille nyt PERSSUOMALAISILLEKIN, että heidän omat spekulaatiot eikä ulkomaalaistaustaisiin kohdistuva rasismi sekä siitä kumpuavat rikosepäilyt ole sama asia kuin tosiasiat.
Se, että perssuomalainen valehtelee tai että bloginavauksessa sorrutaan populistiseen sormenosoitteluun maahanmuuttajataustaisiin lapsiin kohdistuen, ei kerro totuutta elävän todellisuuden asianlaidasta eikä populismin ja tosiasioiden välille kannata laittaa yhtäsuuruusmerkkiä.
Summa summarum:
– Vuodesta 2015 lähtien nimenomaan alaikäisten väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa, kun se sitä vanhemmissa ikäryhmissä on tasaisesti laskenut.
– pääkaupunkiseudulla alaikäisten rikollisuus on lisääntynyt selvästi maltillisemmin kuin muissa kunta- tai kaupunkiryhmissä; tosiasiat ovat selvästi ristiriidassa sellaisten tulkintojen kanssa, joiden mukaan nuorisorikollisuuden kasvu olisi erityisesti pääkaupunkiseudulle tai vain suurille kaupunkialueille paikantuva ongelma.
– Maahanmuuttajataustaa koskevana yhteenvetona voidaan todeta, että ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat yliedustettuna väkivaltarikoksista EPÄILYISSÄ, mutta väestöön suhteutettu RIKOSEPÄILYJEN MÄÄRÄ on KASVANUT YHDENMUKAISESTI SEKÄ SUOMALAISTAUSTAISILLA ETTÄ ULKOMAALAISTAUSTAISILLA nuorilla. Näin ollen TIEDOT EIVÄT VIITTAA SIIHEN, ETTÄ ALAIKÄISTEN VÄKIVALTARIKOLLISUUDEN MERKITTÄVÄ KASVU SELITTYISI NIMENOMAAN ulkomaalaistaustaisten nuorten rikollisuuden kasvulla.
Rikosten teonpiirteisiin liittyen:
”4.3 Väkivaltarikosten teonpiirteet
Tapauksiin liittyvien teonpiirteiden yleisyyttä arvioitiin ilmoituksen selosteosioon kohdistuneiden sanahakujen avulla. Tarkastelussa ovat teräaseet (veitset ja puukot), lyöminen, potkiminen, kuristaminen, ampuma-aseet, huumausaineet sekä sosiaalinen media ja tekojen videointi ja kuvaus.
Tietojen tarkkuuteen on luonnollisesti syytä suhtautua varauksella, sillä ne perustuvat rikosilmoituksessa mainittuihin tekomuotoihin ja rajattuun määrään hakutermejä. Tarkastelun ulkopuolelle
jäävät yleisluontoiset ilmaisut, kuten ”pahoinpidellä” tai ”käydä kiinni”. Tarkastelu mahdollistaa kuitenkin tapauksiin liittyvien teonpiirteiden yleisyydessä tapahtuneiden muutosten tarkastelun, sillä hakutermit ovat samat kaikkina vuosina. Huomionarvoista on, että yhdessä jutussa voi esiintyä useita teonpiirteitä, eikä teonpiirteitä koskevia lukuja voi tästä syystä laskea yhteen.
Sosiaalista mediaa (Whatsapp, Tiktok ym.), videointia ja kuvaamista koskevat maininnat ovat ajanjaksolla yleistyneet selvästi, 13–15 prosentista (2017–2018) yli 20 prosenttiin vuosina 2020 ja
2021. Absoluuttisesti kyse on noin neljänsadan tapauksen kasvusta.
Sosiaalisen median yhä merkittävämpi rooli nuorten konflikteissa korostui myös poliisilaitosten syksyllä 2021 laatimissa
vastauksissa, jotka koskivat nuorisorikollisuuden kasvua. Taustalla voi olla koronarajoitusten aiheuttama rutiinitoimintojen ja kanssakäymisen muutos. Kokonaisuutena sekä tilastolliset että laadulliset havainnot viittaavat siihen, että sosiaalisen median rooli nuorten välisissä konfliktitilanteissa ja väkivaltarikollisuudessa on viime vuosina lisääntynyt olennaisesti.”
Lähde: ”Nuorten väkivaltarikollisuuden määrä ja piirteet poliisin tietoon tulleen rikollisuuden valossa”, Petri Daniellsson, tutkija, Keskusrikospoliisi, Tiedusteluosasto.
6.2 Taustatekijöiden arviointia:
”Aiempien tutkimusten perusteella on arvioitu, että keskeisiä nuorisorikollisuuden riskitekijöitä ovat ylisukupolvinen huono-osaisuus, matala koulutustaso, heikot kognitiiviset kyvyt, lapsuudenaikaiset käytöshäiriöt sekä erilaiset psykososiaaliset ongelmat.37 Lisäksi on arvioitu, että asuinalueen huono-osaisuudella, samalla alueella asuvien rikosaktiivisuudella sekä nuorten vertaisverkostoilla on yhteys rikoskäyttäytymiseen nuoruudessa.
Potentiaalinen rikollisuuden kasvua selittävä tekijä liittyy nuorten mielenterveysongelmiin, joita koskevia tilastolähteitä ovat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen psykiatrisen hoidon
ja perusterveydenhuollon tilastot. Nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien taso on tietojen mukaan kasvanut merkittävästi, mutta kasvu on ollut yhtäjaksoista koko 2000-luvun ajan. 13–17-vuotiaiden psykiatrisen laitoshoidon ja hoitojaksojen samaten kuin mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneiden alle 18-vuotiaiden tasot taas ovat kasvaneet vuoden 2015 jälkeen, mikä on ajallisesti yhdenmukainen havainto alaikäisten rikollisuuden kasvun kanssa. Toisaalta kehitys on ollut yhdenmukaista myös 18–24-vuotiaiden ikäryhmässä, mikä on ristiriidassa havaitun rikollisuuskehityksen kanssa. Tilastojen käytännön ongelmana on kuitenkin se tosiasia, että kuten poliisin tilastot, myös terveydenhuollon tilastot kuvaavat sairastavuuden lisäksi palveluiden käyttöä ja viranomaisten käytäntöjä.
Aivan viime vuosia lukuun ottamatta nuorisorikollisuuden merkittävä vähentyminen yhdistettiin usein nuorisokulttuurin muutokseen: nuoret viettivät aiempaa enemmän aikaa internetissä ja käyttivät vähemmän päihteitä. Asiantuntijoiden mukaan taustalla oli myös aiempaa kielteisempi suhtautuminen rikollisuuteen, kun taas vastaavasti nyt havaittu rikollisuuden kasvu on yhdistetty rikollisen elämäntavan ihannointiin. Muutosta koskeva havainto saa osittaista tukea Nuorisorikollisuuskyselystä, jonka mukaan yhdeksäsluokkalaisten nuorten rikosmyönteiset asenteet vähentyivät 1990-luvulta 2010-luvulle, mutta yleistyivät vuosien 2016 ja 2020 välillä. On siis pidettävä mahdollisena, että alaikäisten (väkivalta)rikollisuutta koskevissa asenteissa on viime vuosien aikana tapahtunut muutos, joka on yhteydessä väkivaltarikollisuuden kasvuun.”
(sama lähde kuin edellä)
Rikosepäilyjen kasvuun liittyen:
”Alaikäisiä koskevien rikosepäilyjen kasvun on epäilty olevan yhteydessä esimerkiksi koulujen ja vanhempien ilmoitusaktiivisuuteen sekä erityisesti vuonna 2015 voimaan tulleeseen lastensuojelulain muutokseen. Selitystä tukevat sekä poliisin laadulliset havainnot että kyselytutkimukset.
Tässä raportissa esitetyissä analyyseissä ei kuitenkaan saatu selviä viitteitä lastensuojelulain tai ilmoitusaktiivisuuden muutoksen vaikutuksesta poliisin tietoon tulleen rikollisuuden määriin: rikosten määrä lisääntyi myös sellaisissa alaryhmissä tai tekomuodoissa, joihin lastensuojelulain muutoksella ei olisi pitänyt olla vaikutusta. Siten on todennäköistä, että tietoon tulleen rikollisuuden kasvu ei ainakaan kokonaisuutena selity ilmoitusaktiivisuuden tai ilmoitusvelvollisuuden muutoksella.”
Lisäksi rikosten uhreista:
”Huomionarvoisena voidaan pitää ”muulla yksityisellä paikalla” tapahtuneita väkivaltarikoksia, joiden osuudet olivat korkeimmillaan alle 15-vuotiaiden (22 %) ja yli 20-vuotiaiden uhrien (38 %) ryhmissä. Tässä luokassa on kyse pääasiassa kouluissa, lastensuojelulaitoksissa ja muissa instituutioissa (mukaan lukien sairaanhoito) tapahtuneista väkivaltarikoksista.
Kuten edellä on todettu, kouluympäristöissä tapahtuneissa väkivaltarikoksissa teon tarkenne voi olla sekä ”muu yksityinen” että ”muu yleinen” paikka. Tarkemmin tätä voidaan kuitenkin tarkastella
sanahakuun pohjautuvalla luokittelulla. Tulokset viittaavat siihen, että alle 15-vuotiaista uhreista enemmistö (54 %) oli joutunut väkivaltarikoksen kohteeksi nimenomaan kouluympäristössä. Saman suuntaisia havaintoja esitettiin poliisilaitosten nuorisorikollisuutta koskevissa vastauksissa syksyllä 2021. 15–17-vuotiailla tämä osuus oli 20 prosenttia ja 18–20-vuotiailla viisi prosenttia.
Kuten teon tarkenteisiin perustuvassa tarkastelussa, tässäkin kouluympäristössä tapahtuneiden tekojen osuus oli verraten korkea (17 %) yli 20-vuotiailla uhreilla. Kyse on pääasiassa oppilaitosten henkilökuntaan kohdistuvasta väkivallasta.
Ikäryhmittäinen ja tekopaikkaa koskeva tarkastelu viittaa myös ajallisiin muutoksiin yli 20-vuotiaisiin kohdistuneissa väkivaltarikoksissa vuosina 2017–2021. Alaikäisten tekemät, yli 20-vuotiaisiin henkilöihin kohdistuvat väkivaltarikokset ovat viimeisten viiden vuoden aikana lisääntyneet erityisesti luokissa ”muu yksityinen paikka” ja ”muu yleinen paikka”, mutta myös luokassa ”yksityinen
asunto”. Yksityiskohtaisempi tarkastelu antaa viitteitä siitä, että kyse on pitkälti koulujen, lastensuojelulaitosten ja muiden instituutioiden tiloissa tapahtuneista väkivaltarikoksista, jotka ovat kohdistuneet näiden instituutioiden henkilökuntaan. On mahdollista, että ilmiö liittyy mahdolliseen viranomaisvastaisuuden lisääntymiseen nuorten parissa.”
(edelleen sama lähde, jonka lähteen lähdeluettelo on pitkä ja kattava)
Olepa hyvä, Kyuu. 🙂
Väestönvaihtoa ja muuta kulttuurimarxilaista dekadenssia ihannoivat piirit ovat raivoissaan, kun Suomen uusi hallitus lähtee toteuttamaan Tanskan mallin mukaista järkevää maahanmuuttopolitiikkaa holtittoman maahanmuuttopolitiikan sijasta.👍👍
Niin, toki myönteistä tässä on se kannustin-vaikutus, että ehkä uusi hallitus auttaa monia nuorempia suomalaisia rohkaistumaan Suomesta muualle muuttamiseen 🙂
Niin se maailma muuttuu. Vasemmistoliberaalit ja globaali kapitalismi ajavat samaa asiaa: kolmansista maista pitää saada halpatyövoimaa länsimaihin ja paljon!
Entä jos Karl Marx, älykäs ja viekas mies, tiesi tarkkaan, ettei kommunismi tulisi menestymään muuten kuin huonosti: se kaatuu ihmisen itsekkyyteen.
Ja Marx, Saksan juutalainen, oli piilouskovainen ja tarkoitti kommunismin edistämään juutalaisten valtaa maailmassa? Hm.
Jep jep.
😁
Ajattele, Lasse miten HIRVITTÄVÄ UHKA:
Naissukupuolinen, jossa asuu anteliaisuus sekä biologisesti kohtunsa potentiaalissa että älyllisesti mittaamattomassa anteliaisuudessa jakaa tännekin blogeille erilaisia näkökulmia sekä tietoa — mutta myös emotionaalisesti rikkaana tunne-elämän anteliaisuutena!
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/07/naiset-jotka-vihaavat-feministeja
Voiko nuori nainen vastustaa feminismiä? Voi, mutta se on vaikeaa. KulttuuriCocktail tapasi kaksi kolmekymppistä naista, jotka ovat kyllästyneet feministien puheisiin. Mistä penseys johtuu? Mitä ongelmia feminismin kritisoimisesta seuraa jokapäiväisessä elämässä?
Yksi ongelma käy ilmi jo haastattelua sovittaessa. Kumpikaan feminismikriitikoistani ei halua esiintyä artikkelissa omilla nimillään. Jotain kuitenkin voin kertoa heistä: molemmat ovat Helsingissä asuvia kolmekymppisiä naisia. Kutsun heitä kirjaimilla A ja B. A on tohtorikoulutettavana Helsingin yliopistossa humanistisessa tiedekunnassa ja pienen lapsen äiti. B työskentelee kulttuurialalla ja elää yksin. He eivät tunne toisiaan entuudestaan. Tapaamme B:n luona.
A: Feministit ovat tehokkaita vaientamaan kriitikon. He ovat joukkolynkkaamisen ja noitavainomaisen toiminnan mestareita. Feministit puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo. Esimerkiksi minua on epäilty naisvihaajaksi, tai että minulla on omaan naiseuteeni liittyvä ongelma. Jos kriitikko on nainen, he sanovat, ettei tämä ymmärrä omaa parastaan. Että hänen maailmankuvassaan on jokin todella pahasti vialla.
B: Kun kerroin eräälle naiselle, etten ole feministi, hän ei uskonut minua. Tätäkin tapahtuu.
KC: Miten määrittelette itsenne suhteessa feminismiin?
A: Suhteessa vallalla olevaan feminismiin – eli pitkälti naisen heikkoa asemaa rummuttavaan keskusteluun – olen parjatun ja väärinymmärretyn osapuolen, miesten, puolella.
B: Pidän nykyisenkaltaista feminismiä haitallisena yleisesti länsimaisessa yhteiskunnassa ja omassa elämässäni epäkiinnostavana ajatusmallina.
KC: Miten määrittelette feminismin?
A: Haluaisin nähdä sen pyrkimyksenä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tosiasiassa feministiksi itseään kutsuvat harvoin pyrkivät aitoon tasa-arvoon sukupuolten välillä. Sen sijaan naisille vaaditaan erilaisia etuja yhteiskunnassa, ja samalla miehiä ja miesten heikkoa asemaa yhteiskunnassa vähätellään. En kritisoi alkuperäistä ajatusta tasa-arvosta, vaan sitä, millaiseksi feminismi on ajan saatossa muuttunut.
B: Kun puhun feminismistä, puhun kolmannen tai neljännen aallon feministisestä ideologiasta, jolla on vahva vaikutus kulttuurissamme. Se perustuu patriarkaattiteorialle ja sukupuolten kieltämiselle. Se on retoriikaltaan vahvasti marxilaista. Feministit itse hokevat feminismin olevan vain sukupuolten välistä tasa-arvoa, ”että naisillakin on ihmisoikeudet!”, mutta tämä sanakirjamääritelmä kuvaa sitä yhtä heikosti kuin ”ihmisten välinen tasa-arvo” kuvaa kommunistista Neuvostoliittoa.
A: Nykyfeminismin viesti on mielestäni ristiriitainen. Yhtäältä halutaan lyödä kiila miehen ja naisen väliin ja toisaalta väittää, ettei sukupuolia ole, että ne ovat vain kulttuurisia ja sosiaalisia rakennelmia. Hyvä esimerkki feministisen ajattelun epämääräisyydestä ja jakomielitautisuudesta on feministikirjailija Erica Jongin haastattelu Helsingin Sanomissa (20.2.2016). Siinä hän haluaa korostaa sukupuolten välistä eroa ja samaan hengenvetoon ihmettelee, miksi sukupuolta aina korostetaan. Tämä kertoo feministeille tyypillisestä tavasta pitää näitä kahta agendaa yllä. Yrittäkää nyt jumalauta päättää, että kumpi teille on olennaista.
A: Nykyajan tyypillinen feminismi on osa laajempaa arvoliberaalia maailmankatsomusta, johon punavihreä koulutettu keskiluokka kokee kuuluvansa. Liberaalius ”vapautena” on tässä mielessä kuitenkin näennäistä, koska vaatimukset vaikkapa naiskiintiöistä ja sukupuolineutraaliudesta, mistä viimeisimpänä esimerkkinä on Anttilan lastentavarakatalogi-tapaus, eivät lisää ihmisten vapautta. Ne päinvastoin sääntelevät, kontrolloivat ja pyrkivät normittamaan kaikkia ihmisiä tietyn maailmankuvan mukaisiksi. Tämän maailmankuvan keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa kaikille yksilöille rajoittamaton vapaus toteuttaa itseään ja mielihalujaan. Pyrkiessään purkamaan kaikki sosiaalista yhtenäisyyttä luovat rakenteet, jotka ylläpitävät yhteiskuntarauhaa ja perinteistä ydinperhekäsitystä, arvoliberalistit ja feministit tulevat luoneeksi maailman, jossa kukaan ei voi aidosti hyvin.
B: Feministinen liike on pahimmillaan autoritäärinen, vihamielinen ja kontrolloiva. Se ei hyväksy itseensä kohdistuvaa kritiikkiä, tuli se sitten liikkeen sisältä tai ulkoa. Se pyrkii kielen haltuunottoon kontrolloimalla sitä, miten esimerkiksi sukupuolista saa ja voi puhua. Tällä tavoin se haalii itselleen valtaa. Määrittelemällä toisella tavalla puhuvat harhaoppisiksi, naisvihamielisiksi, seksisteiksi, taantumuksellisiksi tai muuten epäkelvoiksi se pystyy vaientamaan terveen keskustelun ja varmistamaan itselleen kielenkäytön hegemoniaa. Kaikki eivät ole näin radikaaleja. Mutta hiljainen, maltillisempi enemmistö ei uskalla tai ilmeisesti edes halua haastaa radikaalisiipeä. Tämän vuoksi radikaalifeminismi pääsee valtavirtaistumaan kovaa vauhtia.
KC: Keitä kuuluu radikaalifeministeihin? Keitä tarkoitatte heillä?
A: Naisasialiitto Unioni ja sen liepeillä olevat feministit yleisesti. Jos pitää mainita joku nimi, niin kyllä radikaaleinta siipeä edustaa professori Tiina Rosenberg.
B: Maltillisemmalla puolella on esimerkiksi toimittaja Maria Pettersson.
KC: Oletteko koskaan olleet feministejä?
B: Eikö jokainen nuori nainen Suomessa ole ainakin jossain vaiheessa? Minä olin 20-vuotiaaksi asti. Sitten kyllästyin siihen.
KC: Mistä pidit feminismissä?
B: Olin nuori ja hain selityksiä ongelmilleni. Feminismi antoi mahdollisuuden syyttää elämän monimutkaisuudesta ja epäreiluudesta jotain kuviteltua järjestelmää, eli patriarkaattia. Luin feminismin historiaa ja liitin oman elämäni osaksi sen kertomusta. Tuntui lohduttavalta laittaa omat heikkoudet ja epävarmuudet sukupuoleni sortamisen piikkiin. Aika nopeasti tällainen selitysmalli lakkasi kuitenkin toimimasta. Se oli yksinkertaistava ja toivottomuutta herättävä. Se eristi minut muista sen sijaan, että olisin ymmärtänyt muita paremmin. Aloin ratkoa ongelmiani enemmän aikuisen ihmisen tavoilla, ilman feminismiä, ja tunsin itseni neuvokkaammaksi. Mutta vaikka totesin ideologian käyttökelvottomaksi, siitä jäi käteen joitain hyödyllisiä niksejä. Yksi tällainen on kääntää sukupuoliroolit päälaelleen eli mitä, jos mies olisikin tehnyt tai sanonut sen saman kuin esimerkin nainen. Sittemmin olen huomannut tämän olevan ihan käyttökelpoinen tapa tehdä näkyväksi feminismin omia ongelmia, ja käytän sitä argumentoidessani feminismiä vastaan.
A: En ole koskaan ollut feministi. Koin epämääräistä vastenmielisyyttä kaikkea feminististä kirjoittelua kohtaan jo ennen yliopistoon menoani. Inhoni kasvoi entisestään, kun tutustuin tarkemmin yliopistossa sukupuolentutkimukseen ja keskeisiin feministisiin ajattelijoihin ja suuntauksiin. Alusta lähtien vastustin feministien ylläpitämää ajatusta, että olisi joku hallitseva valkoisen miehen kirjoitustapa, ja että sen tilalle täytyisi luoda uusi, naisten tapa kirjoittaa, joka eroaa patriarkaatin ylläpitämästä kirjoituksesta. Tämä on typerää.
KC: Miksi?
A: En ymmärrä sitä ajatusta, jonka mukaan jokaisen naisen tulisi yrittää väkisin etsiä suunnilleen omasta vulvastaan oma tapansa puhua, tapa, joka ilmaisee hänen sukupuoltaan. Jos naiskirjoituksen tavoitteena on taistella yhteiskunnassamme vallitsevia kertomistapoja vastaan, niin ajan saatossa myös naiskirjoitus muuttuisi normittavaksi, tiettyjen periaatteiden mukaan toimivaksi kirjoitustyyliksi.
Juupa juu.
Kun keskustelu ei miellytä liisaa, alkaa sivujen mittainen sekoilu ”aidasta ja aidanseipäästä”, mikä ei millään järkevällä tavalla liity blogin asiaan.
Juhak ei edes häpeä sitä, ettei hänellä juuri koskaan ole keskusteluihin mitään annettavaa, vaan muiden siivellä sitten raakkuu toisille demuttelujaan ja reviiripaskaa, unohtaen että itse käytännössä surfaa muiden siivellä.
Mitä annettavaa Juhak sinulla tähänkään bloginavaukseen on ollut, joka anti olisi millään muotoa voinut hyödyttää ketään?
Ei mitään. Nada.
Ei ainakan tuollaista skeidaa, mitä koko ajan syydät liisukka.
Kummankaan, ei minun eikä sinun tarvitse ihailla toista. Sinä et tunnu mahtavan itsellesi kuitenkaan reviiriviettiesi kurissa pitämiseksi, vaan juokset kuin kulkukoira blogeilla toisten perässä toisia haukkuen sen sijaan, että vaivautuisit keskustelemaan myös aiheista, jotka eivät ole perssudittelua tai punademuttelua jne. Eli syydät nettiin demutteluja samoin mitä joku aivoton twerkkaaja, joka täyttää pilvipalvelut takapuolen kuvilla.
Elämäntehtävänä siis virtuaaliroskaaminen.
Kun et itse ole kiinnostunut laajasti maailmasta, ei se tarkoita että sinun tarvitsee mustasukkaisuuttasi tai reviriviettien ajamana yrittää mitätöidä niiden henkilöiden anteliaisuutta, joilla on kiinnostusta maailman ilmiöihin.
Jos on Perssutiarmeijan heimopäällikkö, niin olkoon onnellinen ja tyytyväinen omalla feodaalipläntillään sitten, kuten eräs jo täällä ilmaisikin olevansa. Sitä pidän myönteisenä.
Rikollisuutta tutkitaan monella tieteenalalla, mutta sen sosiaalisia ja yhteiskunnallisia syitä tutkitaan erityisesti kriminologiassa.
Rikollisuuden ilmenemistä yhteiskunnassa voidaan selittää lukuisilla teorioilla. Rikollisuuden syiden ymmärtäminen on perusta myös rikosten ehkäisylle. Rikoksentorjunnan toimenpiteitä voidaan kohdistaa esimerkiksi rikosten riskiryhmiin, rikoksentekoympäristöihin tai yhteiskunnallisiin rakenteisiin sen mukaan, minkä havaitaan ensisijaisesti aiheuttavan tai mahdollistavan rikoksen toteutumisen.
Janne Kivivuori (2013) erottelee seitsemän keskeistä rikollisuuden selittämisen teoriasuuntausta. Teoriasuuntaukset keskittyvät eri näkökulmiin ja voivat toimia päällekkäisinä eivätkä välttämättä sulje toisiaan pois saman rikosilmiön selittäjinä. Jotkin teoriat voivat myös soveltua paremmin tietyntyyppisten rikosten selittämiseen kuin toiset; kriminologian tutkijoilla on lisäksi näkemyseroja eri teorioiden paikkansa pitävyydestä.
1. Evoluutiokriminologia
2. Valikoitumisteoriat
3. Sosiaalisen paineen teoria
4. Sosiaalisen kontrollin teoria
5. Oppimisteoriat
6. Leimaamisteoria
7. Rutiinitoimintojen teoria
Lisätietoa:
Kivivuori, Janne, Aaltonen, Mikko, Näsi, Matti, Suonpää, Karoliina & Danielsson, Petri (2018) Kriminologia. Gaudeamus.
Kivivuori, Janne (2013) Rikollisuuden syyt. Kustannusosakeyhtiö Nemo.
Laine, Matti (2014) Kriminologia ja rankaisun sosiologia. Tietosanoma.
Laitinen, Ahti & Aromaa, Kauko (2010) Rikollisuus ja kriminologia. Vastapaino.
(rikoksentorjunta.fi)