Kokoomus ja Perussuomalaiset pitävät kovaa melua siitä miten nykyinen hallitus on ”tuhlannut miljardeja” ja lisännyt valtion pysyviä menoja. Ilta-Sanomien haastattelussa Petteri Orpo valittaa, miten koronan ja Ukrainan sodan aiheuttamien pakollisten menojen lisäksi hallitus on käyttänyt ainakin 11 miljardia. Sitä, mihin hallitus on nuo miljardit käyttänyt, hän ei erittele. Oletettavasti mikä tahansa hallitus olisi laittanut rahaa muuhunkin kuin koronaan ja puolustuskyvyn nostamiseen. Suurimpia menolisäyksiä ovat olleet mm. väylämäärärahojen ja pienimpien eläkkeiden korotus. Olisiko ne pitänyt jättää rahoittamatta?
Ymmärettävästi kritiikkiä on herättänyt oppivelvollisuuden lääjentaminen alle 18-vuotiaisiin jonka tehokkuudesta voi olla montaa mieltä ja joka maksaa luultavasti melkein 150 miljoonaa vuodessa. Yllättäen Orpo kuitenkin heittää esiin vielä suuremman, pysyvän menolisäyksen, jonka hän haluaa toteuttaa. Orpo haluaa laajentaa ansiosidonnaisen myös niille, jotka eivät ole liittyneet työttömyyskassaan. Uudistuksen arvioitu hinta on noin 195 miljoonaa! Kun Orpolle huomautetaan uudistuksen kalleudesta, hän sanoo kysymyksessä olevan ”oikeudenmukaisuuden”. Milläköhän muulla Antti Rinne mahtoi ennen vaaleja perustella vaatimustaan oppivelvollisuuden laajentamisesta?
Kysymys ei näytäkään olevan siitä ettei valtion menoja saisi lisätä vaan siitä mitä ne menot ovat. SDP ja Kokoomus käyvät hallituksessa vuorotellen lisäämässä menoihin omia suosikkejaan. Rahat otetaan sitten juustohöylällä niistä entisistä menoista. Palvelut ”paranee”.
Norppa on kyllä ihan oikeassa tästä ristiriidasta. Nyt ei ole oikea aika tuhlata, vaikka sinänsä kyllä tuo reilua olisi. Kun kerran kaikki työntekijät maksavat työttömyysvakuutusta, olisi reilua että kaikki voisivat siitä saada etua.
Orpo tarvitsisi tilannetajua.
Kyllä nyt kokoomus saisi vastata huutoonsa pääsemällä hallitukseen, joka ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu.
Ainoastaan oppositio on alkanut aikaa sitten melskaamaan ”karmeasta valtionvelasta”, mikä ei ”karmeudessan” ole totta.
Ja, demarien tulee olla myös uudessa hallituksessa vastaamassa edellisen hallituksen toimista.
Persuja loppujen lopuksi sinne kukaan ei halua, ei edes he itse, toteaa H-a.
No ensin kuitenkin otettava vaalivoitto muuten jos kokoomus tulee toiseksi heille ei hallituksen portit aukea terv tepivaari
Kokoomuspolitiikalla ajettaisiin taantumaan ja kaduille rähinöintiä.
Molemmat ovat tosia:
1. Ainoa – ainoa taho joka lopulta maksaa julkisen sektorin joka ikisen menon ovat yksityiset yritykset. Ei mikään muu.
2. Hyvinvointivaltio ja heikommista välittäminen ovat ehdottomia vaatimuksia, eikä ihmisiltä saa viedä kattoa pään päältä tai leipää pöydästä (tai sähköä pistorasiasta).
Totta, mutta yritysten omistajat eivät yksin tee tulosta jos yleensä edes ovat töissä yrityksessään, tuloksen tekevät kaikki työntekijät. Ja julkinen sektori taas tuottaa omistajille ja työntekijöille välttämättömät palvelut kuten koulutuksen, päivähoidon ja terveydenhuollon.
Tietenkin työntekijät ovat kaiken A ja O. Ja yksityisiä yrityksiä ei olisi ilman julkista sektoria – ja päinvastoin. Mutta tämä yhä yleistyvä ajatus että Suomi olisi parempi ilman yrityksiä on aivan huuhaata.
Tarvitsemme molempia, emme vastakkainasettelua.
Totta kai. En tiedä kuka niin ajattelee, että ”Suomi olisi parempi ilman yrityksiä” . Mielestäni yrittäjyyttä on korostettu todella paljon Neuvostoliiton romahduksesta saakka, siitä kertoo jo käsite ”sisäinen yrittäjyys” joka on lanseerattu korostamaan asennetta niillekin jotka eivät ole varsinaisia yrittäjiä.
Yksityiset yritykset eivät loppujen lopuksikaan maksa julkisen talouden menoja.
Aikojen kuluessa valtio on soluttautunut yritysmaailmaan joka tasolla niin voimakkaasti, että se itse on omistajana suoraan tai välillisesti merkittävimmissä talouden kannalta olevissa yrityksissä.
Se myös lain kautta tasaa, avustaa, ylläpitää yritysten menestymistä monin tavoin. Se markkinoi poliittisilla voimillaan maailmalla vientiämme.
Julkisella tuella synnytetään uusia yrityksiä veronmaksajiksi.
Se kitkee laitonta yritystoimintaa ja verotusta.
Julkisen puolen ja yritysten tulee kulkea käsi kädessä.
Valtion soluttautumisesta ja valtion harjoittamasta yritystoiminnasta ei aina ole mairittelevia tuloksia, usein aika päinvastoin. Kun valtio oikein todella soluttautuu sitä kutsutaan sosialismiksi
Kaikki yritystoiminta ei aina onnistu olipa mikä yritys tahansa, ei valtio-omisteisetkaan. Mutta eivät ole yritystenkään jauhot aina puhtaat.
Valtio on ”soluttautunut” yrityksiin ihan kaikkien poliittisen voimien kulloinkin ollessa vastuussa. Se ei ole mitään sosialismia, vaan laillista yhteiskunnallista toimintaa ja veromaksukyvyn ylläpitoa kaikilla tasoilla oikeudenmukaisesti.
Minulla on ollut 3 oma tai osaomisteista ns. normaalia yritystä, eikä mikään ole ollut helppo tapaus. Koskaan ei ole ollut valtion tai viranomaisten kanssa ongelmia, päinvastoin, kun on hoitanut hommansa.
Eivätkä ne suurien yritysten johtotasolla toimisetkaan ole helppoja olleet, eikä sosialismin pelko ole koskaan missään vaivannut.
Ay:kin kanssa oli erittäin luovaa toimintaa henkilöstöpolitiikassa, jota myös Pirkanmaan osuuskaupan Mäki-Ullakko on menestyksekkäästi on toteuttanut.
Hän teki ”vallankumouskirjeen” . Minä taas neuvottelin asian suoraan AY-johdon kanssa samaan tulokseen.
https://www.aamulehti.fi/talous/art-2000009306101.html
Enemmänkin on ollut siinä vahtimista, ettei omistusten kautta karkaa osaamista ja rahapääomaa asiattomiin käsiin.
Yksityinen yrittäjyys todella usein on vaikeaa ja epäonnistuu, on osaamattomuutta, suuruudenhulluutta, huonoa tuuria, sattumia, jäykät työmarkkinat, mittava byrokratia. Kaksi viimeksi mainittua ehkä suurempi ongelma kuin useissa verrokkimaissa
Työttömyysvakuutus maksetaan osittain veroista, totta, mutta kaikki työttömyyskassaan liittyneet maksavat myös kassan jäsenmaksua. Jos ei halua liittyä kassaan eikä maksaa jäsenmaksua niin miksi pitäisi saada ansiosidonnaista?
Orpolla on tässä ideologia kainalossa. Hän luulee tällä kalliilla uudistuksella voivansa hajoittaa ay-liikkeen. Maksakoon mitä maksaa.
Orpon logiikka lähtee siitä, että työntekijät eivät enää liittyisi ammattiliittoihin jos niiden työttömyyskassoista ei samalla saisi ansiosidonnaista turvaa työttömyyden varalta. Kuitenkin jo kauan on ollut olemassa riippumatonkin työttömyyskassa, kenenkään ei tarvitse liittyä liittoon voidakseen saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa.
En tiedä kumpi tässä yököttää enemmän, pyrkimys nujertaa liitot lisäämällä valtion menoja vai valehtelu motiivista. ”Oikeudenmukaisuus”, pyh!
Työttömyyskassan jäsenmaksulla ei kateta työttömyyskorvauksia, ainoastaan osaa kassan operoinnin kustannuksia. Jos järjestelmä olisi universaali, sitä rahaa ei myöskään tarvittaisi.
Mutta tuosta ideologiasta olet täysin oikeassa. Se on selkeästi yritys rikkoa AY-liike.
Sanoisin kyllä että AY-liikkeen ja työttömyyskassan yhteys olisi pitänyt katkaista jo aikapäiviä sitten. Se on kovin keinotekoista ja nykyään aika turhaakin, YTK on jo kirinyt ohi.
Selvittelin – vähän jälkijunassa, huomaan- ansiopäivärahan rahoitusta. Valtiolta tulee reilu kolmannes, suurimman osan maksavat työntekijät ja työnantajat Vakuutusturvarahastoon. Kyllähän Orpolla siinä näyttääkin olevan pointtia että kaikki työntekijät maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Järjestelmä on vähän outo, remontoida sitä voisi, mutta mikä olisi oikea tapa on toinen juttu. Mielestäni ansiopäivärahalla voisi olla jonkinlainen katto.
YTK antaa ilman AY:ä saman palkkaturvan kuin AY. Jäsenmaksu on vain marginaalinen.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Yleinen_ty%C3%B6tt%C3%B6myyskassa
YTK:hon liiryttäessä jää siltäkin osalta vasurien vaalikassaan vaje.
Niinpä en käsitä, miksi ihmiset eivät liity YTK:hon jos eivät kuulu liiton kassaan. Orpo haluaa nyt pelastaa nuo tunarit mutta kalliiksi tulee. Periaatteessa ei tietysti ole reilua että tyhmyydestä sakotetaan noin paljon.
Itse yrittäjänäkin olen liittynyt Yrittäjäkassaan, ettei siinä sinänsä mitään. Laiskuus tai tietämättömyys ovat ainoita syitä olla liittymättä. Valitettavasti tietämättömyyttäkin on paljon ja se on sääli.
Periaatetasolla järjestelmä on silti outo. Ja onhan siinä muutamia aukkoja. Esimerkiksi pätkätyöläisten tila. Heitä on yhä enemmän, on nollatuntisopimuksia, vaihtelevia työaikoja, osa-aikaista työtä, yms ja heillä ei käytännössä ole tällaista tukioptiota ellei juuri ole sattunut olemaan reilusti tunteja edellisellä tarkkailujaksolla.