Mikä olisi euroopan tila ilman ulkopuolista apua?
Amerikka on pelastanut natseilta?
Nyt venäjä yrittää pelastaa Natseilta?
Amerikka auttaa Ukrainaa enemmän kuin eu-maat yhteensä.
Trump jos olisi pysynyt vallassa tilanne olisi tällä hetkellä toinen.
Entä Kiina malttaako pysyä erossa – elämme vaaran vuosia.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009403384.html
– Entä jos venäjä hallitsisi koko eurooppaa ja pamppuarmeija pitäisi
kuria ja järjestystä sekä meillä olisi pitkät tuomiot toisinajattelijoille?
– Viisaat kokoontuivat Saksassa ja sieltä vahva viesti, mutta muuttuuko mikään?
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Tuskinpa aivan heti mutta tulee asiat muuttumaan silloinkin pitää maiden armeijansa kunnossa
Suomihan sen onkin pitänyt terv tepivaari
Suomen pitäisi olla puolueeton maa, mutta nyt leikitään tulella.
Kannatat ilmeisesti sitä, että ryssä valtaa ensin Ukrainan, sitten Moldovan ja sen jälkeen jatkaa huoletta länteen Baltiaan ja Suomeen asti?
Niinistön mukaan Suomi ei ole puolueeton kuuluessaan unioniin.
Jos Suomi olisi pysynyt Eftassa liittymättä unioniin, Suomi olisi ollut puolueeton ja se linja olisi toiminut viime helmikuuhun asti.
Koska liityntä Natoon ottaa aikansa, oli hyvä, että alettiin liittymistoimet Putinin oireilun pahetessa.
Jos poliitikkomme eivät olisi huudelleet Unkarin pöytiin, niin saattaisimme olla jo puolustusliiton jäseniä.
..
Totaalisesti ei Suomi ole koskaan ollut puoluueeton eikä Suomi millään tulella leiki terv tepivaari
YYA-sopimuksen aikaan Suomi oli puolueeton. Sitoutui puolustamaan alueensa koskemattomuutta ja torjumaan sen hyväksikäyttö hyökkäyssotaan.
Puolueettomuutensa takia Suomi ei voinut ottaa minkäänlaista kantaa suurvaltojen keskinäisissä ristiriidoista.
Suomen johto oli puolueeton. Mutta rahvas saattoi kannattaa puolueellisuutta eri suuntiin.
Se, että Suomi sai järjestääkseen ETY-kokouksen 1970-luvulla, antoi tunnustusta Paasikiven-Kekkosen puolueettomuuspolitiikalle, samoin se, että Suomi pääsi mukaan EEC-vapaakauppaliittoon.
Suomettuneisuus ja länsikantaisuus olivat hallinnassa niiden häiritsemättä suurta linjaa.
Suomi on nytkin tavallaan puolueeton Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa. Se, että annamme apua Ukrainalle, voidaan tulkita kansainvälisen oikeuden turvaamiseksi.
Venäjän väestöpyramidi oli onnettoman näköinen jo ennen Putinin sotaakin.
Putin tapattaa lapsentekoiässä olevia kansalaisia, joita on jo nytkin vähän. Samalla työikäisten suhteellinen määrä vähenee etenkin liittovaltion länsiosissa.
Moskova on Euroopan avioeropääkaupunki, HIV-pääkaupunki ja itsemurhapääkaupunki.
Ei saanut Putin Venäjää jaloilleen, vaan pikemminkin päin vastoin.
Ai niin, se Venäjän ankeutta ilmaiseva väestöpyramidi:
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/markuslehtipuu/50179-venajan-vaestonkasvusta-eikun-romahduksesta/
Läntisen yhteisön pakotepolitiikan taloudelliset vaikutukset Venäjään ilmeisesti kuitenkin hyvin ”vaimeat”:
”Russia’s hydrocarbon output has been largely unaffected by the military conflict and the ratcheting up of sanctions have, so far, had a muted effect on Russia’s “resilient” energy supplies, according to the International Energy Agency. For the most part, Moscow has managed to reroute European pipeline exports to emerging market countries like India, China and Turkey — albeit at discounts relative to market prices.
Across the European Union, meanwhile, gas flows from Russia fell by 80 percent between May and October. Pipeline constraints threatened swathes of energy-intensive industries, and European countries resorted to liquified natural gas (LNG) to keep factories from shutting.”
(https://www.aljazeera.com/economy/2023/2/19/a-year-of-war-in-ukraine-has-left-developing-countries-picking-up-pieces)
Macron saa huutia puheistaan jo ennenkuin Saksan kokous ehti kunnolla päättyä ja Unkarin Orban pitää suhteita – molemmat Natomaita.
Venäjä keskittää runsaasti miehiä Ukrainan rajalle ja puolustajan ammukset ovat vähissä.
Meidän on helppo katsoa muualle huolinemme, mutta pitäisi ensin katsoa omaan peiliin. Pitäisi saada EU ehjäksi. Vähemmän mafiaa, vähemmän korruptiota, vähemmän kiinalaisten lobbausta, enemmän tulosta.
EU on turha tieteen ja kansainvälisen oikeusjärjestyksen väärentäjä ja hämmentäjä, josta ei tule ikinä mitään hyvää.
Mitä aiemmin viime vuonna asiasta Kiina-tutkijoiden suusta kuuntelin (Nato-keskustelun yhteydessä) oli sen suuntaista, ettei Kiinalla olisi mitään Eurooppalaisia vastaan, vaikka sen onkin ns. Venäjän liittolainen. Pitivät valitettavana Suomen Natoon liittymistä siksi, että Kiinan näkökulmasta talouden ja kauppasuhteidenkin vuoksi olisi toivottavampaa sellainen maailmanjärjestys, jossa olisi muitakin napoja kuin Yhdysvallat (länsi) ja Kiina (itä).
Kiina näki Suomen ”riippumattomampana toimijana” pysymisen arvokkaampana kuin Natoon liittymisen, jossa asemoidumme heidän näkökulmasta Yhdysvaltojen puolelle itä-länsi-vastakkainasettelussa.
Nyt on ilmapiiri ja länsi-itä-vastakkainasettelu vain kasvanut, ja Kiinassa on uutisoitu pallofarssista mm. ettei USA osaisi suhtautua mihinkään ”vahinkoihinkaan” politisoimalla kaikkea. Onglema on Yhdysvaltojen ja Kiinan välisissä suhteissa.
Koko maailma tuntuu olevan nyt päätynyt absurdiin ilmapiiriin, jossa mitä hyvänsä asiaa tulkitaan viholliskuvien sekä räjähdysherkän vihamielisyyden kautta, jossa demokratioitaan puolustavalla läntisellä yhteisöllä ei enää juuri tunnu olevan toleranssia minkään muunlaisen systeemin olemassaololle, vaan vahvasti ollaan vastakkainasettelun imussa. Ikävä tilanne, josta mielestäni pitäisi pyrkiä poispäin, kohti neutraaliutta.
Lisäksi USA:lta odotetaan myös Taiwanin aseellista ym. tukemista mahdollisen Kiina-hyökkäyksen sattuessa, samaan aikaan kun Eurooppa huutaa Zelenskyin johdolla, että kaikki rahat on kaadettava kaikilta Ukrainaan.
Onko meillä tähän kaikkeen sotimiseen rahaa?
Kuinka paljon Yhdysvallat pystyisivät tukemaan Suomea Naton jäsenenä jos Venäjä uhkaisi meitä samalla jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, jonka tukemista myös Yhdysvalloilta odotetaan? Mitä demokratioita priorisoitaisiin — vai riittäisikö USA:n tukea kaikille?
Mitä jos Kiina alkaa tukea aseellisesti Venäjää; laajentaisiko Venäjä hyökkäyksiään myös muualle samalla kun sota Ukrainassa jatkuu?
Kiina kiistää tiedot aseiden toimittamisesta Venäjälle.
– Se on Yhdysvallat eikä Kiina, joka toimittaa loputtomasti aseita sotatantereelle, Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Wang Wenbin sanoi.
Hänen mukaansa Kiinan ja Venäjän kumppanuus perustuu liittoutumattomuudelle ja konfliktien välttämisen edistämiselle.
Wang Yi on Moskovassa keskustelemassa rauhan löytämisestä Ukrainan konfliktissa. Kiina aikoo esittää Venäjälle suunnitelmansa rauhansopimuksesta Venäjän ja Ukrainan välille.
Vahvistamattomien tietojen mukaan Wang tapaa myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin.
– Meillä on paljon puhuttavaa, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi Wangin vierailua.
Kiina ei ole tuominnut Venäjän laitonta hyökkäystä Ukrainaan, ja on jopa sanonut sen olevan ymmärrettävä seuraus Naton laajenemisesta kohti itää.”
(https://yle.fi/a/74-20018841)
Kiina on kommunistinen maa jota johtaa diktaattori, niitä ei kiinnosta pätkääkään puhua totta.
Se on minulle aivan sama, ovatko diktaattorin johtamia kommunisteja, jos saisivat jotakin rauhan edistämistä aikaan. Jos eivät, niin tuskin se suomalaisia yllättää. Itse arvostan vanhoja itämaisia viisauksia sekä itä-Aasialaisuuteen liittyvää hienotunteisuutta enemmän kuin läntistä kaavamaisuutta ja banaalia hölynpölyä — lisäksi olisi kiva että olisi ystäviä idässäkin. 🙂
100% kaikki Itä-Aasialaiset, keitä olen tuntenut ja myös keitä vaan olen ohimennen elämässäni tavannut, ovat olleet hienotunteisia ja miellyttäviä ihmisiä.
”Together with an uneven recovery from COVID-19, a surge in food and energy prices as well as widespread currency depreciations, the war in Ukraine has only added to an already hostile environment for debt-distressed developing countries.”
(https://www.aljazeera.com/economy/2023/2/19/a-year-of-war-in-ukraine-has-left-developing-countries-picking-up-pieces)
Mielestäni Ukrainan aseilla tukeminen pitää itsekkäästi perustaa siihen arvioon että jatkaisiko Venäjä Ukrainan nujerrettuaan hyökkäyksiään muualle Euroopassa.
Kuunneltava Podcast-suositus:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50738511
/
Kirjoituksia kungfutselaisuudesta
”Kungfutselaisuus on oppisuunta, joka on yli 2000 vuoden ajan toiminut itäaasialaisten yhteiskuntien selkärankana. Se on edelleen erottamaton osa maailmankatsomusta Kiinassa ja vaikuttaa nykyisinkin vahvasti kiinalaiseen keskusteluun arvoista, yhteiskunnallisista käytännöistä ja tapakulttuurista.
Sarjassa luetaan kungfutselaisuuden suurimmat klassikot kuten Mestari Kongin keskustelut ja Mengzi. Lisäksi sarjassa luetaan laajoja otteita oppisuunnan myöhempien kehittäjien kirjoituksista, esimerkiksi Xunzilta ja uuskungfutselaisilta kirjoittajilta. Suuri osa näistä kirjoituksista on suomennettu ensimmäistä kertaa tätä sarjaa varten. Suomentaja on sinologi, tutkija ja tietokirjailija Jyrki Kallio.
Sarjan ytimessä kulkevat pohdinnat harmoniasta, oikeamielisestä hallinnosta, hierarkiasta ja kuuliaisuudesta – ja yhtä lailla yksilön vastuusta ja vapaudesta opiskeluun ja itsensä kehittämiseen sekä kehotuksista vallan ja hallinnon uudistamiseen.”
Vähän pöhkösti nuo laitettu tuonne nettiin, että pitää scrollata alas löytääkseen oikean kuuntelujärjestyksen mukaiset ensimmäiset jaksot. Mutta tuossapa tuo sarjan ensimmäinen jakso:
https://areena.yle.fi/podcastit/1-50711934
/
1. johdantojakso: Mitä on kungfutselaisuus?
Onko se uskonto, filosofia, ideologia, hallintotapa, oppisuunta? Missä määrin se on säilyttävä ja konservatiivinen, missä määrin uudistava ja innovatiivinen ajattelutapa? Kungfutselaisuus on kehittyvä, elävä organismi, jonka ydin on eettisissä ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä.
Suomennos: Jyrki Kallio. Keskustelijoina asiantuntijat Riika-Leena Juntunen, Jyrki Kallio ja Eero Suoranta. Lukija: Pekka Savolainen. Äänisuunnittelu: Marko Kataja. Toimittaja, tuottaja: Juha-Pekka Hotinen.