Aikanaan luovuin omakotitalosta, kun se ison tontin hoitaminen alkoi tuntua rasittavalta ja rakennusmääräys esti tontin puolittamisen jota en ymmärrä sillä alueella oli kunnallistekniikkakin valmiina.
– Minitontti on ajatuksena hyvä edellyttäen että ne laitetaan riviin julkisen liikenteen tien laitaan.
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009325210.html
– Omakotitalojen hajasijoittaminen on ympäristötuho.
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Onhan nuot tontin määrät aika hulluja hajaasutus alueella eihän se nuorena haittaa mutta ison tontin hoito vanhempana on aikamoinen rasite terv tepivaari
Niilo, minullakin oli iso tontti ja sillä tontilla iso omakotitalo.
Se oli hyvä kun oli pieniä lapsia ja sai kasvattaa puutarhassa yhtä sun toista.
Sitten kun lapset ”lensivät pesästä”, rivitalonpätkä oli/on minulle hyvä vaihtoehto. Edelleen sai/saa kasvattaa omassa puutarhassa sitä sun tätä, mutta on vain vähän ruohonleikkuuta, vähän lumitöitä, vähän rakennuksen kunnostusta, vähän siivottavaa pinta-alaa, jne.
Aika aikaa kutakin.
Kuka haluaaviimeisen päälle ”viritetyn” tontin nurmikkoineen?
Minulle kelpaa pääosin luonnollinen piha ja säällisesti leikattavaa – lähinnä heinikkoa.
Ristiriitainen fiilis tästä. Ei toki mitään vastaan jos joku kovasti pitää.
Jos olisi mahdollista, haluaisin sen verran ison tontin että pihalle saa kanalan. Ei tarvitse olla iso. Perheessä on yksi joka siitä ilahtuisi.
Mutta mikäs siinä, saa kai sitä olla hulluja unelmia.
Sellaisen saa kaupungista siirtolapuutarhasta.
Tonttiajattelu on mennyt hunningolle.
Tontin koon lisäksi tontin sijainti on mielestäni aika oleellista.
Meillä tontti on aika perussettiä, eli karvan yli 1000 neliötä mutta kun takaportista saa astua suoraan metsään niin tontti ikään kuin jatkuu ja noin 150 metrin päässä onkin sitten merenranta.
Hyvin tähän mahtuu sekä talo, että talli ja jää vielä koiruuksille tilaa kirmata ympäriinsä aidatulla pihalla.
Minusta periaatteessa kiva idea, tulee mieleen perinteiset puutalokorttelit tai Tamperen käpylän talot, Nekalan seurakuntatalon viereisissä kortteleissa olevat pienet tontit taloineen ja puutarhoineen, Viinikka… Kodikkaampaa ja vapaampaa elämistä kuin kerrostalohelvetti ehkäpä… Ja kaupungin aurauspalvelu, bussit sekä lähikauppa kävelymatkan päässä ilman traktorilla tehtävää oman tien ylläpitoa!
Siirtolapuutarhoissa on hirveät säännöt ja velvollisuudet sekä ihmisiä, jotka luulevat että piparkakkumuotin uutuudesta kiiltävä tönö sekä paljas, ajeltu nurmikko on se mitä jokaiset pitää fetisoida, mikä vähän pilaa tunnelmaa niissä — mutta ehkäpä tuollaisille minitonteille saisi kasvatella villipuutarhojaan vapaammin… itse laittaisin sammalta nurmikoksi ja kivisiä aitoja sekä viidakkomaisiksi kasvavia perennapensastoja, tuvan kyjet lahottavia köynnöksiä sekä edesmenneen lemmikin luista tehtyjä tuulikelloja hedelmäpuiden oksille pihaani <3
Viinikka on yksi Suomen kauneimpia vahoja pääosin suojeltua asuinalueita isolla IIllä. Ja kaunis kirkko keskellä kylää. Aikoinaan tutkin sitä Tampellan työntekijöiden ”rivitaloa” jossa on korkea piippu. Asunnot olivat pieniä.
Siirtolapuutarhat ovat menneet pieleen niiden tarkoitusta hyljeksien vrt. meidän Hesan Kumpulan 12 m2 mökki 375 m2 tontilla, joka oli täysin viljelty puutarhoineen.
Niin se tontin koko on paljon kiinni myös asukkaasta eli onko puutarhainnostunut vai käykö kotonaan vain nukkumassa.
Nykyään halutaan työntekijästä kaikki mehut ja saattaa olla naatti, kun pitäisi leikata nurmikkoa ym.