Valtiolla on suunnaton tarve ja sitä kasvatetaan veroilla. Menoja karsimalla voidaan auttaa, mutta kuka haluaisi luopua saavutetuista eduista. Verojen kierto onnistuu parhaiten siltä jolla on eniten ja huonoiten siltä jonka ainoa tulonlähde on palkka ja siitä vero pidätetään ennakkoon.
– Ei hätää nyt ollaan kehittämässä uusi vero:
Kaikki koirat on sirutettava ja ilmoitettava Ruokavirastoon rekisteröitäväksi.
Nyt ei puhuta verosta, mutta odotellaan seuraavaan vuoteen ja uuden hallituksen toimiin?
Olisko aluksi esin 200,-/per koira vuosittain sopiva summa?
https://www.aamulehti.fi/lemmikki/art-2000009369657.html
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Paperilla hienosti sanottu mutta aika mutkikas juttu itse kunkin kohdalla määrittää mikä on oma tarve.
Tämä on tätä Suomen mallia, että kaikki pitää tiukkaan sanella ja lokeroida omiin tiukkoihin säännöstöihin, jotka aina luovat syrjintää, koska elämän luonne on kaoottinen. Suomalaiseen pikkuporvarillisuuteen liittyy halu hallita sekä käyttää valtaa, joka parhaiten onnistuu rakentamalla sääntö- sekä byrokratiaviidakoita, joiden vartijoina/ ylläpitäjinä voi rakentaa yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa on ”hyviä” ja ”huonoja” ihmisiä. Jokseenkin vastenmielistä, mutta sellaista suomalaisuus nykyään on. Ihmiset hakevat turvaa sekä ylintä totuutta omista byrokratiatorneistaan, joiden vahtipaikoista kilvoittelevat keskenään suurella innolla.
Itse pidän enemmän saksalaisen kulttuurin rennommasta suhtautumisesta lemmikkeihin, joita Berliinissä pidetään vapaana mukana, eivätkä koiranomistajat sodi toisiaan vastaan siitä, kenen koirankasvatusmalli on ”eniten oikeassa” tai ”suurin totuus”. On erilaisia koiria ja ihmisiä, jotka elävät toistensa seassa rennosti.
—
Ote linkin takaa:
”Ennen vuodenvaihdetta syntyneet koirat pitää rekisteröidä ja mikrosiruttaa vuoden 2023 loppuun mennessä. ”Uskon vakaasti, että se riittää.”
— Itse toivon, että kun rekisterin pystyttäminen kerran viivästyy, niin myöskin toisessa päässä määräaikaa venytetään reilusti, ettei koko Suomi joudu sumassa ryntäämään toimenpiteisiin.
Lemmikkien vaikutuksesta ihmisiin on olemassa useita tutkimuksia, ja vaikka yksittäisten tutkimusten laadusta voidaan keskustella, yleisellä tasolla lemmikkien katsotaan parantavan erityisesti ihmisten henkistä hyvinvointia.
Mikäli lemmikkien pitämisestä tehdään nykyistä kalliinpaa, on oletettavissa, että monet taloudellisesti tiukoilla olevat joutuvat luopumaan lemmikeistään. Tutkimuksiin vedoten tämän voi olettaa lisäävän henkisiä ongelmia, joiden hoidosta yhteiskunnalle koituu ylimääräisiä kuluja. Lemmikkien määrän väheneminen johtaa myös lemmikkien ympärille muodostuneen talouden (eläinlääkärit, erilaiset lemmikkieläin liikkeet, …) kutistumista, joka näkyy ALV-verotuottojen pienenemisenä sekä mahdollisesti vähentyvänä työvoiman tarpeena eli irtisanomisina ja työttömyytenä.
Kysymys kuuluukin, onko lemmikien pitämisestä kerättävissä olevat vero/maksut niin suuria, että niillä voidaan paikata lisääntyvän henkisen pahoinvoinnin kulut, kattaa putoavat ALV-tuotot ja maksaa mahdollisten irtisanottujen työttömyysturva?
Valitettavasti tässä eivät nuo hyödyt auta eikö himoverottajia kiinnosta, miten ihmisten käy.
Juupa itsekin kokenut koiran pidon kalleuden.: Pentuhinta, siruttaminen rokotukset, ja sitten se koiralääkäri jne.