Kun tulee ikää ja dosetti täyttyy sekä raihnaisuus painaa, niin onko oma päätös sallittua luopua/luovuttaa?
Yhteiskunnan päättäjät saattavat olla ajatuksesta myötämielisiä ja
heillä tulee taustalla esiin kustannusajattelu vaikkei sitä haluta myöntää.
Mitä sanoo lääketiede? Pysähtyykö lääketieteen kehitys, jos
lähdetään eutanasian toteuttamiseen?
Eikö vanhukset ole se materiaali jolla voidaan kehittää eri tautien parantamiskeinoja?
Niin kysytäänkö asiaa vanhuksilta itseltään ja onko heillä esim dementoituneena ymmärrystä päättää omasta kohtalostaan?
Soteterveydenhoito on suunnattomissa rahavaikeuksissa ja alkava lama painaa päälle.
– Me vanhukset olemme se sukupolvi joka nosti tämän maan hyvinvointiin ja
olemmeko me vanhukset taas se sukupolvi joka eutanasiallamme avustamme tämän maan selviytymään lamasta?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000009397839.html
Sopivan mansellismielinen blogialusta
Aihe saattaa olla hyvinkin arkaluontoinen ja tänään kaikki hyvin, mutta kuka tietää onko huomenna tilanne, mutta ei kykyä päättää?
Eihän siinä muuta, kuin mennä saunan taakse ja vetää itsensä hirteen. Siinä sitä on eutanasiaa, eikä kukaan puhu mitään.