Kansanedustajaksi hänelle äänensä antoi reilut 30.000 ihmistä, vaalien jälkeen oitis erosi SDPn puheenjohtajuudesta ja nyt jonkun kuukauden jälkeen pyytää eroa ja hankkiutuu ulkomaille töihin.
Mitä mieltä tästä pitää olla? Ollako ylpeä kun saa hienon kansainvälisen työn. Ovatko häntä äänestäneet pettyneitä? Minkä arvoinen on poikkeuksellisen suuren kansanjoukon luottamus? Oliko tämä voitto Suomen kannalta? Miten demarit kokevat ja selittävät, voittoko vai tappio? Entäs he jotka eivät demareista pidä?
Ei näkemiin…..vaan HYVÄSTI !
Mitäs niistä ”rotista” sanotaankaan.
Parikin punavihreää tuttavaa olivat vähän ärtyneitä ja sitä mieltä että eduskunnan ei pitäisi myöntää eroa. Sen verran rumasti on hänen äänestäjiä kohtaan.
Koska työpaikasta oli sovittu jo ennen vaaleja, olisi ollut fiksua olla pelleilemättä.
Rehellisyyden nimissä: Marin ei ole ensimmäinen tai kymmenes joka tämän tempun tekee, ja samaa syntiä löytyy joka puolueesta vasemmalta oikealle. Silti se on äärimmäisen törkeää, suora hyökkäys demokratiaa vastaan.
Loistavaa Sanna ! Aivan loistavaa vientiä Suomesta Suomelle.
On pikkusiueluista luulla, että häntä äänestäneet olisivat pettynetä. Päinvastoin. Ovat äänestännet menestyvää maailmanpoliitikkoa eteenpäin maailmassa Suomelle kunniaksi. Onnea, ravistat rastien tien pölyt heidän silmilleen.
Kansanedustaja Teemu Keskisarja: Yleisradion rahoitus avattava myös suurelle yleisölle.” – Nykysuomen artikkelin otsikko 3.9.2023.
Tuoko Heikkiä ”heiluttaa”?
Meni oikeaan ositteeseen mutta väärään lokeroon.
Olet Heikki kerrankin oikeassa Tony Blair on persahtava, jos kuka.
Nauraa perskeikkanaurua, jos Marin kertoo eduskunnassa juuri esitetystä rasismirotestista.
Toinen uuden ajan poliitikko Sannan lisäksi on Teemu Keskisarja, joka voisi viedä Eduskuntapuheellaan Suomea maailmalle sellaisena kuin suomalainen on ollut ja on edelleen Veikko Sinisalon äänenpainoin.
Loistava historiakatsaus Impivaarasta Teemulta !
Se Teemun puhe taisi olla pitkälti lainattua rotukiihkoilijoiden propakandasta.
Pisteli piruuttaan.
Mutta hyvä kulttuuriministeri hänestä tulisi. Toivoin Rydmania nykyiselle paikalleen ja Teemua kulttuuriministeriksi tai opetusministeriksi, mutta en pitänyt mahdollisuuksiaan satavarmoina, koska olivat uusia.
Oli kyseessä kuka tahansa niin, jos ihminen saa tilaisuuden joka tuntuu itsestä oikealta niin siitä vaan eteenpäin.
Se on sitten omantunnon kysymys pettääkö äänestäjänsä, mutta kyllä uskoisin noin keskimäärin ihmisten ajattelevan kansanedustajallakin olevan oikeus tarttua tilaisuuteen kun sellainen tulee.
Ei mitään ongelmaa, oikein hieno asia, että Sannalla on vaihtoehtoja sekä tilaisuus ottaa hänelle sopivaa etäisyyttä kotimaan sirkukseen. Ymmärrän oikein hyvin valinnan etäämmälle hänen yksityiselämään vaikuttaneesta myllytyksestä, ja on mukava ajatella, jos hän saisi uudessa työssään vapaammin operoida niiden arvojen pohjalta, jotka hänen intohimon liekkiä pitää olemassa, ilman jatkuvaa velvollisuutta vastata jokaisesta omasta näkemyksestään suurelle yleisölle. Varmaan ihan tervetullutta ja hyvää tekevää vaihtelua. Onnea vain! 🙂
Petti äänestäjänsä. Aivan mahtavaa, avioero että pääsi äijästään eroon, nyt petti ääneastäjänsä jotta pääsi niistä eroon. Minne mukula roudataan…naapurille ?
Kyllä suomalaiset miehet osaavat ripustautumisen — ja kun heidän kuplat väistämättä puhkeavat, seuraa kaikkea karseaa vainoamisesta itsemurhiin. Olisiko aika päivittää ohjelmistot tälle vuosituhannelle? Sitä turhaa odotellessa, seuralaisenani tyhjä toivo ajamassa ihmisen virkaa.
Miksi suomalainen mies ripustautuu? Vastaus on helppo saada sivusta seuratessa, mutta myös itse altistaen itsensä perkelöityvälle parisuhdehelvetille: mies käyttäytyy läheisriippuvaisesti osin siksi, koska se sallii hänen teettää kaikki epämukavat/ hankalat asiat kotitöistä tunnetyöhön sekä lähisuhteiden hoitamiseen kumppanillaan, mikä helpottaa kovin elämää ja aikaa jää enemmän vaikkapa nettipornon kuluttamiselle sekä salasuhteille.
Mutta jatkakaa vaan harmonisen satanistista naisvihaanne, en häiritte enempiä tähän väliin.
Liisa
Häh ?
Näin Suomea viedään maailmalle:
Marinin lähtö nousi uutiseksi maailmalla https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009839800.html
Menee instituuttiin josta raha tulee mm Venäjältä …taitaa kaveruus Zelsnkyin kanssa loppua siihen
Siis jou, jou, reteetä päivää ja kaivetaan maahan kuoppa suurilla armeijan rautabootseilla: ehkäpä Marin tekee samaa mitä Purra-akka perussuomalaisissa, koettaa kantaa säkillä valoa pimeyteen.
Purran tapauksessa toki vihreän-kelmeää synteettisen teoreettista tekovaloa, jotteivat satanistit ja fasistit sekä juntit allergisoidu / koe häntä uhkaksi älyllis-teoretisoivalle empatiavajeelleen/ tyhmyydelleen.
Kyllä Sannan ura on ollut komea. Entinen Ladyboss kuuluu nykyään mm. superrikkaiden (Maailman talousfoorumi) hyvävelikerhoon. Mihin hän vielä ehtiikään…
Tiettyyn ideologiaan kuuluu henkilöpalvonta, ja paremman puutteessa sellaiseksi käy keski-ikäinen nainen: – joka leikkii olevansa myöhäisteini ja joka saavuttaa huomiota ulkomaita myöten ”murovarkaana”, bilekuningattarena, sosialistina, joka kuuluu rikkaiden poikien hyvävelikerhoon, mallifeministinä, joka jättää miehensä katsomaan pariskunnan pientä tyttöä kun äiti on joraamassa, mallifeministinä joka osaa ulkoa radikaalifemmojen sloganin ”helvetissä on erityinen paikka niille naisille, jotka eivät auta toisia naisia”, mallifeministinä joka muiden länsifeministien tapaan auttaa mieluummin islamin patriarkaattia jatkamaan naistensa alistamista ja sortamista kuin auttaisi islaminuskon naisia pois sorron alta. Islaminuskoisilla naisilla kun on oikeus pukeutua miestensä määräämällä tavalla sekä oikeus muutettuaan länsimaihin pysyä poissa länsifeministien dominoimilta paritteluarkkinoilta. Listaa voisi kai jatkaa…
Voihan pyhä usko, kas, kun juksasin!
Onhan ihanaa elää vankilassa:
https://youtu.be/O0lf_fE3HwA?feature=shared
(Gwen Stefani – The Sweet Escape)
Jeehoo!
Melkoisella ymmärryksellä täällä suhtaudutaan Marinin ratkaisuun. Olisin kuvitellut että häntä äänestäneet esimerkiksi näkisivät hänen panoksensa juuri kotimaan politiikassa tärkeänä, onhan hän suuren suosion myötä 4 vuotta sitä harjoittanut.
Moni varmaan salaa on tyytyväinenkin kun Marin poistuu kotimaan politiikasta näin myös varmaan sosiaalidemokraateissa, uudet henkilöt ja tuulet saavat enemmän happea.
Niin tai näin onnea toivotan Marinille hänen uudessa toimessaan
Niinkun klapil päähä lyöty, mutta onhan se hyvä että joku kantaa huolta saudienkin hyvinvoinnista.
Ei ole kovinkaan kiitettävää palautetta saanut politiikan tuntijoilta tämä veto. Etenkin kun ennen vaaleja lupasi ja vannoi kautta kiven ja kannon että tuli mitä vaan, hän on kansanedustajana.
Noh, mutta, hän saa toki valita. Ja suomalaiset saavat ensi vaaleissa valita. Kuten pitää.
En oikein koskaan ole ollut demareiden kanssa kaveria.
Jostain syystä joku jaksaa edelleen kritiikittömästi hypettää tätä minä, minä, minä-bilettäjää.
Jos on tämän maan katastrofaalisimman kriisin pääministerinä kunnialla hoitanut, ei tänne paljoa kannata jäädä roikkumaan jonkun rasistisen persulauman kanssa riiaamaan ja riitelemään.
Antaa nyt sitä haluavan Orpon näyttää kalutut kyntensä persujen apupuolueena.
Marin voi kohta tarjota konsulttiapua Suomen hallitukselle teknologian viennissä, rasismin kitkennässä, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jne.. kalliiseen konsulttihintaan.
Ettäkö parempi ikäänkuin jättää uppoava laiva. Sananlaskukin sanoo että auta miestä mäessä älä mäen alla.
Saudi Arabia sopiikin hyvin hänen asemapaikakseen.
Rotat jättää ensimmäisenä sen laivan 😅
Tuskinpa kovin montaa kiinnostaa mitä Purrakaan kirjoittelee, itsekään edes käynyt lukemassa koko paska-alustalla — mikä rahvaita massoja kenties hänessä puhuttelee, on se poikkeuksellisuus joka Purraan hahmona liittyy, joka lienee vaan hauskaa ja viihdyttävää vaihtelua monille nuorille jonneille, joille on siistiä se, kun joku ihan hyvännäköinen akka laukoo julkisesti törkeitä ja muin tavoin ”kiellettyjä” asioita, rasismia jota suuri osa ihmisistä hautoo päässään, muttei kehtaisi itse laukoa julkisesti.
Ja kun tähän nuorten miesten ratoksi ja riemuksi yhdistyy akateemisen tason vanhempien seniilienkin älyllinen hyväksyntä, niin riemastuttava soppa on kasassa ja antaa nuorille poitsuille ja duunareille kokemuksen, että tässä heillä on nyt läpällä heitetylle paskalle jotakin kovaa perustaa ja suurempikin juttu, joka on totta ja varmaan puhuttelee ja voimaannuttaa myös Venäjän sodan lannistamassa ilmapiirissä ihmisiä siten, että he rasismin kautta löytävät kanavan huutaa vihaisina ja suoltaa sisäistä paskaansa ilmoille oikeutetun ryssän sun muun vastustamisen hengessä. Kaikkeahan tällainen negatiivisen identiteetin omaava vastustaa, naisista maahanmuuttajiin ja kaikkeen, paitsi itseään ei oikein voi.
Marinin pitää ihan ensin saada eduskunnasta suostumus kansanedustajan tehtävän käyttämiseksi, muttei se ei liene ongelma vaikka ei myöskään aivan läpihuutojuttu, laki on aika yksityiskohtainen asiassa.
Ehkä Marinista tulee parempi konsultti kuin on ollut poliitikko ja kokee tämän oikeaksi valinnaksi, niin siitä vaan.
Itse luulen, että siirtymä tuollaiseen tehtävään ei tule olemaan helppo, pikimminkin aivan päinvastoin ja saattaa kyllä synnyttää haasteita, mutta elämä on.
Hiukan politiikan ulkopuolelta omakohtaisesti, joka on kyllä kaukana Marinin tapauksesta, mutta valaistusta kuitenkin kansainvälisyyteen:
Olin suuren kansainvälisen elintarvike- teknokemiayrityksen palveluksessa toistakymmentä vuotta vaativassa ja luovassa tehtävässä.
Minulle tarjottiin loppuvaiheessa ennen muualle Suomessa siirtymistäni kansainvälinen vaativa tehtävä Etelä-Amerikkaan saman konsernin firmaan. Palkka hirveä, asunto ylellisellä alueella ym. ökyetuja.
No, lapset olivat nuoria ja vaimolla hyvä homma Suomessa ja hän olisi siellä jäänyt kotihommiin.
No, njet, nej….No siirryin kotimaassa muihin hommiin.
Jälkeenpäin mietin, että saattoivat haluta päästä meikäläisestä niin pitkälle kuin pippuri oikeasti kasvaa, kun olin hiukan liian nopea perässä pidettävä.
Paluupaikka oli kyllä jo etukäteen sovittu Suomessa. Mutta muiden vastaavien kokemus osoitti, ettei ne paikat enää ollut joko saatavilla täällä tai eivät enää kiinnostavia vuosien ulkomaan kokemuksen jälkeen.
Poliitikkojen osalta aivan sama tuo paluu ”arkiseen” Suomeen riitelemään samoista asioista kuin lähtiessä.
Lauri Nurmen kirjoituksessa on asian tynkää jos sen löytää.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d57de46f-dc5a-4588-a1ca-2432ed024cd8
Rautaa on taottava niin kauan kun se on kuumaa. Kotimaa on nähty ja kysyntää on ollut jo pitkään ulkomailla. Kunnianhimo ja vilpitön halu mennä vaatviimpiin haasteisiin nähdään usein kielteisesti.
Mitä Marinilla olisi enää annettavaa äänestäjille takoa Orpoa päähän tai riidellä Purran kanssa. Ei olisi uusi sirkus maksanut vaivaa.
Nyt seurataan, mitä hän saa aikaan uusissa hommissa.
Kuka seuraa, seuratkoon, mutta kuten sanoin Nurmen kirjoituksessa on asian tynkää jos sen löytää, aivan kuten oli Lehtolan taannoisessa.
Marinille itselleen haaste on varmasti tervetullut, ellei jopa välttämätön, mutta veikkaan sen todella olevan haaste.
Narsistiselle minä-itse-bilehileelle on haaste pitää edes yksi lupaus.
Marin ei pitänyt yhtään.
Tunnustan, että minulla ei ole hajuakaan siitä mitä neuvonantaja tuollaisessa organisaatiossa tekee, mutta liene toimii jonkinlaisena asiantuntijaa verrattavana?
Asiantuntija-missä asiassa?
Poliittisen takinkääntäjän, lupauksiaan pitämättömän, punademarin, taloudessa pihalla olijan, ideologisen päällepäsmärin…
Juhak, sitä minäkin mietin, että missä asiassa Marin antaa neuvoja?
Marin on aika helvetin hyvä työssään ja hänessä on ihailtavaa intohimon tuomaa voimaa sekä sitkeyttä. Ruben Stillerin ohjelmassa hiljattain myös Marinin ammatillista haluttavuutta sivuttiin Hakaristi- jaksossa, jota Matti ja moni tuskin vaivautuu kuuntelemaan, enkä näin ollen itsekään tuota tänne aukiselitä tyhjän täytteeksi. Mutta paljon asiaa persujen uudistuksista, rasismitiedonannon sisällöstä, absurdin järjettömistä lakiuudistuksista, amerikkalaisen idiootinlaajasta sananvapaudesta ja näin päin pois.
Itse kuuntelin ja sehän on itselleni tärkeintä.
Sen verran voin aikaani tuhlata Pirkan persu-alustalle, että jaan tuon linkin tänne madaltaakseni kynnystä mahdollisen uteliaille, ettei sitten tarvitse netistä etsiskellä, jos ketään ylipäätään mikään kiinnostaa.
—> https://areena.yle.fi/podcastit/1-66133511
”Pitäisikö hakaristilippu kriminalisoida? Entä sirppi ja vasara? Vieraina ovat rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio ja maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.
Bitte Westerlund kertoo kirjassa ”J&B— kohtauksia eräänlaisesta avioliitosta” oman näkemyksensä Jörn Donnerista.
Kirjailija Philip Teir analysoi perjantaina Jörn Donnerin roolia suomalaisella ja ruotsalaisella näyttämöllä. Missä kulkee myytin ja totuuden välinen raja?”
On vaikea tunnistaa sellaisen olemassaoloa, jota ei omassa kuplassa ole tai jota ei omassa kuplassa validoida.
Politiikkaankin tänä päivänä sisältynee monia muitakin tasoja kuin puhtaan teoreettinen tietotaso. Esimerkiksi moderni psykologinen tietous vaikuttaa olevan tämänkin blogin alla kommentoiville jokin sokean pisteen kaltainen asia, jota ei tunnusteta tai se rajataan ”oikean” tiedon ja tulkinnan ulkopuolelle.
Kuitenkin työhyvinvoinnin kaltaiset tekijät ovat nykyaikaisessa hyvinvointikäsityksessä ensisijaisessakin asemassa, että tärkeintä itsestään vastuuta kantavalle on ensisijaisesti huolehtia omasta jaksamisestaan, jota ilman on turha ryhtyä taistelemaan muidenkaan asian puolesta.
Lisäksi ajattelen niinkin, että Marin hyvin saattaa olla tiedostanut ja miettinyt nyt tämän tyhjää polkeneen rasismikesän aikana omaa osuuttaan ja vaikutustaan kaikessa — ja ehkäpä hän saattaa kokea osin halua irtaantua myös siksi, jos kyseenalaistaa itsensä ja oman osaamisen omien arvojensa vastaisen populistisen villirakki- ja porsaslauman kanssa operoimisessa siten, ettei ongelma vaan kärjisty ja pahene.
Sanoisin, että aika monille se aiheuttaa ison haasteen lähestyä näitä perussuomalaiseen puolueeseen sekä oikeistopopulismiin liittyviä ongelmia tässä Venäjän sodan uhan alla myllertävässä kognitiivisen dissonantissa älyllisessä ilmapiirissa.
Näin fiksumpaa ja viisaampaa on astua etäälle ja antaa palikka välillä jollekin toiselle. Ja tuskinpa julkisen myllytyksen kohteeksi yksityiselämäänsä myöden joutunut Marin on erityisen kiinnostunut enää tässä vaiheessa aukiselittelemään suurelle yleisölle ratkaisujaan, jota ylsityisyyteen vetäytymistä erittäin hyvin myös ymmärrän.
Juhak, et tainnut sinäkään keksiä millä osa-alueella Marin antaa neuvoja?
Ei ole satapäistä avustajoukkoa, ei viittä-kuutta henkilökohtaista avustajaa, ei ministeriöiden satoja virkamiehiä tuottamassa luettavaa sisältöä.
Enkä mitenkään jaksa uskoa, että suu vaahdossa vastakkainasettelun ilosanoman saarnaamisesta tai woke kulttuurin ylittämisestä kukaan pitkässä juoksussa suostuu maksamaan.
Luulenpa että Marin lähti Lontooseen ”Minnesota-hoitoihin”.
Soitellen sinneminnesotaan 😂
Sano sinne Minnesotaan kapellimestari Osmo Vänskälle terveisiä minulta.