Teki tänne mieli jotain kirjoittaa ja kun en nyt millään keksinyt mitään uutta rasismista enkä natsismista otin jutun vanhasta päiväkirjastani.
Omin käsin olen tehnyt jakkaran takan eteen, mukavampi siinä istualtaan lisäillä puita ja ranstakalla hiiliä kohia, joskus vain joutilaisuuttaan tuijotella liekkien rauhoittavaa
leikkiä tai talvisaikaan ulkotöissä kohmettuneita hyppysiään.
Mallin löysin netistä, on kyseessä Ylä-Nuubialainen kamelinlypsäjän palli, paikallinen ikimuistoinen näkemys siitä millainen lypsyjakkaran pitää olla.
Siinä on pidemmät jalat kuin on meillä notkoselkäisten kyyttöjen lypsäjillä jakkaroissaan sillä onhan kamelieläimillä pitkät ja jäntevät sääret, ylettyvät lyhemmätkin lypsäjät vetimiin
kurottelematta, lypsyasentokin asettuu ergonomiseksi.
Sydänkoriste perimätiedon mukaan kuuluu karkoittavan kameleita toisinaan kiusaavia pahoja henkiä, pysyvät elikot paremmin paikallaan eivätkä potki maitopeilaria nurin eivätkä syljeskele lypsäjiä
peloissaan kesken maidon hervutuksen.
Istuinosan jakkaraan löysin Jäämerestä Lofoottien karuilta länsisaarilta, siellä kellui hylättynä kylmässä ja suolaisessa rantavedessä. Vähän kyllä arveluttikin että voiko lankunkappaleen sisäänsä imemä suola ja kylmyys olla ongelmaksi takalistolle, kylmänvihoja aikaansaattaa.
Varmuudeksi ennen käyttöönottoa jonkun viikon pidinkin sen päällä tankeakarvaista pikimustaa pässin taljaa.
Jalat veistelin puukonkynällä sitkeistä ja pihkaisista suomalaisista korpikuuusen oksista.
Kovin olen palliin ollut tyytyväinen, vuosia on uskollisesti palvellut, muodostunut itse asiassa ajan saatossa ikäänkuin jonkinlainen ystävyyssuhde siihen on kiinteä osa kotia.
Vieraiden olen joskus huomannut sitä epäluuloisesti vilkuilevan, hienotunteisuuttaan eivät yleensä ole tarkemmin asiasta kyselleet.
Matti, oletko nuolaissut jakkaran istuinta ennen istumistasi, maistuuko siinä vielä suolapuu ?
On niin paljon istuttu etten enää ilkeä
Tarinalla on tärkeä moraalinen opetus: onni ei löydy ikeasta.
Ikean kiinalaisesta korjauskelvottomasta roinasta löytyy stressi, mutta puupäinen tuttuni ei tunnu uskovan. Ostaa aina vaan kaatopaikalle kuskattavaksi.
Aina joskus tulee myös tehtyä noita jalallisia kalusteita. Aika usein käy niin, että kolme jalkaa on väärän mittaisia, ainoastaan yksi on sopiva.
Jospa Pentti syy onkin epä tasanen lattia terv tepivaari