Pisa tuloksista melkoiset pissa tulokset.

Onko Suomessa kustu omiin muroihin ihan huolella vai miksi lasten ja nuorten luku ja laskutaito vajoaa yhä alemmas ja alemmas?

Uudet Pisa tulokset kertovat karua tarinaa suomalaisesta koulujärjestelmä, eikä tässä nyt taida auttaa mallin hakeminen Ruotsista kuten Grahn-Laasonen teki opetusministerinä. Ilmiöoppiminen taisi olla se taikasana, johon tukeuduttiin.

Avokonttoreista mallia kouluun ja fiilis pohjalta…

Voi v**** !!!

Ilmiöoppimista tosiaan, ainoastaan oppimisilmiö jää puuttumaan.

29 vastausta artikkeliin “Pisa tuloksista melkoiset pissa tulokset.”

  1. Alas oli vajottu kun ei edes monilahjakas Li Andersson opetusministerikautenaan pystynyt kurssia korjaamaan

      1. Arvi ja kun noiden puuttuminen yhdistyy vielä kännyköiden näpräämiseen jne. niin on oikeastaan pieni ihme, että oppivat edes aakkoset.

        Vai oppivatko?

    1. Li Anderssonin lempilapsi oli oppivelvollisuuden laajentaminen jota voidaan verrata soteuudistukseen siinä mielessä, että kumpikaan ei vastannut alojen ongelmiin.

    1. Heikki, nämä kaikki oli ennen ja tulokset olivat 100 – 0 nykyiseen verrattuna.

  2. Heikki on osin oikiella vesillä ja Mikan huomio tuosta koulujen hyvinvointia katastrofaalisesti tuhoavasta laajennusprojektista on myös oikeassa kohtaa.

    Kaiken yllä on lukuisten lastenpsykologian asiantuntijoiden yhteen ääneen sanoma lähtökohta: koulujen pitää olla lapsille suunniteltuja ja turvallisia paikkoja. Ei pienille aikuisille suunnattuja yrityshautomoita, tai poliittisia projektityöstämöitä.

  3. Opettajien aika tulee käyttää opettamiseen niin kyllä pisa tulokset nousevat

    1. Matti, totta puhut. Vähemmän Wilmaa ja enemmän opetusta.

      Toki ryhtiliike olisi kyllä paikallaan lasten kodeissakin siellä se kasvatusvastuu kuitenkin on tai ainakin pitäisi olla.

    1. ”Tuskin kukaan yllättyi Pisa-tulosten romahduksesta. Syyt ovat selvillä jokaisessa opettajanhuoneessa. Lapset eivät tyhmisty korona-ajan ja leikkausten takia. Resursseja riittää. Kaikkien aikojen pienimpiä ikäluokkia kouluttelee kaikkien aikojen ennätysmäärä erilaisia ammattilaisia. Vararehtoreita, koulunkäyntiavustajia, psykologeja, kuraattoreita ja henkisten vaippojen vaihtajia on kuin meren mutaa.

      Verrattuna suurten ikäluokkien opintiehen on hinta-laatusuhde vuonna 2023 kerta kaikkiaan typerryttävä. Ihmekös tuo. Opetustyöstä alle puolet liittyy opettamiseen. Vuorovaikutteiset hömppähankkeet, arvopohjan rakentelu, digi-ilveily sekä byrokratian näppäily ja käppäily syövät työajan. Koulu eli ”oppimisympäristö” ei voi mitään kotien kirjakielteisyydelle. Arvovallaton opettaja tuuraa vastuuttomia vanhempia, jotka eivät kasvata pikku nussukoitaan vaan syyttävät jokaisesta itkupotkuraivarista yhteiskuntaa.”

      1. En alennu niin alas, että viitsisin enää Keskisarjaa ”katsella”. Ei mitään uutta, vaan vanhaa. Omat ohjeeni tuolla ylempänä riittänevät ”vanhaan” ja hyvään oppimiseen. Ainakin ne on tullut koettua ja testattua.

        1. Keskisarja on värikäs, provosoiva, yliampuukin mutta kyllä hänen puheissaan paljon arkijärkeäkin on mielestäni.

        2. Kun pitää ”pankkopelleä” totuutena, ei kykene tosiasioita sietämään.

        3. ”En alennu niin alas, että viitsisin enää Keskisarjaa ”katsella”. Ei mitään uutta, ..”

          Kyllä Keskisarjaa nyt varmasti harmittaa 🤣🤣🤣

      2. ”Etkös Mika tiedä että Keskisarjan puheet on Heikille myrkkyä?”

        Tähän ei voi kuin todeta, että EVVK

  4. Ammattikouluissa alamäki alkoi säästösyistä koskien opetustasoa ja ammattikoulujen välineistöä.
    Kännykät ei kuulu kouluun.
    Opettajilla pitää olla auktoriteetti.

  5. Tilanne on nyt täysin eri kuin 50 vuotta sitten, eikä vanhaan ole palaamista.

    Nyt vaan pitää rauhoittaa koulu ja luokat pienemmiksi.
    Erityisoppilaille eri luokat opettajineen.
    Suomenkieli on opetettava ennen normaaleille luokille siirtymistä mamu-kouluissa.

    Opettajien toimivalta palautettava.
    Otettava mallia kouluista, jossa opetus toimii ja tulokset ovat hyviä.

    Opettajille reipas tasopalkankorotus.

  6. Ilmiöoppiminen tosiaan on yksi huuhaa hanke joka vie aikaa ja energiaa. Onhan sekin tosin opiskelua ja vaihtelua, mutta keinotekoisesti ympätty asia. Että ”nyt opitaan kun on ilmiöpohjaista”. Eiköhän tuokin aikanaan haudata niin kuin joskus käytetty ”tulosjohtaminen” jossa oppilas oli ”asiakas”. Viro ja kaukoidän maat pärjännevät paremmin juuri siksi että siellä ollaan konservatiivisempia. Suomessa on haluttu korjata sitäkin mikä ei ole ollut rikki.

    Palauttamalla ”vanhoja hyviä juttuja” kuten käsin kirjoittamista ja opettajajohtoista opetusta voidaan saada aikaan parannuksia, mutta yhteiskuntaa ei enää saada palautettua menneisyyteen. Pelit ja some ovat vieneet tilaa lukemiselta, se taas vaikuttaa kielen tajuun ja ajatteluun. Olen tosi tyytyväinen, ettei minun lapsuudessani vielä ollut tietokonepelejä eikä somea. Niinpä tuli luettua suuret määrät kirjoja, Pekka Töpöhännistä Kolmeen muskettisoturiin. Jos olisi ollut pelejä olisin taatusti istunut niiden ääressä ja lukenut ehkä vain ne kirjat jotka koulussa piti tai ehkä vain niiden takakannet.

  7. Täysin vääriä analyysejä maahanmuuttajista. Tämä kommentti poistettiin toisesta blogista:

    Oikea syy on se, ettei Suomen kouluilla ole järjestelmää ja kapasiteettia hoitaa maahanmuuttajien perusopetusta aluksi heidän omalla kielellään.
    Ihan sama kuin suomalainen lapsi heitettäisiin kiinaan ala-asteelle.
    Kieli, kirjaimet, kanssaoppilaat.

    1. Jos ongelmana on se, että maahanmuuttajalapset eivät integroidu suomalaiseen kouluun suomen kielen puutteellisen osaamisen vuoksi ja siksi eivät pysty siellä opiskelemaan muiden tahdissa, niin miten siinä auttaa se, että heitä ensin opetettaisiin pari kolme vuotta heidän omalla kielellään.

      Maahanmuuttajalapsetkin pääsevät, jos heidän vanhempansa vain heille sen sallivat, mukaan päiväkotiin ja esiopetukseen, jossa om mahdollisuus oppia ja jossa väkisinkin oppii suomen kielen.

      Se, että näitä lapsia opetettaisiin vain omalla kielellään sysäisi heidät entistä syvemmälle omaan kulttuuriseen kuplaansa ja vaikeuttaisi entisestään heidän integroitumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

      1. Juha U, juuri näin kuten sanoit.

        Muistat varmasti kuitenkin erään lähes legendaarisen perustelun pakkoruotsille, ”on sitten helpompi oppia saksaa” 🤣🤣🤣

        Logiikka on samaa tasoa.

  8. Juu en minä näissä kummassakaan ”porttiteoriassa” näe järjen häivää.

    Miksi opiskella kaksinkertaisesti, jotta oppisit yhden kokonaisuuden?

    1. On erilaisia lapsia — ja itse olen elävä todiste siitä, miten lapsuudessa eri kielialueille muuttaessa jokaisen uuden kielen opettelu oli pois siitä miten tehokkaasti kykenin sisäistämään/ rakentamaan peruskivijalkaa oppimiselleni.
      Uuteen maahan tai kouluun siirtyminen voi olla lapselle hyvin stressaavaa ja vaikka vanhempien tai opettajien silmiin lapsi näyttäisi integroituneen, eivät vanhemmat eivätkä opettajat näe lapsen pään sisälle. Ja siellä pään sisällä saattaa rakentua aivan muunlainen kokonaisuus kuin mitä ulospäin näkyy tai mikä olisi tarkoituksena. Monikielisten lasten tapauksessa joillakin saattavat eri kielet lokeroitua omiksi erillisiksi kokonaisuuksiksi, joita lapsi ei osaa uudella kielellä sovittaa siihen, mistä oppimista pitäisi jatkaa. Saattavat kertolaskut onnistua vain yhdellä kielellä, kirjojen lukeminen toisella ja vaikkapa uutisten seuraaminen kolmannella. Esimerkiksi.

      Siksi olisi tärkeää saada itse oppisisällöt ymmärrykseen kielestä riippumatta.

    2. Pelkkä muuttaminen paikasta toiseen saattaa olla joillekin lapsille niin stressaavaa ja kohtuutonta, että uuteen sopeutuminen muodostuu traumaattiseksi asiaksi, josta ei jää lapselle muistoja.
      Minulle on esimerkiksi näytetty valokuvia ihmisistä, paikoista ja jopa retkistä omien perheenjäsenten kanssa, joita en lainkaan muista. Iloisen näköisiä kuvia lastenkutsuilta ja ihmisistä, joita en muista koskaan tavanneeni. Ja olen ollut kuitenkin jo 8-10-vuotias.
      Koteja ja kotikatuja, joista minulle ei ole juuri jäänyt mitään muistijälkeä lukuunottamatta joitakin yksittäisiä välähdyksiä sieltä-täältä.

      Eivät lapset ole mitään aikuisten heittorättejä eivätkä koneita tai mamuja, vaan herkkiä ihmisiä.

  9. Suomessa on ollut hyvä koulujärjestelmä, jota on vauhdilla ajettu alas. Vasemmistopainotteinen liberalismi on tuhomassa myös koulujärjestelmää yliopistoja myöten. Filosofi Hankamäki on tästä kertonut, mutta eihän häntä haluta kuunnella, koska kulttuurimarxilainen dekatenssi on voimansa tunnossa.

    Ranskalaisen Jacques Rousseaun lastenkasvatusoppaaseen ”Emile” suhtaudutaan edelleen kuin paavin bullaan. Erehtymätön. ”Emilen” kirjoittaja hylkäsi kaikki omat lapsensa heti kun ne olivat syntyneet, vastoin avovaimonsa tahtoa. Kun toinen valistusajan voimahahmo, Voltaire, syytti Rousseauta tekopyhyydestä, Rousseau puolustautui sanomalla, että hänestä olisi tullut huono isä.
    Mutta lastenkasvatusneuvoja hän kyllä oli pätevä antamaan.

    Joskus olen miettinyt puolittain tosissani, että pitäisikö valistusajasta puhua länsimaisen sivistyksen pimeimpänä keskiaikana. Hm.

  10. Eivät ne maahanmuuttajatkaan ole mikään yhtenäinen ryhmä. Jotkut maahanmuuttajat ovat luokkiensa parhaita oppilaita. Riippuu ihan perhetaustasta miten koulu sujuu. Ja suomalaisilla lapsilla sama. Avioero tai vanhempien omistautuminen jollekin muulle kuin lapsilleen suistaa helposti kenen tahansa koulunkäynnin raiteiltaan. Jos elämä on sekaisin ei opiskelukaan onnistu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *