Valitettavasti lausunnoilla Venäjää ei saa vetämään joukkojaan Ukrainasta.
Odotan edelleen, että KAIKKI Venäjän pankit potkitaan ulos SWIFTistä. Venäjältä ei saa ostaa mitään, eikä sinne saa myydä mitään. Venäjän kansalaiset eivät saisi tulla EUn alueelle mistään syystä.
No, myönteisenä asiana ihmisen sotaisuudessa voin nähdä sen, että sodat lienevät luonnollinen tapa karsia ihmisten määrää tällä pallolla. Johnathan Gloverin 1900-luvun aiempia sotia käsittelevässä kirjassa, josta olen tänne tehnyt blogin, on aika hurjia numeroita sodissa kuolleiden määristä. Semmoista se ihmisyys.
Katsoin juuri IS live paneelin tämmöistä siitä poimittu nyt IS sivuilta:
*Pekka Toveri sanoo, että Venäjä valmistautuu pitkällä aikavälillä demonisoimaan myös Suomea.
Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on ollut jo pitkään laajat verkostot Suomessa. Netissä oleva, Venäjään motivoitu vaikuttaminen on läsnäoleva ilmiö ja vaikuttaa marginaalisesti myös kaduilla, Aaltola sanoo.”
Venäjällä on edelleen pyrkimys valloittaa koko Ukraina, Baltia ja Suomi ja paljon muitakin alueita.
Vuoden verran tätä menoa niin venäjän ainoa sodankäyntikalusto on laittaa poliittiset vangit kävelemään jonoon ja heittelemään vihollista pikkukivillä.
Se todellinen sota voikin olla venäjän raunioiden yllä. Kun se maa on täysin tuhottu, menetetty, vailla nuoria miehiä, vailla akateemista osaamista, vailla infrastruktuuria. Se on paljon pahempi jama kuin missä Saksa oli 1945, siellä sentäs oli vielä insinööriosaamista jäljellä.
On koko maailman etu, että itärajan tuolla puolella ei ole rikkinäinen valtio. Toisaalta, voi olla kiinalaisten etu että se on rikkäinen valtio joka toimittaa niille halpoja luonnonvaroja.
Minustakin olisi Suomen tai suomalaisten kannalta vaan hyvä, jos Kiina vaikka laittaisikin toiselta suunnalta Venäjää ahtaammalle ja lypsäisi omaksi edukseen:
”By visiting France, Germany, Italy and Hungary, whose leaders China perceives as taking less of a hardline stance on Russia, Mr Wang may have been testing the waters to see if China could lure some of Europe into China’s orbit.
Beijing sees a ”logical convergence of interests” with these countries, said Zhang Xin, an international political economy expert with the East China Normal University. ”It believes the US has hegemonic power, and that a large part of the Transatlantic world could benefit from detaching from that system.” – –
His tour ”was a very overt push to say: ’We don’t have problems with Europe, we have problems with the US, we can fix things with you Europeans and you need to understand that the US is leading you down a problematic road'”, said Andrew Small, a senior fellow specialising in Europe-China relations at the German Marshall Fund think tank.”
(BBC)
Sota kauemmas/ pois Euroopasta rehellisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille kuulostaa paremmalta kuin väkinäinen ”läntisen yhteisön” puolustaminen Ukrainan kustannuksella.
Publicly China has reacted with angry rhetoric. But behind closed doors, Mr Wang made it clear to top EU official Josep Borrell they will not provide weapons to Russia.
According to Mr Borrell, Mr Wang had also asked: ”Why do you show concern for me maybe providing arms to Russia when you are providing arms to Ukraine?” It is a revealing line, say observers, showing how Beijing still truly believes the West is to blame for fuelling the war.
”Sending weapons to any warring party is considered as further escalation – that is the position of the Chinese state so far,” said Dr Zhang.
There is scepticism that Beijing would supply weapons to Moscow, given how it runs counter to Chinese interests.
Such a move would be seen by others as a clear escalation of the war, and would lead to sanctions and disruption of trade with the West – hugely damaging for China as the EU and US are among its top trading partners.
It would also raise global tensions significantly and likely push US allies further into America’s embrace, stymieing Beijing’s aims at wooing some of them as it mounts a challenge against the US.
Törmäsin tänään tällaiseen mielenkiintoiseen näkökulmaan sodan jatkoon liittyen:
”Fiona Hill, A.M. ’91, Ph.D. ’98, who served as senior director for European and Russian Affairs at the National Security Council from 2017 to 2019, said the U.S. and the West are “still stuck” in a historical narrative about Ukraine created by Putin. – –
American foreign policy starting in the 1990s has played a role in Russia’s misperceptions, Hill argued. The U.S. set the conflict in motion by the way it viewed the dissolution of the Soviet Union, formally recognizing some countries, like Russia, as successor states, but not others, like Ukraine, leaving them in a geopolitical gray zone. – –
Rolf Mowatt-Larssen’s [former nuclear counterterrorism officer for the CIA and now a senior fellow at the Belfer Center] “greatest concern” is that at some point in the next year, Putin will decide that his army is no longer capable of taking back what he views as Russian territories.
“That is a condition where I think Vladimir Putin will use tactical nuclear weapons,” he said, and why the U.S. must start thinking now about whether Russia can be deterred and how the U.S. will respond if Russia deploys them or causes some other mass casualty disaster.
Fiona Hill, A.M. ’91, Ph.D ’98, joka toimi Euroopan ja Venäjän asioiden vanhempana johtajana kansallisessa turvallisuusneuvostossa vuosina 2017–2019, sanoi, että Yhdysvallat ja länsimaat ovat edelleen jumissa Putinin luomassa historiallisessa kertomuksessa Ukrainasta. – –
1990-luvulla alkanut Yhdysvaltain ulkopolitiikka on vaikuttanut Venäjän väärinkäsityksiin, Hill väitti. Yhdysvallat sai konfliktin liikkeelle tavalla, jolla se näki Neuvostoliiton hajoamisen, tunnustaen muodollisesti jotkin maat, kuten Venäjän, onnistujavaltioiksi, mutta eivät toisia, kuten Ukrainaa, jättäen ne geopoliittiselle harmaalle vyöhykkeelle. – –
Rolf Mowatt-Larssenin [entinen CIA:n ydinterrorismin vastainen upseeri ja nyt Belfer Centerin vanhempi tutkija] ”suurin huolenaihe” on, että jossain vaiheessa ensi vuonna Putin päättää, ettei hänen armeijansa enää pysty ottamaan takaisin alueita, joita Putin pitää Venäjän alueina.
”Se on tilanne, jossa uskon Vladimir Putinin käyttävän taktisia ydinaseita”, hän sanoi, todeten sen myös syyksi sille, että Yhdysvaltojen on nyt alettava pohtia, voidaanko Venäjää pelotella ja miten Yhdysvallat reagoi, jos Venäjä ottaa sellaiset aseet käyttöön tai aiheuttaa jonkin muun joukkotuhon tai katastrofin.
(Täsmennys/ korjaus tuohon googlen käännökseen, liittyen siis ”seuraajavaltion” käsitteeseen sekä määrittelyyn suhteessa Venäjään Neuvostoliiton jälkeisenä valtiona; sekä Ukrainaan ja Ukrainan ulkopoliittisesti ns. harmaalle vyöhykkeelle jättämiseen:
”Valtioiden periminen on kansainvälisten suhteiden käsite, joka koskee seuraajavaltiota, josta on tullut suvereeni valtio aiemmin toisen valtion suvereniteettiin kuuluneen alueen (ja väestön) suhteen. Teorian juuret ovat 1800-luvun diplomatiassa. – –
Valtioperäisyyttä voidaan luonnehtia joko yleismaailmalliseksi tai osittaiseksi.
Yleismaailmallinen valtioperiminen syntyy, kun yksi valtio kuolee kokonaan ja sen suvereniteetti korvataan yhdellä tai useammalla seuraajavaltiolla.
Osittainen valtioperiminen tapahtuu, kun valtio jatkaa olemassaoloaan sen jälkeen, kun se on menettänyt hallinnan osasta alueistaan.
Esimerkki osittaisesta valtioperimisestä on Bangladeshin irtautuminen Pakistanista. Pakistanin vaatimus jatkaa olemassaoloaan ja säilyttää jäsenyytensä Yhdistyneissä Kansakunnissa ei haitannut: se oli jatkaja eikä seuraaja.
Bangladesh tunnustettiin lopulta uudeksi valtioksi: se oli seuraaja ja sen täytyi hakea YK:n jäsenyyttä.
Esimerkki yleismaailmallisesta valtioperimisestö on Tšekkoslovakian hajoaminen. Kumpikaan osapuoli ei vaatinut jatkuvuutta: sekä Tšekki että Slovakia olivat uusia seuraajavaltioita.” /Wikipedia)
Siis Suomeksi ”Valtioseuraanto”!
Kyllä suomenkieli on sitten epäkuvaava, sanat eivät oikeastaan ainakaan minulle tarkoita mitään, vaan ne täytyy ulkoa opetella. ”Seuraanto” esimerkiksi on sana, josta en ole koskaan kuullutkaan.
Mutta näin ilmeisesti:
”Valtioseuraanto on tapahtuma, jossa valta päättää tietyn maantieteellisen alueen kansainvälisistä suhteista siirtyy edeltäjävaltiolta seuraajavaltiolle. Näin tapahtui esimerkiksi Neuvostoliiton hajotessa 1991 ja Venäjän ilmoitettua toimivansa sen jatkajavaltiona muun muassa kansainvälisissä järjestöissä ja sopimuksissa.
Määräämisvallan siirtyminen valtiolta toiselle voi johtua valtion hajoamisesta, itsenäistymisestä, valtion osa-alueen liittämisestä toiseen valtioon tai valtioiden yhdistymisestä. Kokonaisseuraannossa edeltäjävaltio lakkaa kokonaan olemasta valtio ja osittaisseuraannossa se jatkaa suvereenina valtiona. Valtioseuraannon perusteella ei voi olettaa kaikkien aluetta koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyvän seuraajavaltiolle, vaan käsite kuvaa oikeusvaikutusten lähdettä. Valtioseuraanto-käsitteeseen ei sisälly valtion nimen, hallituksen tai perustuslain muuttuminen.” /Wikipedia
Suomenkielen sanat ovat aivan kuin hatusta nostettuja. Sama homma sanan ”sivistys” kanssa, joka ei kuvaa oikeasti mitään, toisin kuin saksankielen samaa asiaa tarkoittava Bildung, josta heti ymmärtää, että mihin sana viittaa. Huh.
– Sivilisaatio (lat. civilis ’kansalais-’) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys.
– Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhden valtion, useiden valtioiden, kansojen muodostaman yhteisön tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, kehittämää monimutkaista elämäntapaa.
– Sivilisaatioita on vähän, eivätkä ne ole keskenään täysin erilaisia. Carroll Quigley laski niitä parikymmentä, Adda Bozeman vain viisi nykyaikaa edeltävässä historiassa (länsi, Intia, Kiina, Bysantti, Islam).
Yhdysvaltalainen antropologi Joseph Tainter katsoo teoksessaan ”Kuinka yhteiskunnat romahtavat” sivilisaatioiden kompleksisuuden kasvavan ongelmanratkaisun kautta.
Kohdatessaan ongelmia, kuten väestönkasvu, tautiepidemia, ruoantuotannon ongelmat, ilmastonmuutos, ympäristön kuluminen, vihollisen hyökkäys tai sisäiset konfliktit, ne rakentavat uusia infrastruktuurin, instituutioiden, byrokratian ja sääntelyn kerroksia.
Samalla kompleksisuuden kustannukset henkeä kohden kasvavat, mistä syystä sivilisaatioiden ylläpito vaatii enemmän työtä, energiaa ja muita resursseja kuin yksinkertaiset yhteiskunnat.
Kompleksisuuttaan kasvattavat yhteiskunnat ovat historiallisesti vastanneet ylläpitokustannuksiinsa valloitus- ja ryöstösotien, orjuuden ja pakkotyön sekä ympäristöresurssien kasvavan hyödyntämisen avulla. Moderni teollisuusyhteiskunta puolestaan on kompensoinut kustannuksiaan erityisesti fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisellä.
(Wikipedia)
Saksalainen sosiologi Norbert Elias tulkitsi eurooppalaisten käytöstapojen kehitystä keskiajalta 1800-luvulle sivilisaatioprosessin näkökulmasta.
Hän katsoi tapojen sivilisoitumisen olleen seurausta yhteiskuntien kompleksisuuden kasvusta, modernin valtion ja sen valtarakenteiden synnystä sekä hierarkioiden syvenemisestä.
Käytöstavat syntyivät hovin ja muun eliitin parissa, jotka pyrkivät erottautumaan alemmistaan erottamalla yksityisen ja julkisen elämänpiirin.
Monimutkaistuvat yhteiskuntasuhteet edellyttivät impulsiivisen käytöksen rajoittamista. Aggressiivisuus, seksuaalisuus, ruumiineritteet, piereskely, syljeskely ja ruumiinkieli kokonaisuudessaan siirtyivät vähitellen tarkkailun ja sääntelyn kohteiksi, mikä puolestaan on tuottanut länsimaisen ihmisen tunne-elämään häpeän ja vastenmielisyyden kokemuksia.
(Wikipedia)
😀 Eiköhän tämä riitä.
Millä tavalla kouluttautuneisuus, kulturoituneisuus ja sivistyneisyys eroavatkaan toisistaan meillä Suomessa: onko ”tiede” ja koulutus korvanneet muun sisvistyneisyyden sekä kulturoituneisuuden materialistisessa Suomessa, mietin?
Tuo lipsui jo kyllä melko ohi aiheen 😀 Mutta alkoi mietityttää barbarismi vs. siviloituminen/sivistyneisyys- vastakkainasettelusta lukiessani.
Liisan jutuissa on paljon mikä menee yli ilmeisen alikouluttautuneisuuteni mutta asian tiimoilta, olen sitä mieltä että sivistyneisyys ja kultturoitonuus ovat Suomessa vähintäänkin pysähtyneet. Tilan ihmisten mielissä valtaa viihde jota ihmiset kuvittelevat kultturelliksi ja sen lisäksi himo materiaan sivuuttaa kiinnostuksen ihmisestä, myös seurallisuus (yli kuppikuntien) on hiipumassa. Yksi tuore esimerkki siitä mitä yllä sanoin on Käärijän tekotaiteen saavuttama suuri kansansuosio.
Kumpa koko EU olisi yhtä ajatuksen kanssa – !
Venäjä voi lopettaa sodan tällä sekunnilla jos haluaa.
Sen sijaan Ukrainan on se tehtävä pitkän kaavan kautta. Vaikka Ukraina antautuisi täysin, se ei lopettaisi sotaa, vain laajentaisi ja raaistaisi sitä.
Presidentiltä hyvä lausunto.
Valitettavasti lausunnoilla Venäjää ei saa vetämään joukkojaan Ukrainasta.
Odotan edelleen, että KAIKKI Venäjän pankit potkitaan ulos SWIFTistä. Venäjältä ei saa ostaa mitään, eikä sinne saa myydä mitään. Venäjän kansalaiset eivät saisi tulla EUn alueelle mistään syystä.
Juu , hyvä puhe tasavallan presidentiltä.
No, myönteisenä asiana ihmisen sotaisuudessa voin nähdä sen, että sodat lienevät luonnollinen tapa karsia ihmisten määrää tällä pallolla. Johnathan Gloverin 1900-luvun aiempia sotia käsittelevässä kirjassa, josta olen tänne tehnyt blogin, on aika hurjia numeroita sodissa kuolleiden määristä. Semmoista se ihmisyys.
nopean näppäilyvirheen korjaus: Jonathan Gloverin kirjasta kyse.
Katsoin juuri IS live paneelin tämmöistä siitä poimittu nyt IS sivuilta:
*Pekka Toveri sanoo, että Venäjä valmistautuu pitkällä aikavälillä demonisoimaan myös Suomea.
Mika Aaltolan mukaan Venäjällä on ollut jo pitkään laajat verkostot Suomessa. Netissä oleva, Venäjään motivoitu vaikuttaminen on läsnäoleva ilmiö ja vaikuttaa marginaalisesti myös kaduilla, Aaltola sanoo.”
Venäjällä on edelleen pyrkimys valloittaa koko Ukraina, Baltia ja Suomi ja paljon muitakin alueita.
Sota on vasta alkanut.
Vuoden verran tätä menoa niin venäjän ainoa sodankäyntikalusto on laittaa poliittiset vangit kävelemään jonoon ja heittelemään vihollista pikkukivillä.
Se todellinen sota voikin olla venäjän raunioiden yllä. Kun se maa on täysin tuhottu, menetetty, vailla nuoria miehiä, vailla akateemista osaamista, vailla infrastruktuuria. Se on paljon pahempi jama kuin missä Saksa oli 1945, siellä sentäs oli vielä insinööriosaamista jäljellä.
On koko maailman etu, että itärajan tuolla puolella ei ole rikkinäinen valtio. Toisaalta, voi olla kiinalaisten etu että se on rikkäinen valtio joka toimittaa niille halpoja luonnonvaroja.
Kyuu: ”On koko maailman etu, että itärajan tuolla puolella ei ole rikkinäinen valtio.”
Parasta on polkea Venäjä ”maan rakoon”. Venäjä on ollut, on ja tulee olemaan imperialistinen”.
Minustakin olisi Suomen tai suomalaisten kannalta vaan hyvä, jos Kiina vaikka laittaisikin toiselta suunnalta Venäjää ahtaammalle ja lypsäisi omaksi edukseen:
”By visiting France, Germany, Italy and Hungary, whose leaders China perceives as taking less of a hardline stance on Russia, Mr Wang may have been testing the waters to see if China could lure some of Europe into China’s orbit.
Beijing sees a ”logical convergence of interests” with these countries, said Zhang Xin, an international political economy expert with the East China Normal University. ”It believes the US has hegemonic power, and that a large part of the Transatlantic world could benefit from detaching from that system.” – –
His tour ”was a very overt push to say: ’We don’t have problems with Europe, we have problems with the US, we can fix things with you Europeans and you need to understand that the US is leading you down a problematic road'”, said Andrew Small, a senior fellow specialising in Europe-China relations at the German Marshall Fund think tank.”
(BBC)
Sota kauemmas/ pois Euroopasta rehellisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välille kuulostaa paremmalta kuin väkinäinen ”läntisen yhteisön” puolustaminen Ukrainan kustannuksella.
Publicly China has reacted with angry rhetoric. But behind closed doors, Mr Wang made it clear to top EU official Josep Borrell they will not provide weapons to Russia.
According to Mr Borrell, Mr Wang had also asked: ”Why do you show concern for me maybe providing arms to Russia when you are providing arms to Ukraine?” It is a revealing line, say observers, showing how Beijing still truly believes the West is to blame for fuelling the war.
”Sending weapons to any warring party is considered as further escalation – that is the position of the Chinese state so far,” said Dr Zhang.
There is scepticism that Beijing would supply weapons to Moscow, given how it runs counter to Chinese interests.
Such a move would be seen by others as a clear escalation of the war, and would lead to sanctions and disruption of trade with the West – hugely damaging for China as the EU and US are among its top trading partners.
It would also raise global tensions significantly and likely push US allies further into America’s embrace, stymieing Beijing’s aims at wooing some of them as it mounts a challenge against the US.
/BBC
Koko Venäjän kansa on sodan kannalla. Tulevat olemaan jatkossakin, nämä pitää laittaa kuriin.
Kuten Juhani sanoo Venäjä on ollut, on ja tulee olemaan imperialistinen. Luu kurkkuun Venäjälle vain.
Pienet naapurimaat ja nyt Moldova kohteena vaikka Ukraina kestää…
Törmäsin tänään tällaiseen mielenkiintoiseen näkökulmaan sodan jatkoon liittyen:
”Fiona Hill, A.M. ’91, Ph.D. ’98, who served as senior director for European and Russian Affairs at the National Security Council from 2017 to 2019, said the U.S. and the West are “still stuck” in a historical narrative about Ukraine created by Putin. – –
American foreign policy starting in the 1990s has played a role in Russia’s misperceptions, Hill argued. The U.S. set the conflict in motion by the way it viewed the dissolution of the Soviet Union, formally recognizing some countries, like Russia, as successor states, but not others, like Ukraine, leaving them in a geopolitical gray zone. – –
Rolf Mowatt-Larssen’s [former nuclear counterterrorism officer for the CIA and now a senior fellow at the Belfer Center] “greatest concern” is that at some point in the next year, Putin will decide that his army is no longer capable of taking back what he views as Russian territories.
“That is a condition where I think Vladimir Putin will use tactical nuclear weapons,” he said, and why the U.S. must start thinking now about whether Russia can be deterred and how the U.S. will respond if Russia deploys them or causes some other mass casualty disaster.
(https://news.harvard.edu/gazette/story/2023/02/how-does-ukraine-war-end-experts-say-2023-could-prove-decisive-dangerous/)
Google-käännös suomeksi:
Fiona Hill, A.M. ’91, Ph.D ’98, joka toimi Euroopan ja Venäjän asioiden vanhempana johtajana kansallisessa turvallisuusneuvostossa vuosina 2017–2019, sanoi, että Yhdysvallat ja länsimaat ovat edelleen jumissa Putinin luomassa historiallisessa kertomuksessa Ukrainasta. – –
1990-luvulla alkanut Yhdysvaltain ulkopolitiikka on vaikuttanut Venäjän väärinkäsityksiin, Hill väitti. Yhdysvallat sai konfliktin liikkeelle tavalla, jolla se näki Neuvostoliiton hajoamisen, tunnustaen muodollisesti jotkin maat, kuten Venäjän, onnistujavaltioiksi, mutta eivät toisia, kuten Ukrainaa, jättäen ne geopoliittiselle harmaalle vyöhykkeelle. – –
Rolf Mowatt-Larssenin [entinen CIA:n ydinterrorismin vastainen upseeri ja nyt Belfer Centerin vanhempi tutkija] ”suurin huolenaihe” on, että jossain vaiheessa ensi vuonna Putin päättää, ettei hänen armeijansa enää pysty ottamaan takaisin alueita, joita Putin pitää Venäjän alueina.
”Se on tilanne, jossa uskon Vladimir Putinin käyttävän taktisia ydinaseita”, hän sanoi, todeten sen myös syyksi sille, että Yhdysvaltojen on nyt alettava pohtia, voidaanko Venäjää pelotella ja miten Yhdysvallat reagoi, jos Venäjä ottaa sellaiset aseet käyttöön tai aiheuttaa jonkin muun joukkotuhon tai katastrofin.
(Täsmennys/ korjaus tuohon googlen käännökseen, liittyen siis ”seuraajavaltion” käsitteeseen sekä määrittelyyn suhteessa Venäjään Neuvostoliiton jälkeisenä valtiona; sekä Ukrainaan ja Ukrainan ulkopoliittisesti ns. harmaalle vyöhykkeelle jättämiseen:
”Valtioiden periminen on kansainvälisten suhteiden käsite, joka koskee seuraajavaltiota, josta on tullut suvereeni valtio aiemmin toisen valtion suvereniteettiin kuuluneen alueen (ja väestön) suhteen. Teorian juuret ovat 1800-luvun diplomatiassa. – –
Valtioperäisyyttä voidaan luonnehtia joko yleismaailmalliseksi tai osittaiseksi.
Yleismaailmallinen valtioperiminen syntyy, kun yksi valtio kuolee kokonaan ja sen suvereniteetti korvataan yhdellä tai useammalla seuraajavaltiolla.
Osittainen valtioperiminen tapahtuu, kun valtio jatkaa olemassaoloaan sen jälkeen, kun se on menettänyt hallinnan osasta alueistaan.
Esimerkki osittaisesta valtioperimisestä on Bangladeshin irtautuminen Pakistanista. Pakistanin vaatimus jatkaa olemassaoloaan ja säilyttää jäsenyytensä Yhdistyneissä Kansakunnissa ei haitannut: se oli jatkaja eikä seuraaja.
Bangladesh tunnustettiin lopulta uudeksi valtioksi: se oli seuraaja ja sen täytyi hakea YK:n jäsenyyttä.
Esimerkki yleismaailmallisesta valtioperimisestö on Tšekkoslovakian hajoaminen. Kumpikaan osapuoli ei vaatinut jatkuvuutta: sekä Tšekki että Slovakia olivat uusia seuraajavaltioita.” /Wikipedia)
Joku viisas saisi puolestani avata tuota enemmän, kuka politiikan historiasta tietää.
Siis Suomeksi ”Valtioseuraanto”!
Kyllä suomenkieli on sitten epäkuvaava, sanat eivät oikeastaan ainakaan minulle tarkoita mitään, vaan ne täytyy ulkoa opetella. ”Seuraanto” esimerkiksi on sana, josta en ole koskaan kuullutkaan.
Mutta näin ilmeisesti:
”Valtioseuraanto on tapahtuma, jossa valta päättää tietyn maantieteellisen alueen kansainvälisistä suhteista siirtyy edeltäjävaltiolta seuraajavaltiolle. Näin tapahtui esimerkiksi Neuvostoliiton hajotessa 1991 ja Venäjän ilmoitettua toimivansa sen jatkajavaltiona muun muassa kansainvälisissä järjestöissä ja sopimuksissa.
Määräämisvallan siirtyminen valtiolta toiselle voi johtua valtion hajoamisesta, itsenäistymisestä, valtion osa-alueen liittämisestä toiseen valtioon tai valtioiden yhdistymisestä. Kokonaisseuraannossa edeltäjävaltio lakkaa kokonaan olemasta valtio ja osittaisseuraannossa se jatkaa suvereenina valtiona. Valtioseuraannon perusteella ei voi olettaa kaikkien aluetta koskevien oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyvän seuraajavaltiolle, vaan käsite kuvaa oikeusvaikutusten lähdettä. Valtioseuraanto-käsitteeseen ei sisälly valtion nimen, hallituksen tai perustuslain muuttuminen.” /Wikipedia
Suomenkielen sanat ovat aivan kuin hatusta nostettuja. Sama homma sanan ”sivistys” kanssa, joka ei kuvaa oikeasti mitään, toisin kuin saksankielen samaa asiaa tarkoittava Bildung, josta heti ymmärtää, että mihin sana viittaa. Huh.
– Sivilisaatio (lat. civilis ’kansalais-’) eli korkeakulttuuri tarkoittaa yleensä samaa kuin kulttuuri tai sivistys.
– Sivilisaatioksi voidaan kutsua yhden valtion, useiden valtioiden, kansojen muodostaman yhteisön tai kokonaisen lajin, kuten ihmiskunnan, kehittämää monimutkaista elämäntapaa.
– Sivilisaatioita on vähän, eivätkä ne ole keskenään täysin erilaisia. Carroll Quigley laski niitä parikymmentä, Adda Bozeman vain viisi nykyaikaa edeltävässä historiassa (länsi, Intia, Kiina, Bysantti, Islam).
Yhdysvaltalainen antropologi Joseph Tainter katsoo teoksessaan ”Kuinka yhteiskunnat romahtavat” sivilisaatioiden kompleksisuuden kasvavan ongelmanratkaisun kautta.
Kohdatessaan ongelmia, kuten väestönkasvu, tautiepidemia, ruoantuotannon ongelmat, ilmastonmuutos, ympäristön kuluminen, vihollisen hyökkäys tai sisäiset konfliktit, ne rakentavat uusia infrastruktuurin, instituutioiden, byrokratian ja sääntelyn kerroksia.
Samalla kompleksisuuden kustannukset henkeä kohden kasvavat, mistä syystä sivilisaatioiden ylläpito vaatii enemmän työtä, energiaa ja muita resursseja kuin yksinkertaiset yhteiskunnat.
Kompleksisuuttaan kasvattavat yhteiskunnat ovat historiallisesti vastanneet ylläpitokustannuksiinsa valloitus- ja ryöstösotien, orjuuden ja pakkotyön sekä ympäristöresurssien kasvavan hyödyntämisen avulla. Moderni teollisuusyhteiskunta puolestaan on kompensoinut kustannuksiaan erityisesti fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisellä.
(Wikipedia)
Saksalainen sosiologi Norbert Elias tulkitsi eurooppalaisten käytöstapojen kehitystä keskiajalta 1800-luvulle sivilisaatioprosessin näkökulmasta.
Hän katsoi tapojen sivilisoitumisen olleen seurausta yhteiskuntien kompleksisuuden kasvusta, modernin valtion ja sen valtarakenteiden synnystä sekä hierarkioiden syvenemisestä.
Käytöstavat syntyivät hovin ja muun eliitin parissa, jotka pyrkivät erottautumaan alemmistaan erottamalla yksityisen ja julkisen elämänpiirin.
Monimutkaistuvat yhteiskuntasuhteet edellyttivät impulsiivisen käytöksen rajoittamista. Aggressiivisuus, seksuaalisuus, ruumiineritteet, piereskely, syljeskely ja ruumiinkieli kokonaisuudessaan siirtyivät vähitellen tarkkailun ja sääntelyn kohteiksi, mikä puolestaan on tuottanut länsimaisen ihmisen tunne-elämään häpeän ja vastenmielisyyden kokemuksia.
(Wikipedia)
😀 Eiköhän tämä riitä.
Millä tavalla kouluttautuneisuus, kulturoituneisuus ja sivistyneisyys eroavatkaan toisistaan meillä Suomessa: onko ”tiede” ja koulutus korvanneet muun sisvistyneisyyden sekä kulturoituneisuuden materialistisessa Suomessa, mietin?
Tuo lipsui jo kyllä melko ohi aiheen 😀 Mutta alkoi mietityttää barbarismi vs. siviloituminen/sivistyneisyys- vastakkainasettelusta lukiessani.
Liisan jutuissa on paljon mikä menee yli ilmeisen alikouluttautuneisuuteni mutta asian tiimoilta, olen sitä mieltä että sivistyneisyys ja kultturoitonuus ovat Suomessa vähintäänkin pysähtyneet. Tilan ihmisten mielissä valtaa viihde jota ihmiset kuvittelevat kultturelliksi ja sen lisäksi himo materiaan sivuuttaa kiinnostuksen ihmisestä, myös seurallisuus (yli kuppikuntien) on hiipumassa. Yksi tuore esimerkki siitä mitä yllä sanoin on Käärijän tekotaiteen saavuttama suuri kansansuosio.