Tampereella ja muualla sama trendi jatkuu- sutta ja sekundaa syntyy:
Kaukajärvi on taas yksi esimerkki ns. rantojemme tukkoon rakentamisesta. Eikö Suomessa ole riittävästi järviä mökkirantoineen? Kaupungeissa taas pitää olla riittävästi väljyyttä, ilmaa, vettä, puistoja ja vihreyttä kaikille.
Tampereen Kangasalantietä saatetaan siirtää rakennusten tieltä – Tampere – Aamulehti
Irvikuva oli Loviisan asuntomessujen ja merenpohjukan umpeen rakennettu, huonolla kynällä klubiaskin kanteen piirretty hökkelikylä vrt. ”Vanha Pispala”. Loviisa taas painekyllästettyine terasseineen, ”arkkitehtonisine” laatikkoleikkeineen, standardikapuloista naulatykitetty, kiven istuksineen rullanurmikolle, johon ei saa astua. Eikä edes ongelle pääse, kun ökylaituri on täynnä 300-hv muovikaukaloita.
Mutta vanhassa kaupungissa, lahden toisella puolella ikivanha on saman aikaisesti silmiä hivelevä kokonaisuus 100-300-v taloineen, hyötypuutarhoineen kestävästi, taidolla, silmällä ja ihmisille rakennettu kokonaisuus.
Mihin nyt Tampere taas on sortumassa. Ensin puistot betonoidaan ja rantaviivat tukkoon kuten Pirkkalan Pere, Santalahti ja Ranta-Tampella ja Ratinan ranta. Kohta rakennetaan Hatanpään Viinikanlahden puhdistamon täyttömaalla nostettu niemi, upea Loukonlahti Pirkkalan puolella tai Härmälän leirintäalue, Ruotulan golf ja Kaupin metsät sellukattilaan ja asfalttia tilalle.
Tampere on vetovoimaisin kaupunki Suomessa. Mutta onko se kuitenkin luonnon sanelema Tampereen kompaktisuus kauniine vanhoine rakennuksineen teollisuusrakennuksineen laajaan uusiokäyttöön ihmisille, firmoille ? Vai puistot, vesi, ilma, ratikka ja mutkattomat ihmiset ?
Santahti, vaikka sitä on arvosteltu on hyväksyttävä, koska sen ns. ”suojelu” muutti se ei suojelluksi romuläjäksi, joka nyt kohta on siivottu.
Pitää katsoa myös Tamperetta vesien vastarannoilta, ja se ei kyllä hyvältä näytä korkeine betonitötteröineen.
Kaukajärvi rantoineen pitää suojella edes tälle tasolle, mikä se vielä on. Paikallistiekin on tärkeä ihmisille kunhan se on kunnossa ja riittävän rauhallinen.
Loviisasta ja asuntomessuista vielä:
Vanha Loviisa on upeudessaan harvinainen, laajempi ja monimuotoisempi maastoineen kuin mikään muu vanha Rauma, Porvoo tai muu vanha rannikkokaupunki. Siellä on syksyllä taas Wanhat talot- messu”, jossa yleisö pääsee tutustumaan taidolla jopa 1700- luvun taloihin puutarhoineen. Bastionin linnoitusraunioiden ympäristö on upea:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Loviisan_linnoitus
Asuntomessut:
Vanhan kaupungin puolelta ei pääse siltaa pitkin messualueelle ilman ennakkoon ostettua Q-koodilippua. Joutuu kiertämään kävellen 1 km tai menemään keskustasta non-stop shutle-bussilla.
Messut on puhdas pakkokiertoinen business- esittely autoista, huonekaluihin, lehtiin, sähkösopimuksiin. Talot sivuseikka alueen peräpäässä.
En kommentoi enempää asuntoja, mutta ne olivat laatikkoleikeistä tuttua sutta ja sekundaa standardipituisista halvoista materiaaleista naulatykitetty nopeasti kyhätty sekamelska, ihan kuin kävisi Ikeassa. Messuvieraat pääasiassa nuoria perheitä, jolla on Tesla, sähköBemari tai sähköSkoda.
Olipa kerran kuusipuu ! Se oli jykevä, pitkään kasvanut oksainen ja tuuhea. Sinä oli pienet syyt merkkinä hitaasta kasvusta. Se oli kaadettu vähäpihkaiseen aikaan helmi-maaliskuun tuntumassa ”ns. mustan kuun” aikaan. Sahuri sahasi siitä eritellyt lankut ja laudat. Pinta-laudat ja rimat eroteltiin eri tarkoituksiin.
Entä nyt ? Kaadetaan ja sahataan läpi vuoden. Uunikuivataan ja sahataan määrämittaisiksi. Kipristyvää pihkaista pintalautaa rakennusten mustaksi maalatuihin seiniin. Terasseihin uritettua painekyllästettyä tavaraa mitä milloinkin. Ja sen jäljen näki Loviisan mm. Tommy Hellstenin mustaksi maalatussa talossa vasten merta ja aurinkoa, jossa jo pihkaa valuvat laudat kipristelivät seinissä.
En pidä mustista taloista. Niiden näkeminen masentaa. Onkohan mustuudella tarkoitus pyydystää auringon lämpöä?
Tornitalojen ylimmät kerrokset ovat alttiita tyylille. Lämmitysenergiaa kuluneen rutkasti enemmän kuin alemmissa kerroksissa.
Omakotitalossa säästyy energiaa, jos pohjoisen puolella on mäki tai havumetsä. Puutarhakasvit saavat enemmän lämpöä, kasvukausi pitenee.
Tampereen tekosaaressa lämmityskulut lienevät talvisin vähintään puolitoistakertaiset.
Voi tosin olla, että käy kuten Pälkäneen kuuluisassa rivitalossa, josta asukkaat pikkuhiljaa häipyivät vajoamisen takia. Eikä Dubainkaan tekosaarilla hyvin mene. Ehkä vakuutusyhtiöt ottavat riskit huomioon.
Tampereella on jälleen voimissaan öky-metropolipelleily, missä kaikki pilataan, jotta saataisiin keskustaan ja sen lähelle järjettömiä kerskakoppeja, vaikla Tamåereedta ei edes ratikalla saada metropolia millään.
No en allekirjoita kaikkia mitä tulee Pirkkalaan taikka Loviisaan ei ne ole ainakaan vielä Tamperetta
Eihän Tampere silti ole metropoli mutta maailman suurin rieväkylä josta isoin osa pitää hyvänä kaupunkina asua ja elää terv tepivaari
Asuntomessut eivät anna oikeaa suuntaa hyvälle rakentamiselle, vaan ne antavat sen suunnan, mitä ei pidä tehdä. Siinä ne ovat onnistuneet.
Kyllä tuo Loviisan rakentaminen on asia jota ei Tampereelle kannata tunkea terv tepivaari
Kävimme hetki sitten Pirkkalassa, josta on pakko lähteä kiireellä – pois, niin hirveä se on. Pereen saaren uusi yleinen sauna edustaa juuri tätä öky-mustalaatikko- kulttuuria, joka on vallannut hienon paikan Pyhäjärven rannassa.
Tyylipuhdas taas on Rauhanniemen kylpylä jonka rauhalliseen kylkeen on rakennettu ökykuntosali.
Toinen tyylipuhdas on Haiharan kartanon luonnonympäristö Kaukajärven rannassa Hikivuoren kyljessä, jossa henkii hieno rakennuskulttuuri. Vanha upea kartano paloi aikanaan. Nyt paikalla on lättänä. Muut rakennukset upeaa periteistä käsityötä.
Hikivuori on käsittämättömän korkea sen juurelta katsottuna. Eräs perustamperelainen, vanhempi isäntä sanoi, että nuo horsmat pitää niittää ja siivota silppuriin lahorungot. Oli sitä mieltä, että varmaan leikattava nurmikko olisi paras. Hoh- hoijaa.
Eräs toinen vanha rakennusmies taas kertoi, lähellä Eteläpuiston uutta koulu-päiväkoti rakennustyömaata, että jum…ta tuo puisto olisi ihan vapaata rakennusmaata, siihen vaan asuntoja täyteen.
Tällaiset umpisokeat tuhosivat puoli Tamperetta 70- luvusta alkaen.
Pirkkala on edelleen Pirkkala ei ole edes Tampereseen liittymässä
Mitä tulee asunto tuottamiseen 1970 luvulla meillä oli silloin katastrooffinen asuntopula joita ei jotkut ole nähneet eivät siten tiedä tilannetta 1970 luvulla terv tepivaari
Kyllä se asuntopula oli silloin selvä asia. Sitä taas ei saa korjattua, että upeat arvorakennukset saivat kyytiä ihan ydinkeskustassa, jotka eivät asuntopulaan liittyneet mitenkään. Ajan henki oli sellainen, että nurin vaan ja elementtilaatikot päälle vaan.
Amurin ymmärtää jotenkin. Sinne on kuitenkin osattu silloin jättää ilmavat puistot asuntolaatikoiden keskelle. Nyt sitä on uudisrakennettu puistot säilyttäen.
Tampereen vetovoimaa ei Areenan ympäristö mitenkään kasvata. Vain tilapäiset asiakkaat rahasampoon.
Turistit tulevat katsomaan kaunista väljää puistoympäristöä järviluontoineen, kompaktia palvelutarjontaa ja vanhaa kaunista punatiilistä
Tamperetta Tammerkosken rannalla ja ratikkaa.
Meillä oli silloin kaksi isoa aluetta saneerauksessa samaan aikaan
Ne ihmiset piti saa katon alle ja melkoisella kiireellä
Esim hämeenkadulta raivattiin tilaa mm Rautatieasemaa vasta päätä purettiin hieno hotelli
Ensin se annettiin rapistua sitten purettiin kun ei kannattanut remontoida
Mutta noin on ollut tapana päästä vanhoista eroon
Eikä kaikkia vanhoja kannata nytkään remontoida terv tepivaari
Mutta kuinka monta kertaa toitkaan julki mielipiteesi mm Milaviidan restauroinnista
Itse olin n 2-3 vuotta haukkumassa kaupunkia talon mätänemisen vuoksii terv tepivaari
Milavida ja vanha tavara-asema olivat hieno kunnostustyö, joita sinä vastustit henkeen ja vereen. Minä kannatin.
Mutta Tampereen päättäjlltä puuttui rakennuskulttuurin ymmärrys. Raha ja grynderit hallitsivat politiikkaa kuin myös näihin päiviin saakka. Mutta nyt on pantu kova kovaa vastaan, minä näkyvänä joukoissa Eteläpuisto ja Heinätori säästettiin.
Lisäksi vaikutin suoraan päättäjiin, ettei Eteläpuistoa sujettu viemäritöiden hitsausasemaksi, vaan siirrettiin Pirkkalaan.
Älä Heikki tee valeesta totta en vastustanut milaviidassa kun sitä ettei se talo saa mädäntyä pystyyn
Tavara aseman siirrosta olin vastaan koska sen kustannukset tuli Tamperelaisten maksuun
Samalla purettiin tanssilava morkku aivan vierestä terv tepivaari
Ootkos muuten Heikki käynyt Milaviidassa minä olen restauroinnin jälkeen sitä ennen oli melkoisen paljon vuosia väliä terv tepivaari
Olen käynyt usean kerran.
Niin olen minäkin on tullut käytyä n 10 kertaa Milaviidassa
Asiat joita vastustin oli tunneli ja tavara aseman siirto
Milaviidan restaurointia kannatin varmaan suuremmassa määrin mitä moni muu teki
Siinä Heikki totuus Milaviidan osalta samoin holipompelin osalta
Pysytään totuudessa kaikissa
No tunnelia en ole käyttänyt menen saarikorpeen pitkän sillan kautta en mene tunnelin kautta terv tepivaari
Olen tunnelon läpi ajanut useasti. Ratikalla vielä useammin jne..
Tunnelista en ole ajanut kun pääsen pitkän sillan kautta helpommin lamminpään hautausmaalle
Ratikalla olen ajanut puolen kymmentä kertaa hyvät kyydit se antaa terv tepivaari
Lähtökohtaisesti kaupunkialueen rannat ovat ihmisiä varten, kyllä tästä pitää olla samaa mieltä.
Varmaan on että järviemme rannat ovat ihmisiä varten terv tepivaari
Mutta totuus esim Hämeenkadun taloista on sellasta purkamista ollut ettei kehtaa sanoa ensin annettiin talojen mennä rapakuntoon sitten ne vaan purettiin huono kuntoisina terv tepivaari
Rannat ovat kaupunkilaisia varten – vaan metropoliuskovaisten ja kaavoittajien mielestä ne ovat ökykoppeja varten.
Tavallinen kansalainen ei saa rakentaa itselleen taloa 200 m lähemmäksi rantaa, mutta ökykoppeja saa tehdä rantaviivaan asti.
Yleiskommenttina koko asuinrakentaminen, josta puhuin menee päin hel…iä juuri kaavoituksen sidoksissa olemisesta gryndereiden vaikutusvaltaan ja rahaan. Laadulla ja sen tekijöillä niin väliä.
Tampere huonoine sidoksineen on räävi esimerkki tästä mm. Pyynikintorin, Heinäpuiston ja rakennusoikeuksien sitomisesta räikeään ristiriitaan asukkaiden ja historiallisen kaavan, kauneuden ja asukkaiden viihtyvyyden kanssa. Ja, että kaavan rakennusoikeudesta gryndereiltä saadulla rahalla olisi voitu rakentaa uusi taidemuseo ”Siilo”.
Toinen on rantaan kiinni rakentaminen monine surullisine toteutuksineen kuten…Eteläpuisto, Ratinanranta, Hatanpään Viinikanlahti jne.. ja monet muut. Ja surkea laatu !
Ei selityksiä, kaikki näkyy eikä sitä piiloon saa.
Piruilen vielä: mikä on rakennusalueen siluetti ?
Se on se, miltä kaikki näyttää etäältä katsottua tai ”tervetuloa kaupunkiin” teollisuusalueiden ja romuläjien kautta !
Tai miltä näyttää Sorin Arena ja ortodoksisen kirkon peittäminen ökypilvenpiirtäjillä ja naapurin päälletallatulla ’Akkuteollisuuden” historiallisella puurakennuksella aluesuunnittelun silmättömyyden kautta ?
Eipä ole ollut arkkitehtuuri koskaan ollut kansan mieleistä alussa aina sitä on haukuttu ei oikeasti koskaan kehuttu
Mutta se kehuminen on tullut vaikka kymmenen vuoden päästä rakennuksen valmistumisesta terv tepivaari
Noin se menee kuten edellä sanotaan.
Jos jotain pitäisi nostaa vielä niin rakennusvalvonnan puute. Julkisissa rakennusprojekteissa on täysin riittämätön valvonta ja sitten rakennetaan taloja jotka ovat rikki jo valmistuessaan. Se on sitä tehokkuusajattelus, nääs.