Suomi ja hukkuvan laivan kapu !

Edellisen hallituksen joutuessa maailman merien myrskyjen myllerrykseen, Orpon kamreerihuoneen grammari alkoi pyörittämään velkavirttä, minä pääministeri ”laulan sun iltasi tähtihin” …. Se pyörii ja pyörii, neula kuluu ja kuluu… Uusi, sama levy niin, että sille usko(nno)llinen kirkkokansa, mediakin, alkaa sitä virttä veisaamaan.

Mutta, mistä löytää se pönttöpurkin veistäjä, että minä, kapu- PÄÄMINISTERI,  unelmani toteutuu, hinnalla niin väliä ? No, Suomihan on pönttöjen luvattu maan.

Löytyihän se populistien pönttöveistämö Impivaarasta, jossa rahaa säilöttiin yli omien puheiden, scriptojen aarrekammioon, ihmismieltä säästelemättä, moraalit kuoppaamalla Impivaaran suohon.

Orpo, kapukamreeri, löysi sielujen sävelen soittajan reimarein merkityin reitillä pääministeriksi. Mitä nyt kokoomuksen ”arvon mekin ansaitsemme” väliä, kunhan pääsen pönttöpurkin kapuksi. Ja, niitähän köydellä työntäjiä löytyi omiksi tarpeiksi ihan tyyrpuurin laidoilta Rydmanin säestellessä huilullaan.

No, hällä väliä, syötetään  persuille ruottalaisten hapansilakat, minä vain juon kahvia.

Orpo, ylpeä kapukamreeri lukee vanhaa merikorttia ja ajaa  vasemman viitan oikealta puolelta. Niin Suomen orpojen orjalaiva ajaa kiville, uppoaa ja orjien kuoro laulaa Rydmanin säestäessä Finlandiaa pönttöpurkin peräkannella kunnes kuuluu vain ”tilulilulei”… Orpo kapu hyppää pelastuspurkkiin ja tönii köydellä muut ulos- ja Rydmanin huilu vaikenee.

Orpo nousee autiolle luodolle. Minä, pääministeri, tein sen – tilulilulei- hurraa !