Tämänkö ansiosta maksan määräaikaisella 2 v sopimuksella energiasta alle 4c/ kwh ja siirrosta 9,5 c/ kwh, siis yht. 13,5 c/ kwh.
Hinta laski edelliseen määräaikaiseen sopimukseen.
Kokonaiskulutus alle 70 € / 3 kk.
Seliyttyy pitkälti tuulivoiman määrän rajusta kasvusta ja vaikutuksesta muunkin energian hinnoitteluun.
Entä tuo Olkiluoto 3 ?
Tuulivoimaa nousee Suomeen nyt hurjaa tahtia – näin se näkyy sähkön hinnassa https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009632641.html
https://www.hs.fi/talous/art-2000009639398.html
”Suomeen suunnitteilla valtavasti tuulivoimaa – nykyinen sähkönkulutus katettaisiin hankkeilla viisinkertaisesti”
Onhan se hienoa ja ”halpaa”.
Vaan, kun myllyt seisovat, tarvitaan talvikylmällä koko tarpeen verran kapasiteettia, minkä olemassaolo ja seisottaminen kesätuulella maksatetaan silti kansalaisilla.
Myllypellet rahastavat voitot, mutta maksattavat säätö- ja varavoiman muilla.
Luulisi tuulisähkön olevan kauhistus henkilölle, joka kantaa erityistä huolta luonnon monimuotoisuudesta, metsäalueiden pirstoutumisesta, metsähakkuista, eläinten hyvinvoinnista jne.
Blogin kirjoittaja on kiihkeä aukkohakkuiden vastustaja. Kun tuulipuisto rakennetaan, niin se tarkoittaa käytännössä rakentamisalueen lähes täydellistä aukkohakkuuta. Puiston rakentaminen tarkoittaa myös erittäin rajua alueen maaperän muokkaamista.
Isot, 350 metriä korkeat tuulivoimalat vaativat erittäin järeät perustukset. Lisäksi tarvitaan tiheä huoltoteiden verkosto, johtokäytävät jne. Metsää kaatuu.
Avaaja on tälläkin palstalla usein naureskellut ”työmies” Putkosen lepakkojen keuhkojen räjähtämis -teorialle. No lepakon kannalta lienee aivan sama räjähtävätkö sen keuhkot vai muskautuuko se kokonaan roottorin lapoihin. Noihin lapoihin murskaantuu myös tuhansittain lintuja ja vielä lukuisampi määrä hyönteisiä.
Lisäksi haittoina ovat lapojen välkevaikutukset ja maisemahaitat. No nämähän eivät kaupunkiasujaa koske, koska tuulivoimalat rakennetaan Suomessa harvaan asutuille seuduille keskelle metsää.
No elämä on valintoja. Valitako halvempi sähkö vai vähemmän luontokatoa ja metsähakkuita. Tuulivoiman kohdalla molempia ei voi saada.
Kuka tuulisähköä on vastustanut ?
Merivoimalat, paikat, jossa se ei pahemmin häiritse ihmisiä ja toimintoja. Putkonen saa lennellä lepakonsiivillään myllyn lapoihin !
Aivan eri asia ovat metsät ja niiden hoitotavat. Älä sekoita asioita, tai voihan sen, jos se on kivaa.
Metsät ovat teollisuusmetsiä ja metsäteitä on tuhkatiheään jo muutenkin.
Ymmärrätkö sinä ylipäätään koskaan lukemaasi, vai lyötkö mielipiteesi lukkoon pelkästään viestin tuojan perusteella?
Kritisoin kommentissani nimenomaan sinun tuulisähkö -ihannontiasi huomioon ottaen tuulivoimaloiden haitat.
Sinä näytät viis veisaavan tuulivoiman haitoista, kunhan pistokkeesta irtoaa ”halpaa” sähköä.
Kehotat Putkosta menemään myllyn lapoihin lepakon siivin. Oletko itse valmis samaan esim. joutsenen siivin?
Ydinvoimaloissa on haitat ja suuret, vesivoimaloissa on haitat patoalueineen, vähiten haittaa on teollisuuden sivutuotteina tulevista lauhdevoimaloista.
Tuulivoimaloissa omansa.
Aurinkovoimalat vaativat pinta-alaa, mutta niiden energialähde on ilmaista.
Mikä energiamuoto on haitaton ?
Toden näköisesti ei ole haitatonta minkään energian tuottaminen terv tepivaari
Karjalaisella ryyppypäivä?
Aika moni rauhoitettu eläin ja lukuisat hyönteiset päättävät propeleissa päivänsä. Lepakkolajeillekin saattaa tulla kato. Kyllä lepakoita vituttaisi Karjalaisen örvellys, jos tietäisivät.
Ehkä joskus kehitetään keinoja elukoiden kartoittamiseksi tai ohjaamiseksi toisaalle.
”Oulussa Laanilan tehdasalueella, syvällä maan alla, on Oulun Energian valtava lämpöakku.
Akku on 190 000 m³ kokoinen säiliö, joka on täynnä kuumaa vettä. Akkua ladataan eli säiliön vettä lämmitetään kaukolämmöllä. Kun akku on ladattu täyteen, vesi on yli 90-asteista.
Lämpöakkua käytetään lämmittämään kaukolämpöputkistossa kiertävää vettä silloin, kun kaukolämpöä käytetään paljon, eli käytännössä pakkasjaksoilla. Vastaavasti silloin, kun kaukolämpöä kulutetaan vähemmän kuin tuotetaan, kaukolämmön vedellä ladataan akkua.
Akun varastointikapasiteetti on maksimissaan 8 GWh, mikä on todella paljon: se vastaa 400–500 omakotitalon vuotuista lämmön kulutusta!
Kaukolämpöakku on paitsi taloudellinen, myös ympäristöystävällinen tapa tuottaa kaukolämpöä.
”Kun tuotettua kaukolämpöä voidaan purkaa akusta tarvittaessa, vähentää se oleellisesti öljyn käyttöä kaukolämmön tuotannossa kulutushuippujen aikana”, kertoo Oulun Energian tuotantojohtaja Tommi Kantola.
Kaukolämmön päätuotantoyksiköitä ovat Laanilan biovoimalaitos ja Toppilan voimalaitos, joiden pääpolttoaineena on puu. Kun niiden teho ei lämmönkulutuspiikkien aikana riitä, käynnistetään ympäri kaupunkia olevia öljylämpökeskuksia.
Koska kalliovarasto mahdollistaa kaukolämmön tuotannon optimoinnin, pystytään vähäpäästöisten päätuotantoyksiköiden käyttö maksimoimaan ja fossiilisen polttoaineen käyttöä vähentämään.
”Kallioakun ja toisen pienemmän, Toppilassa sijaitsevan akun yhteisvaikutuksesta öljyn käytön voidaan arvioida olevan noin puolet siitä, mitä se olisi ilman akkuja. Kallioakun vaikutus tästä on noin puolet”, Kantola kertoo.”
(https://www.oulunenergia.fi/ajankohtaista/blogi/lampoakku-lammittaa-koteja-talvella/)
Tällaisia perusteluita löytyi Oulun energian innovoimalle akkuratkaisulle:
”Energiakriisin myötä energian kohonneet kustannukset ja sähkön hinnan rajut heilahtelut ovat aiheuttaneet huolta myös kaukolämmön hinnan kehityksestä.
Kaukolämpö ei kuitenkaan reagoi muutoksiin yhtä voimakkaasti kuin sähkömarkkinat, sillä kaukolämmön tuotannossa käytettyjen energialähteiden kustannukset eivät ole nousseet samalla tavalla kuin sähkön hinta. Kaukolämpö tuotetaan ja myydään paikallisesti, eikä se ole yhteydessä mihinkään keskitettyyn kansainväliseen pörssiin, kuten sähkö.
Oulun Energian kaukolämmönlähteinä käytetään nykyään pääosin uusiutuvaa kotimaista puuta sekä maakunnasta tuotettua kierrätyspolttoainetta ja turvetta. Kokonaisuudessaan kaukolämpö tuotetaan paikallisilla energialähteillä, joista yli 90 prosenttia kuljetetaan voimalaitoksille alle 100 kilometrin säteeltä. Energiantuotanto ei ole vain yhden polttoaineen varassa ja polttoainejakaumasta noin 70 prosenttia on täysin hiilineutraalia.
Olemme pyrkineet nopeuttamaan uusiutuvien ja kiertotalouspolttoaineiden siirtymää, jotta ympäristövaikutusten lisäksi hillitsisimme myös hintojen nousua. Kaukolämmön yleisiä tuotantokustannuksia on jo pidempään nostanut fossiilisten polttoaineiden käytöstä perittävät päästöoikeusmaksut.
Esimerkiksi Oulun Energian uusimmassa voimalaitoksessa, Laanilan biovoimalaitoksessa, käytetyistä energialähteistä noin 70 prosenttia on biomassaa, kuten metsäteollisuuden sivuvirtoja. Loppuosa on tytäryhtiö Syklon kiertotalouslaitoksessa tuottamaa laadukasta SRF-polttoainetta ja vähän turvetta.”
Lämpöakun toimintatapa:
Lataaminen: kaukolämpöverkosta pumpataan kuumaa vettä akun yläosaan. Viileämpää vettä poistuu akun alaosasta.
Käyttö ja täydennys: akun yläosasta pumpataan kuumaa vettä kaukolämpöverkoston runkoputkeen ja akun alaosaan lisätään viileämpää vettä.
(https://pbe.fi/fi/artikkelit/lampoakkuhankkeella-tehokkuutta-lammontuotantoon/)
—
”Lämpöpumppujen tehtävä energiatehokkuuden parantamisessa on keskeinen. Jos keski-eurooppalaiset vaihtaisivat kiinteistöjensä kaasulämmityksen lämpöpumppuihin, pienenisi kaasun kulutus vaikka lämpöpumppujen vaatima sähkö tuotettaisiin yksinomaan kaasulla.
Lämmön varastointi on teknisesti helppoa, niinpä monissa kaupungeissa parhaillaan rakennetaan kaukolämpöverkkoihin lämpöakkuja. Lämpöä voidaan varastoida tavalliseen veteen, tai tavoiteltaessa korkeaa lämpötilaa tai energiatiheyttä, hiekkaan. Akkuihin voidaan ladata lämpöä sähkön hinnan ollessa edullinen, ja purkaa sitä hinnan ollessa korkea.
Vihreän siirtymän avainteknologioina on pidetty tuulta, ja aurinkoa ja vetyä. Niiden rinnalle olisi perusteltua nostaa lämpöpumput.”
(https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kh/oodi-lampopumpuille/)
Markkinoilla ei ole kunnon lämmönvaraajia asukkaille pörssisähkön hinnan vaihtelun hyödyntämiseksi.
Varaava massa voisi olla vaikka vuolukivestä, jonka varauskyky on hyvä. Vastaajan ympärillä pitäisi olla lämmöneriste ja varaajassa pitäisi olla termostaatin ohjaama puhallin lämmön purkamiseksi.
Varaajassa voitaisiin käyttää myös esimerkiksi glaubersuolaa, jossa energia varastoituisi suolan olomuodon muutokseen. Mutta on väitetty, että suola ”väsyisi” ajan mittaan noihin faasimuutoksiin.
Oulun lehtitalo Kaleva tuottaa katoillaan olevilla aurinkopaneleilla n.15 % painotalon energiasta.
”Credibility has long been the challenge for space-based solar power. To produce as much power as a typical coal or nuclear power station, a satellite would need a collecting area kilometers across, requiring hundreds of launches and assembly in orbit. NASA planned a demonstration mission during the 1970s energy crisis. But with the technology of the time, carried aloft by the Space Shuttle and assembled by astronauts, the mission would have cost $1 trillion. Few took it seriously after that.
Space has changed since then. Solar cells and microwave beams are cheaper and more efficient. Robots capable of assembling structures will soon be in orbit, and companies such as SpaceX have slashed the cost of launches. Recent studies commissioned by ESA and the U.K. government suggest giant orbiting generators will soon be able to generate electricity at costs comparable to earthbound nuclear plants.”
(https://www.science.org/content/article/satellite-beams-solar-power-down-earth-first-kind-demonstration)
🙂
Tuulivoima kaipaa rinnalle voimaa joka voidaan ottaa tarvittaessa ja sen ylläpito pitää laskea tuulivoiman päälle!
Siirtomonopoli riistää siirrosta.
Lainaus avaajan kommentista. ”Metsät ovat teollisuusmetsiä ja metsäteitä on tuhkatiheään jo muutenkin.”
Jep jep
Alla otteita Aamulehdestä 3.6.2023
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009622687.html
”Pirkanmaalla iso osa uusista voimaloista sijoittuu korvenkaltaisiin maisemiin maakunnan pohjoisosaan, jossa asutus on harvaa….Uusissa hankkeissa on alueita, joiden lähettyvillä on yva-ohjelmien ja lausuntojen mukaan arvokkaiksi luokiteltuja näkymiä ja kulttuurimaisema-arvoja.”
”Voimaloille tarvitaan huoltotieverkosto. Tuuramäessä [Virrat] ilmoitetun leveyden pitää olla paikoin 12 metriä, kaapeliojineen 22 metriä. Yksi kilometri tietä vie siten maata 1–2 hehtaaria.
Lisäksi sähkönsiirron liityntää varten pitää rakentaa 32–33 kilometriä pitkä 110 kilovoltin tai 400 kilovoltin ilmajohto. Uudelle linjaukselle maapohjaa kuluisi toistasataa hehtaaria.”
Murskemäki Ruovesi
Abo Wind oy haluaa paitsi korpeen, myös komeiden maisemien kupeeseen.
Tämän hankkeen erityispiirteenä on ”välittömään läheisyyteen sijoittuva merkittävä maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen muodostama arvokokonaisuus”.
Tevaniemi Ikaalinen
”Tuulivoimala-alue muuttaa alueen luonnetta ja maisemakuvaa merkittävästi. Tuulivoimalat näkyvät erityisesti maakuntatasolla maisemallisesti arvokkaille alueille ja järvien takana sijaitseville rannoille”, kuvasi juristi Maria Hakala ely-keskuksesta.
Asiasta lisää Aamulehti 13.5.2023
https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000009573082.html
Totta kai huono asia perustaa tuulivoimaa tuollaisille alueille. Vastustan ehdottomasti.
Mutta merituulivoimaloita kannattaa kehittää.
Jostain oudosta syystä noita myllyjä halutaan väkisin Pirkanmaallekin.
Myös se on otettava huomioon, että merituulimyllyjäkin varten pitää rakentaa vahvempia siirtoverkkoja pitkin mannerta, mikä vaatii metsien hakkaamista..
Myllyjen rakentajat eivät osallistu niidenkään kustannuksiin, vaan ne maksatetaan tavallieen tapaa muilla
Siirtoyhtiöt maksavat.
Juu ja maksattavat sen kansalaisilla, mutta myllyjen omistajat keräävät voitot.
Minulle epäselvää:
Olen ollut ymmärtävinäni, että valtio maksaa tuulivoimayhtiölle tukitariffia. Eli jos sähkötukku saa sähkön ilmaiseksi, niin valtio maksaa sähkön tuottajalle vaikkapa 9 senttiä/kWh.
Jos näin on, niin onko kyseessä hetken hinta, vaiko keskihinta jollakin aikavälillä?
”Tuki määräytyy takuuhinnan (83,50 euroa megawattitunnilta) ja sähkön markkinahinnan erotuksena: jos markkinahinta on vuosineljänneksellä 40 euroa megawattitunnilta, maksetaan tuulivoimatukea 43,50 euroa megawattitunnilta. Mitä matalampi sähkön markkinahinta on, sitä enemmän tukia maksetaan.”
HK:
Kiitän tiedosta. Tulee mieleen mahdollisuus, ettei valtio pysty enää maksamaan tukea, jos tuotantoa tulee lisää.
Tulevaisuudessa ekoterroristit saattavat käydä ammuskelemassa tuulivoimaloita.
Tuulivoimasta ei ihan kauheesti kannata riidellä, meillä on edessä, kuten kaikilla muillakin mailla tehtävä , ratkaisu sähkön tuotannosta. Tuulimyllyistä alkavat vanhimmat olla tiensä päässä ja silloin niiden kohtalona alkaa olla purkaminen. Samoin vanhenevat vähitellen uusimmatkin, muutaman kymmenen vuoden päästä.
Veikkaan, että tuulivoima ei ole mikään kestävä ratkaisu pitkällä juoksulla. En ole mikään ennustaja, enkä tekniikan tohtori, siitä huolimatta veikkaan, että aurinkovoima on tulevauisuuden ratkaisu. Siitä on nyt jo olemassa mallinnuksia, jotka eivät vielä kylläkään toimi.
On ihan varma, että maapallolle tarvitaan joku sähköntuotannon kestävä ratkaisu ja sitä ei tuuivoima ole, eikä atomivoima. Kaikki kuluttavat maapallon ehtyviä luonnonnonvaroja.
Me nykyiset ihmiset tuskin tulemme järkeviä uudistuksia näkemään, mutta ehkä jälkikasvumme.
Olet oikeassa. Aikansa keksintö tuokin, joka johtaa seuraavaan.
Onko tämä hintojen lasku tuulivoiman ansiota:
Tampereen sähkölaitos laski määräaikaisten sopimusten hintoja – joko hinnat ovat nyt pohjalla? https://www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000009642056.html