https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/b8f6ff46-c5e7-4d06-9b2d-d9f8d38b2a9c
”Hiilinielukysymys ja siihen liittyvät potentiaaliset miljardien sanktiot ovat epäonnisia seurauksia päätöksenteon pohjana käytettyjen tietojen vajavaisuudesta.”
”Eurooppalaisen tutkimusryhmän mukaan näiden metsien hyötykäytön lopettamisella saavutettaisiin varsin vähäistä hyötyä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja pidemmällä tähtäimellä metsien hoitamattomuus voisi olla jopa ongelma.”
Ihan yllättäen päätökset tehtiin sokean ilmastohihhulismin perusteella tosiasioista piittaamatta.
Nyt olisi ehdottomasti aika käydä päätökset läpi ja korjata niitä tosiasioiden perusteella.
Metsähihhulismille on laitettava stoppi ja lopetettava päästönielujen yliarvostaminen sekä palattava muiden maiden tavoitevuoteen 2050.
Lisää tietoa hihhulismia vastaan…
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009592572.html
”Tutkimus: Vaikka kaikki hakkuut lopetettaisiin, maailman metsien hiilensidonta ei kasvaisi merkittävästi”
Kaksi sanaa: puut kasvavat.
Kyllä metsäsektorilla on paljon petrattavaa, ei siinä, monenlaista porsastelua on ollut ja on. Mutta mitä paremmin pidämme huolta puiden kasvusta ja oikea-aikaisesta kaatamisesta, sitä paremmin pidämme huolta ilmastosta.
Suunnitellaan kaatoja paremmin. Tehdään enemmän jatkuvaa kasvatusta. Koordinoidaan. Otetaan uutta tietoa mukaan. Kyllä se siitä.
Greenpeacen perustajajäsen: Ilmastonmuutos perustuu valheellisiin narratiiveihin.
Ilmastohätätila on täyttä valhetta.
Patric Moorea pidetään merkittävänä tutkijana, ekologina ja pitkäaikaisena johtajana kansainvälisellä ympäristöalalla. Moorea pidetään laajalti yhtenä maailman pätevimmistä ympäristoasiantuntijoista.
Moore painottaa, että hallitusten välinen ilmastonmuutospaneeli, IPCC, ei ole ”tiedeorganisaatio”.
IPCC palkkaa tutkijoita välittämään ”tietoa”, joka tukee ”ilmastohätätilan” narratiivia.
Moore sanoo, että hiilineutraalius on poliittinen käsite, ei tieteellinen.
”On yksinkertaisesti väärin kutsua hiilidioksidia ”hiileksi”. Hiili on alkuaine, josta timantit, grafiitti ja hiilimusta (noki) koostuvat. Ja hiilidioksidi on (C02) molekyyli, joka sisältää hiiltä ja happea, ja on näkymätön kaasu, joka on ensisijainen ravinto koko elämälle.
https://oikeamedia.com/o1-187500
Tämä joko vaietaan kuoliaaksi tai lytätään ”tiedeyhteisön” massiivisella öykkäröinnillä.
Eiköhän jokainen lukion kemian ykköskurssin käynyt osaa jo sanojen nimistä päätellä, montako atomia ja millaisella sidoksella muodostaa molekyylin, uskoisin.
Ei taida uskosi olla tosiasioiden väärti.
Uskallan väittää, että siitä sakista ehkä 10% kykenee siihen.
Muttei sanaakaan luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Onhan se saavutus sekin. Onneksi tiedän, että on myös suomalaisia, jotka ostavat metsää tehdäkseen siitä luonnontilaista suojelu-aluetta eläimille sekä ihmisille virkistyskäyttöön <3
”Luonnontilainen” = läpipääsemätön ryteikkö, minkä CO2-sitomiskyky lähentelee nollaa.
Lähestymme samaa asiaa ainakin kahdesta eri tulokulmasta, ei siinä sen kummoisempaa. Metsällä on muitakin arvoja ja merkityksiä kuin ”hiilinielu”-funktio.
Muistiinmerkinnät osoittavat Patrick Mooren mukaan selvästi, että maapallo on lämmennyt noin vuodesta 1700 lähtien, eli 150 vuotta ennen kuin käytimme fossiilisia polttoaineita.
”1700 oli pieni jääkausi kylmimmillään, joka aiheutti satovahinkoja ja nälänhätää.
Sitä ennen noin vuonna 1000 jKr. oli keskiajan lämmin kausi, jolloin viikingit viljelivät Grönlantia. [Ja] ennen sitä noin vuonna 500 jKr. oli pimeä keskiaika ja ennen sitä Rooman lämmin kausi, jolloin oli lämpimämpää kuin nyt, ja merenpinta oli 1–2 metriä korkeammalla kuin nykyään”, Moore kiteyttää.
”Jopa noin vuoteen 1950 asti käytetty fossiilisten polttoaineiden määrä ja hiilidioksidipäästöt olivat hyvin pieniä nykyiseen verrattuna.
Emme tiedä syytä näihin ajoittain tapahtuviin lämpötilan vaihteluihin, mutta se ei missään tapauksessa ollut hiilidioksidi”, Moore summaa. (tuosta aikaisemmasta linkistäni)
———————————————–
Onko muka niin vaikea käsittää, että hiilidioksidin demonisointi on ilmastonmuutosvalehtelun äiti!
Mikset itse puhu mitään maapallon kantokyvystä tai siitä, kuinka ihminen on täyttänyt itsellään kovin raamatullisesti sinisen planeetan, vieden elintilat sekä resurssit muulta elämältä?
Maapallon väkiluku on jo 8 miljardia, kun se 1950-luvulla oli noin 2,5 miljardia.
Ote Juhak:n jakaman linkin takaa:
”Kansainvälisen tutkimusryhmän päätelmä on, että lisäys nykymetsien hiilivarastoon estäisi vain hiukkasen hiilidioksidin kertymistä ilmakehään EIKÄ hakkuiden lopettamisella VOI KORVATA PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ.”
(HS)
Liisa:”Mikset itse puhu mitään maapallon kantokyvystä tai siitä, kuinka ihminen on täyttänyt itsellään kovin raamatullisesti sinisen planeetan, vieden elintilat sekä resurssit muulta elämältä?Jne.”
Tuli kiire vaihtaa aihetta?
”Puuvanhukset ovat korvaamattomia – ne ovat kuin norsumummoja, jotka voivat pelastaa laumansa:
Kun olot heittelevät, pisimpään eläneet puut voivat pelastaa metsät. Ne voivat tarvita iäkkäimpiensä geenejä jo lähitulevaisuudessa.
METSÄPUIDEN ikänestorit muistuttavat norsumummoja, jotka pelastavat laumansa ennätyskuivuudelta muistamalla, miten selviydyttiin vuosikymmeniä sitten”
(https://www.hs.fi/tiede/art-2000009053236.html)
—
Esimerkkinä Kielo:
”Kielo (Convallaria majalis) on Convallaria-sukuun kuuluva monivuotinen, ruohovartinen kasvi. Se on myös sukunsa ainoa laji, vaikka jotkut tutkijat pitävät sen eri maantieteellisiä muotoja erillisinä lajeina.
Lajin tieteellinen nimi puolestaan viittaa Raamatun Laulujen lauluun.
Kielo lisääntyy suvullisesti siementen avulla ja suvuttomasti maavarresta kasvavien kloonien avulla.
Kielo kasvaa useimmiten laajoina kasvustoina. Sen japanilaisella alalajilla tehdyssä tutkimuksessa suurimmat havaitut kloonikasvustot olivat halkaisijaltaan yli 40 metriä; toisaalta samassa tutkimuksessa yhdeltä kasvupaikalta laskettiin jopa 56 eri yksilöä vastaavaa genotyyppiä. Aikaisemmissa geneettisissä tutkimuksissa on havaittu, että normaali diploidi kromosomiluku on 38, joten lajin solujen tumassa on 19 erilaista kromosomia. Niiden lukumäärä on sama ainakin japanilaisissa ja korealaisissa sekä eurooppalaisissa että yhdysvaltalaisissa kannoissa. Kielon kromosomistossa tapahtuu toisinaan myös polyploidisaatiota, joka voi johtaa uusien muotojen syntyyn.
Suomessa kielo ei ole suojeltu eikä uhanalainen laji. Lisäksi muun muassa Iso-Britanniassa ja Sveitsissä laji on luokiteltu elinvoimaiseksi. Silti laji on kokonaan tai osittain rauhoitettu useissa Sveitsin kantoneissa.Myös Puolassa laji on osittain rauhoitettu eikä lajin luonnonvaraisia yksilöitä saa kerätä ilman lupaa. Kokonaan rauhoitettu kielo on ainakin Bulgariassa, Kreikassa ja Slovakiassa.
Lajia uhkaavina tekijöinä on luonnollisten uhkatekijöiden sijaan mainittu keräämisen ohella metsien hakkuut, lehtimetsien umpeenkasvu, kieloa kasvavien alueiden ylilaidunnus ja esimerkiksi villisikojen maata tonkiessaan aiheuttamat juurakkovauriot. Koska kielo leviää usein klonaalisesti, voi lajin kasvustojen perinnöllinen monimuotoisuus olla alhainen. Tämä voi johtaa eristyneiden kasvustojen huonompaan kykyyn selviytyä elinympäristön muutoksista.”
(Wikipedia)
Muistatko/ hahmotatko, Lasse:
https://youtu.be/ArV7xl_g2LM
(The book Song of Songs read by David Suchet)
?
Miten tämä liittyy aiheeseen?
Lasse sinulla on aina mahdollisuus astua ulos kuralätäköstä, eikä sinun myöskään tarvitse puolustaa kuralätäkköä — enkä myöskään ymmärrä, miksi haluaisit jäädä kurluttamaan sekä pulputtamaan liejuun.
Lasse:
”Kieloa on käytetty sen myrkyllisyydestä huolimatta lääkkeenä vuosisatojen ajan.
Kasvia on käytetty erityisesti sydämen toimintahäiriöiden lääkkeenä. Kielon myrkyllisiä ainesosia on käytetty myös muiden sydänglykosidien tapaan sydämen vajaatoiminnan lääkkeenä. Niillä on sama positiivinen inotrooppinen vaikutus ja negatiivinen kronotrooppinen vaikutus kuin esimerkiksi digitaliksella. Positiivinen inotrooppinen vaikutus tarkoittaa sydämen supistuskyvyn tehostumista ja negatiivinen kronotrooppinen vaikutus puolestaan sydämen lyöntitiheyden laskua. Näiden yhteisvaikutuksena sydämen hapenkulutus vähenee, minkä seurauksena sydämen hyötyosuus paranee. Tämä vaikutus saadaan näkyviin vain sairaassa, laajentuneessa sydämessä.”
”Suomenkielisen nimensä kielo on saanut lehtiensä muodon mukaan: perinteisiä nimiä olivat lehmänkieli, häränkieli ja koirankieli, joiden pohjalta Elias Lönnrot vakiinnutti kasvin nimeksi kielon. Myöhemmin Kielo on vakiintunut Suomessa myös naisen etunimeksi.Kielo on lisäksi ollut yksi suosituimmista lehmän nimistä.”
🙂
Hyvät perussuomalaiset:
älkää antako oman kielellisen yksinkertaisuuden/ kielitaidottomuutenne supistaa omaa maailmankuvaanne mustaksi, nihilismikikkareeksi, jolla rääkkäätte ja näivetätte kaiken sen, mikä elämässä voi joillekin olla kaunista.
Jumala loi harjoitusmielessä idiootit. Sen jälkeen hän loi radikaalifeministit. Piru halusi panna paremmaksi ja loi vihreät ja intersektionaaliset kummajaiset.😉
Sen lisäksi, että pidän Taalaksen näkemyksiä arvokkaampina kuin joidenkin kansallisen ilmastopaneelin asiantuntijoiden ,niin ihan puhdas matematiikka, jota ei edes kansallinen ilmastopaneeli pysty kumoamaan, puhuu Taalaksen esittämän puolesta.
Metsä ei edusta kuin osaa luonnosta. Taas on aidanseipäät pystyssä osatotuuksia kiljuttaessa.
Hiilinielumatematiikan pitää jonkun kumota ja pian ja uskottavasti. Muuten Suomelle lankeaa helvetinmoinen lasku.
Heikin inhorealistinen vastaus on oikeastaan hemmetin hyvä tiivistys.
lankeaa helvetinmoinen lasku
Tuo on todellakin se mitä mediat sanovat. Puhettakaan luonnosta ja sen arvoista, vaan ainoastaan siitä että EU laskuttaa.
Sitten ihmetellään ettei homma toimi.
Onko sinunkin suunnilla taivas tämän värinen:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/19/Penn%C3%A4_reverse_Anu_1990.jpg
?
Niin, ja huomenta! Tai paremminkin päivää! Lähdin aamusta päivin klapihommiin, kun ilma on vähän viileämpi. Nyt taivas on vetäytynyt mustaan pilveen, aivan kuin ukkosta olisi ilmassa.
Täällä napapiin pohjoispuolella rävähti about viikko sitten lähes kertaheitolla kesäksi, koivu vihertyy silmissä, joutsen konkottaa metsän takana jänkäsuolla, ja neiti kesäheinä hiiviskelee kevyessä yöhämärässä rinnallaan riemun viitta ja hauskan huntu hartioilla – noin runollisesti ilmaistuna.
Pystyisitkö, Lasse, selvittämään minulle UV-säteilyn vaikutuksia sidos-elektroneihin molekyyliorbitaaliteorian avulla? Haluaisin ymmärtää asiaa paremmin.
Jos sinulla on kuplassa elämisen edellytyksenä olevien korvausten maksatus myöhässä, viaton mie siihen olen.😉
Eli et tässäkään tapauksessa kykene keskustelemaan aiheesta, jonka itse nostit esiin, ja joka voisi avata jotakin kiinnostavaa ja uutta kaikille.
Ehkäpä Kyuu niin monen asian erityisosaajana voi joskus kirjoittaa aiheesta hyödyllisen blogin.
Niin, ehkäpä Kyuu.
Olisipa joskus nähtävissä se ihme, että tuo liisukka pysyisi edes parin kommentin ajan asiassa.
Minullahan se ongelma onkin 😀
Ai tässä mielessä sinä siis arvostat ”passaripoikia”, vaikka heidän näkemyksensä noin muuten olisivatkin enemmän tai vähemmän ”yliampuvia” samoin mitä heidän lähipiiri. Alles klar 😀
Voi Lasse siun kanssasi, kun olet todellinen sydänten murskaaja.
Haluaako Liisa, että puhuttelen häntä jatkossa tittelillä ”Teidän femakkoutenne”?
Lasse mussu, Liisa haluaa ja isoaa, suorastaan janoaa leipää, ei leivänmuruja, joita jakelevia tusinamuruseppiä tällä planeetalla on 12 tusinassa sinun lisäksesi kukaties. Sitä tässä arvioin vielä.
Kello on 21.13. Tulin, näin ja totesin.
Lasse, minä pääsin sivulle seitsemän (7) / 40 ja keskittymisjänne katkesi, enkä usko jaksavani kiinnostua lukemaan enempää siitä, miten ”Lähes koko 10000-vuotisen postglasiaalikauden, jonka aikana esimerkiksi rautu, maailman pohjoisin sisävesikala, kehittyi ja monimuotoistui”.
Mutta kiitos, että uskot meihin — vaiko itseesi?
Olisi hyvä jos Liisa ei mainitsisi nimeäni yhteyksissä, joissa se ei minun mielestäni kuulu olla.
Kumman nimeä, sinun vai ”hipsukan”?
Miksi ylipäätään poistelet kommenttejani blogeistasi teatraalisesti kirjoittaen että tietäisin moiseen syyn, kuin sinut tuntisin? Emmehän me tunne mistään.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/243251/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf
Havaintoja pohjoisen luonnon luonnollisista vaihteluista.
Tämä kirjoitus on lyhyt katsaus pohjoisen luonnon luonnollisiin vaihtelua käsittelevistä tutkimuksista. Viimeaikaisesta ilmastonmuutoksesta on kirjoitettu paljon.- –
Tasapainoisen kuvan koko aihepiiristä saa internetistä vapaasti ladattavasta c-sähkökirjasta (Longhurst 2015).
Kirjoituksen painopiste on kuitenkin varhaisemmissa aikakausissa. Lähihistoriamme lämpötilan kehitys 64. Leveyspiirin pohjoispuolella on ollut pääpiirteissään seuraavanlainen: kylmä jakso 1880-1920, lämmin jakso 1921-50, kylmä jakso 1951-80, ja lämmin jakso 1981-2010; Easterbrook 2011; Duranton ym.2012. Vuoden 2005 jälkeen lämpötila on pysynyt jokseenkin muuttumattomana.