”Pohjoisten alueiden hiilinielut on laskettu liian pieniksi ja päästöt liian suuriksi – laskentamenetelmässä on ollut merkittävä virhe
Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisen ekosysteemien hiilitasearvioiden laskuvirhe on merkittävä, jopa samaa suuruusluokkaa kuin ekosysteemin koko vuotuinen hiilitase.”
Kuinkahan paljon muuta virhettä löytyisikään ilmastohihhulien laskelmista, kun ne tieteellisesti tutkittaisiin?
Koko ilmastohihhulismissahan perusteena ovat ideologiaan pohjautuvat oletukset, mille ei tieteellisesti löydy perustetta.
Esimerkiksi suuresti vouhotetulle 1,5 asteen lämpenemisen katastrofiennusteelle ei pystytä esittämään tieteellistä tukea, vaan se on pelkkä uskonnollisluonteinen oletus.
Google-käännös linkin takaa löytyvän alkuperäislähteen johdannosta:
”Ilmastonmuutos on yksi vakavimmista ihmiskunnan kohtaamista haasteista. Fossiilisten polttoaineiden ja maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen lisäksi on löydettävä tehokkaita tapoja sitoa ilmakehässä jo oleva hiili (C), erityisesti hiilidioksidi (CO2). Luonnollisia ilmastoratkaisuja, kuten ilmastoälykästä viljelyä, metsitystä, metsänistutusta ja soiden ennallistamista, pidetään tähän parhaiten soveltuvina ratkaisuina. Jotta nämä ratkaisut olisivat uskottavia ilmastopolitiikan ja hiilimarkkinoiden kannalta, tarvitaan luotettavaa hiilen sitomisen todentamista. Todentaminen sisältää myös mikrometeorologisen pyörrekovarianssin (EC) tekniikan, joka on keskeinen menetelmä ekosysteemien ja ilmakehän välisten CO2-virtojen suoraan mittaamiseen.
Periaatteessa EC tarjoaa jatkuvaa tietoa hiilidioksidin lyhytaikaisesta nettoekosysteemivaihdosta (NEE) ilmakehän kanssa, ja ne voidaan integroida väliaikaisesti ekosysteemin vastaavan hiilitasapainon määrittämiseksi. Vaikka EC-mittauksia voidaan suorittaa jatkuvasti, käytännössä kerätyissä tiedoissa on aukkoja esimerkiksi teknisten vikojen vuoksi ja tärkeimmin, koska ilmakehän olosuhteissa kerätyt tiedot on suodatettava, mikä vaarantaa EY-tekniikan pätevyyden.”
(https://www.nature.com/articles/s41598-023-28827-2.epdf?sharing_token=oBatZRt–ke4kQzZ9hU4atRgN0jAjWel9jnR3ZoTv0MsELw-vfS4zADHCareNcK-cmOGB0Osn5ZH7ZbOWMCnCpL5qVo9zZ9_F7-OAjXJPua_IW7N6-8o18Vrb-mBa6NR02H_w-WqEYw1ryUyPGnrGLTjmzglcfW0Y4XA-Q0nhdU%3D)
https://www.nature.com/articles/s41598-023-28827-2
/ A widely-used eddy covariance gap-filling method creates systematic bias in carbon balance estimates
Kotimaan lentoliikenne raiteille ja ilmasto kiittää.
”Maapallon vihreä ala on vuosina 2000–2017 kasvanut viidellä prosentilla eli yli viidellä miljoonalla neliökilometrillä. Ala on lähes yhtä suuri kuin koko Amazonin sademetsä.
Nasan tietojen mukaan myönteisestä muutoksesta on kiittäminen etenkin kahta maata; Kiinaa ja Intiaa. Ne ovat ottaneet metsien katoamisen, aavikoiden leviämisen ja eroosion tosissaan ja ryhtyneet hyvin laajoihin toimenpiteisiin.
Suurin sankari on Kiina
Kiinassa maa-alaa on viherretty erityisesti suurten metsänistutusten avulla. Kiinaan on istutettu uutta metsää ja vanhempien metsien tilaa on parannettu”
(https://yle.fi/a/3-10668517)
Suomen taloudelle yksi merkittävä tekijä lienee vienti.
”Puu myy kalusteissa
Sepän mukaan ennakoidaan, että Kiinan vuonna 2020 käyttämästä puusta 40 prosenttia on tuontipuuta. Suomesta vietiin Kiinaan viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiometriä havusahatavaraa, valtaosa siitä huonekaluteollisuudelle.
”Suomalaista havupuuta käytetään varsinkin lastenkalusteissa”, sanoo Tianjinin huonekaluyhdistyksen puheenjohtaja Gao Xiuzhi.
Hänen mukaansa suomalaisen havupuun käyttöä voisi lisätä. Tämä edellyttää kuitenkin, että sahatavara jalostetaan Suomessa pidemmälle.”
(https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kiinan-metsapinta-ala-on-lahes-kaksinkertaistunut-muutamassa-vuosikymmenessa/#8f33a639)
”Kiinan metsät jaetaan luonnonmetsiin ja istutusmetsiin. Luonnonmetsät kattavat noin kaksi kolmasosaa metsäalasta. Luonnonmetsien hakkuita on rajoitettu jo pidempään, mutta muutama vuosi sitten Kiinan hallitus kielsi niiden hakkuut kokonaan.”
(Metsälehti)
Tieteen ominaisuus on itsensä korjaaminen. Siinä mielessä hyvä uutinen – osoittaa että työ jatkuu.
Ilmastopolitiikka hyvä, mutta miksi firmat eivät satsaa uuden kehittämiseen vaan jakavat voittoja omistajilleen…?
Siksi, että firmantehtävä on tuottaa tuloja omistajilleen.
Uutta kehitetään tasan sen verran, kun tulojen tuottamiseksi on tarpeen.