https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009301403.html
”Britannian ”Elokapina” ilmoittaa luopuvansa liikenteen häirinnästä”
Mahtaakohan Suomen elopellelauma ymmärtää tehdä saman vai jatkavatko entiseen ääliömäiseen malliin?
Se toki vaatisi pientä järjen käyttöä, mitä ei tähän mennessä ole mitenkään edes vilkkunut.
Ylen jutun kommenteissa minut ristiinnaulittiin odotetulla tapaa. Kovasti ovat asenteet pinttyneet.
Ilmastonmuutos ja luontokato kaipaavat ratkaisuja ja rohkaisua, eivät paniikkia ja ihmisten potkimista maahan.
Elokapina sanoo että pitää herättää huomiota. Eiköhän joka ikinen suomalainen, ja niiden kissa, ja niiden kissan narukerä jo tunne nämä asiat.
Sokea usko tieteeseen perustumattomaan ideologiseen paskaan on aivan yleistä ja se näkyy noissa kommenteissa.
Pelkästään se tosiasia, että keskiajan lämpimällä kaudella vv.950-1450 lämpötila oli korkeampi kuin nyt ja Grönlannin ja Alaskan jäätiköt olivat nykyistä merkittävästi pienempiä, ei kelpaa ilmastohihhuleille, koska eivät olleet sitä silloin itse todistamassa.
En aio lähteä väittelemään ilmastoteoriasta.
Mutta en väitä, vaan tiedän, että saasteet tappavat ihmisiä. Sen näkee jo siitä kun ihminen köhii huonossa ilmassa tai kalat kuolevat saastuneessa järvessä. Saasteita voi vähentää. Siihen on teknologiaa. Siinä ei ole mitään uskoa, vaan hyvin perinteistä järjenkäyttöä.
Siinäpä se.
Hihhulithuutavat hysteerisesti CO2:sta, mutta eivät kovin aktiivisesti puutu vakaampiin eli saasteisiin, mitä esimerkiksi tuulimyllyistä ja niiden valmistuksessa käytetyistä kylmäaineista pääsee massiivisesti ilmaan tai mitä vesistöihin syydetään mistään välittämättä.
Maailman 10 saastuneinta jokea ovat Afrikassa ja Aasiassa, mutta niiden pilaantumiseen ja sen estämiseen ei panosteta.
Edelleen toveri neukkulaisen alueella on järjettömiä saastumisia, mutta ei niihin voida puuttua.
Se on ihan totta että maailmalla saastutetaan paljon. Tuulivoimaloiden osalta suurin ongelma on elinkaaren lopussa purkaminen, josta on nostettu haloota tiedeyhteisöstäkin.
Mutta Suomessakin on paljon tekemistä. Talvivaara muistutti meille miten kovia olemme itsekin sotkemaan. Kaupunkien heikko ilmanlaatu on myös pinnalle.
Tehkäämme parhaamme omien kansalaisten hyvinvoinnin eteen koska juuri siihen voimme ennen muuta vaikuttaa.
Itse olen iloinen miten pandemia pakotti ihmiskunnan hiljentämään tahtia:
”The COVID-19 pandemic has had an impact on the environment, with changes in human activity leading to temporary changes in air pollution, greenhouse gas emissions and water quality. – –
With the onset of the pandemic, some positive effects on the environment as a result of human inactivity were observed. In 2020, carbon dioxide emissions fell by 6.4% or 2.3 billion tonnes globally. In April 2020, NOx emissions fell by up to 30%. In China, lockdowns and other measures resulted in a 26% decrease in coal consumption, and a 50% reduction in nitrogen oxide emissions. Greenhouse gas emissions rebounded later in the pandemic as many countries began lifting restrictions, with the direct impact of pandemic policies having a negligible long-term impact on climate change. – –
Due to the pandemic’s impact on travel and industry, the planet as a whole experienced a decrease in air pollution.”
(https://en.m.wikipedia.org/wiki/Impact_of_the_COVID-19_pandemic_on_the_environment)
🥳
Google-käännös suomeksi:
COVID-19-pandemia on vaikuttanut ympäristöön, sillä muutokset ihmisen toiminnassa ovat johtaneet tilapäisiin muutoksiin ilmansaasteissa, kasvihuonekaasupäästöissä ja veden laadussa.
Pandemian alkaessa havaittiin joitakin myönteisiä vaikutuksia ympäristöön ihmisen toimimattomuuden seurauksena. Vuonna 2020 hiilidioksidipäästöt vähenivät 6,4 prosenttia eli 2,3 miljardia tonnia maailmanlaajuisesti. Huhtikuussa 2020 NOx-päästöt laskivat jopa 30 %. Kiinassa sulkujen ja muiden toimenpiteiden seurauksena hiilen kulutus väheni 26 % ja typen oksidipäästöt 50 %. Kasvihuonekaasupäästöt elpyivät myöhemmin pandemian aikana, kun monet maat alkoivat poistaa rajoituksia, ja pandemiapolitiikan välittömät vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat pitkällä aikavälillä vähäiset.
Pandemian vaikutuksista matkailuun ja teollisuuteen planeetan ilmansaasteet vähenivät kokonaisuudessaan