Itselleni äänestäjänä on tärkeintä mitä mieltä kansanedustajaehdokas on Natosta. Miksi asia on sivuutettu nyt jo käydyissä vaalikeskusteluissa ja vaalikoneissa?
Ettei vaan olisi salassa sovittu nykyisen eduskunnan vielä päättävän myönteisestä Nato kannasta? Nyt muka pohditaan eri tiedotusvälineissä sekä eduskunnan elimissä, josko voitaisiin Natosta päättää tämän vaalikauden aikana, vaikka kaksi maata (Turkki ja Unkari) on vielä ratifioimatta sopimusta.
Miksi muuten olisi sivuutettu Natosta keskustelu vallan pois eduskuntavaalikampanjoinneista? Onko itse presidentti Sauli Niinistön käskyllä eduskuntaryhmien kesken sovittu menettelystä, kuinka edetään Nato asiassa. Kävihän presidentti kovistelemassa eduskuntaryhmien puheenjohtajia äskettäin.
Koko tähänastinen Nato vyörytys on ollut demokratian ja parlamentaarisen toiminnan irvikuva. Jos Nato päätös tuodaan vielä loppumetreillä eduskunnan päätettäväksi, niin mistä se kertoo? Siitä kuinka kansalaisia ja äänestäjiä vedetään taas ns. ”kölin alta”.
Kansanäänestys sivuutettiin kylmästi, vaikka vallitsi laaja yksimielisyys, niin päättäjien kuin kansalaisten keskuudessa sen tärkeydestä. Ulko – ja turvallisuuspolitiikka on ollut suomalaisen politiikan tärkein kulmakivi. Nyt sillä on pyyhitty pöytää.
On siis turha odottaa vaalipaneeleissa ja muissa keskusteluissa nousevan esille rauhan kysymykset, asekaupat sotiviin maihin, aseidenriisunta vai asevarustelu.
Jos Nato kortti hyväksytään jo ennen vaaleja, tarkoittaa se suurta osaa itsenäisyytemme menettämisestä. Kuka tai keitä enää sen jälkeen kiinnostaa äänestäminen, kysyn vaan, ei ainakaan minua.
Hannu Tiainen
Kihniö
Niin minäkin haluaisin tietää mitä mieltä tulevat kansanedustajat ovat natoon liittymisestä
NATO -sopimus osaltaan mahdollistaa maamme itsenäisyyden palauttamisen ja palaamisen perustuslailliseen järjestykseen.
”Valtiovalta kuuluu kansalle ja sen valitsemamme eduskunnalle.”
Nyt on tilanne, jossa eduskunta on luovuttanut valtiovaltaa rajan takaisille, jotka tavan takaa ryöväävät rahamme etelän vetelille.
EU -liityntä oli harharetki, joka tehtiin Venäjän pelossa. Soini sanoi jo Kreikan talouden romahdettua europolitiikan seurauksena yli 10 vuotta sitten lyhyesti ja ytimekkäästi: ”Mieluummin NATO kuin EU”.
Suomen olisi pitänyt jäädä EFTA:n jäseneksi ja pyrkiä NATOon Venäjän uhan takia. Olisimme paaaaljon vauraampia. Eikä meiltä olisi lähetetty vihervasemmistoa eikä Pietikäistä Brysseliin Suomen taloutta vainoamaan.
Venäjän pelko on osoittautunut viisaudeksi. Venäjä on eskaloitunut rajanaapureidensa tonteille ja pyrkii eskaloitumaan edelleen.
Mutta luulen vahvasti, ettei Venäjä vielä tässä vaiheessa olisi eskaloitunut Suomen tontille, vaikka emme olisi vielä olleet NATOssa emmekä EU::ssa, mutta olisimme nyt joka tapauksessa pakotettuja NATOon pyrkimään.
Kuitenkin meidän olisi ollut hyvä säilyttää itsenäisyytemme Norjan kaverina sekä NATO ssa että EFTAssa ja sitä kautta ETA -vapaakauppasopimuksessa Eu-maiden kanssa.
EFTA:ssa olisimme luultavasti jatkaneetkin, ellei kansaa olisi pidetty pimennossa EU-,liitynnän seurauksista ennen neuvoa antavaa kansanäänestystä.
Missä lymyävät tapauksen syylliset?
ETA on tullivapaa liitto lukuunn ottamatta maatalous- ja kalataloustuotteita.
ETA soveltaa keskinäisessä kaupankäynnissä EU:n sanelemia direktiivejä, mutta ei ryöstäisi rahojamme, soitamme eikä metsiämme.
In se vaan kumma,kun joku näköjään edelleen haikailee neukkulan nöyristelyä ja paluuta suomettumisen synkkään kauteen.
Ilmeisesti nykyinen rikollinen sota ja venäläisten rikokset ovat hyväksyttäviä, kunhan vahingossakaan ei turvauduta länteen Suomen turvallisuuden saamiseksi.
Pitäisikö Suomen liittyä venäjän kanssa Ukrainan tuhoamiseen?
Ei voi kuin ihmetellä sitä, että kommunisti haikailee fasistisen venäjän kanssa kaveeraamista.
Nato-asia ei ollut esillä vaalikampanjoissa neljä vuotta sitten.
Loukataanko äänestäjän oikeusturvaa kun ei ole nytkään?
Kesken vaalikauden päätetään asiasta johon äänestäjät eivät ole päässeet vaikuttamaan.
Kansanäänestystä ei lupauksista huolimatta järjestetä.
Gallup-kysely joka ei tiettävästi ulotu edes kaikkiin ikäryhmiin, oli päätöksen perustana.
Mikä oli kysymyksenasettelu ja kohderyhmä kun kannatus-%-luku ylsi ”yli odotusten”?
Aletaan liikkua jo totalitaarivaltioiden tasolla. Pohjoiskorealaiselle tasolle on enää muutama %-yksikkö.
HS-gallupin mukaan suomalaiset tyrmäsivät vielä viisi vuotta sitten Nato-jäsenyyden:
59% vastusti, 22% kannatti.
Suomen nykyturvallisuus ei ole millään muotoa noista ajoista muuttunut.
Pidetäänkö kansanvallan suut supussa pöytälaatikkolain avulla?
Äänestäjä ei päässyt sanomaan kantaansa viime vaaleissa, eikä siis nytkään.
Ja kun meillä vielä on juuri vaalitkin käsillä, niin asia hoituisi varsin kivasti ilman erillistä ”vaaliaika-ajanvarausta”.
Gallup ei kerro koko äänestäjäkunnan mielipidettä.
Gallup-demokratia on epädemokratiaa.
Onko meillä tulossa vilppivaalit?
I p:
Kyllä suomalaisten turvallisuudentunne Venäjän suhteen muuttui vuosi sitten huomattavasti.
Todennäköisesti NATO -liityntä olisi kansanäänestyksessä voittanut.
I p
Mielestäni kansanedustajat ovat oikeutettuja tekemään päätöksen Nato-asiassa.
Perustuslaki: ’Valtiovalta kuuluu kansalle ja sen valitsemalla eduskunnalle.”
Natoliityntä ei luovuta valtiovaltaa tai sen osaa edelleen kolmannelle osapuolelle.
Täysin toinen tilanne oli unioniin liityttäessä. Hämyt järjestivät neuvoa antavan kansanäänestyksen, vaikka Sauli Niinistö oli aiemmin eduskunnassa pitänyt puheen, jossa toi esiin, että liityntä edellyttäisi vallan (valtiovallan) luovuttamista unionin tuomioistuimelle.
Perustuslaki ei antanut tuolloin, eikä anna nytkään lupaa siirtää kansalta saatua valtaa edelleen kolmansille osapuolille.
Kansanäänestyksen olisi pitänyt olla sitova eikä neuvoa antava. Eikä kansalta olisi saanut pimittää unioniliitynnän seurauksia.
”Neuvoa antavan” äänestyksen tulos oli täpärä. Kokoomuksen puheenjohtajanakin toiminut Pertti Salolainen on todennut, että ”neuvo” olisi ollut toinen, jos kansa olisi tiennyt unioniliitynnän seuraukset.
Eduskunta käytti väärin kansalta saamaansa valtiovaltaa. Sen tuottaman hämmennyksen näkee maamme aatemaailmassa ja suhteellisessa taloudellisessa taantumisessa. Silti meillä vielä näyttää olevan onnen avaimet. Hieno kansa.
Natohan on päätetty jo ja varsin suurella enemmistöllä.
Jep näin on. Pulinat pois.
Eduskuntavaalien 2019 äänestysprosenteista:
”Aktiivisimmat ennakkoon äänestäjät olivat 75-vuotiaat (57,4 % äänioikeutetuista), suhteellisesti vähiten ennakkoon äänestäneitä oli 18-vuotiaiden äänioikeutettujen joukossa (20,4 %).
Niillä äänestysalueilla, joilta saatiin myös vaalipäivän äänestystieto, korkein äänestysprosentti oli 71-vuotiailla äänioikeutetuilla, joista äänesti 82,5 prosenttia.
Naiset äänestivät koko maassa miehiä aktiivisemmin, ero miesten ja naisten äänestysprosentissa oli 2,9 prosenttiyksikköä. Naiset äänestivät ennakkoon aktiivisemmin 76-vuotiaiden ikäryhmään saakka. Vastaavasti vaalipäivän äänet huomioiva äänestysprosentti oli naisilla suurempi 69-vuotiaiden ikäryhmään asti.”
(https://www.stat.fi/til/evaa/2019/03/evaa_2019_03_2019-05-24_tie_001_fi.html)
Kaipa tässä on aika pragmaattinen syy: kysymyksiä voi olla vain rajatusti, joten pyritään ottamaan sellaisia jotka toteuttavat ainakin yhden seuraavista:
– Asia, johon hallitus ja eduskunta reaalisesti on vaikuttamassa ensi kaudella – ja NATO on jo de facto nuijittu
– Asia, joka kertoo päättäjän arvomaailmasta relevanttien aiheiden osalta – ja tässä on jo niin iso enemmistö ettei saa helppoja irtiottoja
– Asia, jota kansalaisten merkittävä joukko haluaa tietää – ja tätähän on kansalta kysytty eikä aihe noussut laajalti esiin
Jos NATO:on liittymistä vastustettaisiin laajemmin niin toki se näkyisi puolueissakin. Suuri äänedtäjäryhmä kelpaisi varmasti vaikka Vssemmistoliitolle. Mutta siitä kaivosta on vesi loppu ja ääniä on turha laajemmin NATO vastaisuudella kalastella. Siksi keskitytään muihin asioihin.