Eduskunnan istuntosalin istumajärjestys on oikealta vasemmalle – oikeistosta vasemmistoon – PS – KOK – KD – RKP – LIIK – KESK – VIHR – SDP – VAS.
Valitessaan hallitusneuvottelijat s.o. uuden hallituksen muodostajat Orpo on kategorisesti ottanut oikeasta laidasta lähtien järjestyksessä niin monta puoluetta että parlamentaarinen enemmistö tulee täyteen.
Neuvottelijoiden valintakriteeri oikeuttaa puhumisen äärioikeistolaisesta hallitushankkeesta – äärimmäisimmästä mitä maan poliittisesta elämästä voidaan panna kokoon. Valintakriteerin paljas automatiikka panee myös epäilemään onko valinta tehty vakavalla mielellä vai vain puhtaan luokkatunteen ohjaamana.
Tehdäänpä se valinta nyt vakavan tai luokkatunteen sanelemana, niin näyttää siinä kyllä äänestäjien tahtotilakin kuitenkin hyvin olevan edustettuina, kun vaalien kaksi suurinta ovat lyömässä ns.hynttyyt yhteen.
Toki siihen olisi vielä kolmanneksikin vaaleissa sijoittunut otettu mukaan, mutta kun se ihmiskäsity………
Tuo istumajärjestys on periaatteiltaan ikivanha, vaikka puolueiden nimet ovat joskus hiukan muuttuneet. Äärioikealla istuu ”kosolalaiset” jyrkät änkyrät ja vasemmalla kommunistit, jos heitä sattuu olemaan.
On suorastaan hellyyttävän hupaisaa kun vasemmistoänkyrät puhuvat eduskunnassa olevasta äärioikeistosta 🤣🤣🤣
Oikeassa elämässä eduskunnassa ja jopa ministeriöissä on menneelläkin vaalikaudella ollut äärivasemmistolaisia, jopa äärivasrmmistolaisen väkivallan hyväksymiä henkilöitä, mutta hehän ovat mitä hyvä ihmisiä.
Pari painovirhettä, mutta asia kait selviää
Neukkulan perseen nuolijoita on 70-luvulta alkaen perusteettomasti kutsuttu raunan kannattajiksi.
Jos otettaisiin 4 vasemmalta saadaanko siitä äärivasemmistomme, eli KESK – VIHR – SDP – VAS.
🤣🤣🤣
Silloinen vaalivoittaja Antti Rinne teki yhteiskunnan kannalta virheen hieman raottamalla Pandoran lippaan kantta blokkikoalitioajattellullaan (tosin VIHR, KESK ja RKP ovat aina olleet porvarillisia puolueita ja Rinteen ja Marinin hallitukset niin muodoin porvarienemmistöisiä) Nyt seurasi Orpon kaavamainen vielä selväpiirteisempi mielikuvitukseton vastaisku aikaisempaa jyrkemmällä blokkiutumisella. Hänen oli välttämätöntä tämä hutilyönti tehdä pulinoiden poistamiseksi.
Jos Orpon hanke onnistuu nähdään viimeistään neljän vuoden päästä taas uusi vastaisku. ”Koston kierre” johtaa hedelmättömään umpikujaan. Hyviä tuloksia koko itsenäisyyden ajan tuottanut monipuoluejärjestelmämme, ensin edistyspuolue-maalaisliitto, sitten SDP-maalaisliitto, jalokivenään, uhkaa kehittyä kohti kaksipuolue blokkijärjestelmää. Tämän tuhoisan kehityksen murtajaa odotellaan. Orpon Kokoomuksesta ei siihen juuri nyt ollut mutta ehkäpä vielä on kunhan ensin riittävä määrä öitä nukutaan.
Suomen historian oikeistolaisin hallitusohjelma on cocktail, jossa maistuvat vahvasti kokoomuksen linjaukset–
Suomen blokkiutuvasta politiikasta näyttää tulleen heiluriliike, jossa mennään neljän vuoden välein laidasta toiseen.
”Takavuosina täällä vallitsi harras konsensus, jossa valtaa käytti vuorotellen kaksi kolmesta suuresta puolueesta. Aina vuorollaan yksi kolmikosta Sdp, keskusta ja kokoomus jäi oppositioon, kaksi oli hallitusvastuussa.
Politiikka tuntui usein aika kädenlämpöiseltä, sillä oppositiossakaan ei voinut irrotella ihan estoitta ja haukkua hallitusta. Tiesihän oppositiopuolue hyvin todennäköisesti olevansa seuraavassa hallituksessa toisen hallituspuolueen kanssa. Ei kannattanut polttaa siltoja.
Tuossa konsensusajan Suomessa muutokset hallitusvaihdosten välillä olivat kovin vähäisiä. Etenkin kun hallituksissa saattoi olla edustettuna koko poliittisen kentän värikirjo vasemmistoliitosta kokoomukseen.
Ideologisuuden sijaan ideaalina oli hallinnoiminen. Asioita vietiin eteenpäin, eikä välttämättä niin paljon heiluteltu punalippuja tai ruiskukkia.
Toista on nykyään. Politiikasta näyttää tulleen heiluri, jossa tasaisen jurnutuksen sijaan politiikan linja heilahtaa laidasta toiseen hallitusten välillä.
Syynä on tietysti perussuomalaisten nousu valtapuolueeksi vuonna 2011, joka mursi Sdp:n keskustan ja kokoomuksen piirileikin.
POLITIIKKA on alkanut blokkiutua.”
(https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009662321.html)