Kokoomuksen kammareissa, voittoa jo juhlitaan, Orpo arpoo mielessänsä, kuka humppaan kutsutaan
Demarit ne varmaan sopis, kokoomuksen sapluunaan, mutta Sannan puna väri, räikeältä vaikuttaa.
Nythän sitten demareissa, käydään kannun valantaa, mihin Sanna ”piilotetaan”, että ovi aukeaa.
Puhemiehen paikka taitais, käydä myöskin Sannalle, hiararkian askelmissa, nousis tiensä huipulle.
Purra tuskin viherhumppaan, lähtee Orpon kumppaniks, siinä joutuis Säkkijärven, polkka seinä ruusuksi.
Hallituksen ovet kyllä, pysyy kiinni persuilta, koska Orpon ovet aukee, ”osaajille” Afrikan.
Kepuhan se nytkin lähtee, jos vain kutsu kajahtaa, arvot vaihtuu samaan tahtiin, sukkia kun vaihdetaan.
Persut taitaa olla ainut, jotka Orpon hylkäjää, muiden selkään Orpon ruoska, rakkautta kirveltää.
Onneksi tää oli unta, paita kastui hiestä, Purra vie ja vikinä on, kovaa muiden piirissä.
Myötä häpee mulle tulee, kokoomuksen puolesta, kuinka joustaa selkäranka, Purran oven takana.
Viher-vasemmisto joutuu, katselemaan sivusta, kuinka suomee laittaa kuntoon, rasistinen armeija.
Vaalein jälkeen torit täyttyy, puna liput hulmuaa, katujengit mukaan liittyy, miksi heitä vainotaan.
Orpon juhlia voi himmentää AY joka laittaa persusta penkkiin?
Luulempa Niilo, että se vain lisää entisestään oikeiston mandaattia eduskunnassa.
Veljelläni oli lapsuudessani tapana ärsyttää minua aamiais-pöydässä hokemalla minulle ”kello tikittää vaaraa, kello tikittää vaaraa” kun söin rauhassa ruokaani. Veljeni ilmeisesti stressasi niin kovin sitä, kun hän vahtivuorollaan joutui huolehtimaan siitä, että ehdimme ajoissa kouluun.
No, olimmekin usein sitten niin hyvissä ajoin aution koulun pihalla, että minä sain lisäpisteitä (tähden) luokan taululle siitä, kun niin ahkerasti olin autellut opettajaa laskemaan siivoojaa varten pulpeteille nostetut tuolit päivän koitoksia varten alas ja valmistelemaan luokan aamukuntoon.
Tuosta kaikesta lapsuuteni järjettömästä aamupalahetkieni terrorisoimisesta tämä kokoomuksen vaalikampanja minua muistutti:
”Kokoomus avasi eduskuntavaalikampanjan vaaliristeilyllä lauantaina. Johtolause kuuluu ”Nyt on oikea aika”.
– Se taipuu moneen, mutta minulle se tarkoittaa sitä, että nyt on aika muuttaa Suomen suunta ja nyt on aika turvata Suomen tulevaisuus. Pitää tarttua toimeen.” [Orpo]
(https://www.verkkouutiset.fi/a/petteri-orpo-voitontahto-on-kova/#f26ddf49)
—
Arvin riimittelystä minulle puolestaan tuli mieleen eräs Joose Keskitalon biisi:
https://youtu.be/_u4UI3wRn7I
(Joose Keskitalo – Kun kaiku rakastui)
—
Ihanaa maanantaita Arville! 🙂
Kuten myös sinulle Liisa 👍 ❤ ja kiitos musiikista.
Aina on oikea aika toimia viisaammin kun toimittiin eilen.
Tekeekö joku puolueista niin? Katsotaan ensi kesään mennessä.
Joka aamu sinulla on kaksi vaihtoehtoa, jatkaa nukkumistasi unelmiesi kanssa, tai herätä ja jahdata niitä.
Sunnuntaina oli vaihtoehtojen superpositio: olin liian hereillä nukkuakseni, liian unissa herätäkseni.
Tuo muuten kuvastaa metaforana aika paljon monia hallituksia. Mitään ei uskalla tehdä kun pelkää yhtä ja toista samaan aikaan.