On viimeinen hetki muuttaa suunta.

Nyt kun suomi on jo käytännössä Natossa, vaikkka yhden ”ottomaanin” allekirjoitus vielä puuttuukin, niin siinä mielessä meidän ulkoinen turvallisuutemme on taattu artikla 5 muodossa ja se jo yksistään nostaa kynnyksen korkealle venäjän halusta tänne hyökätä ryöstöretkilleen, kuten se nyt tekee Ukrainassa.

Tämä ylläoleva onkin johdanto sille, että valitaanpa sitten pääministeriksi kuka hyvänsä näistä kolmesta suuresta, niin sillä ei meidän ulko/puolustus eikä turvallisuuspolitiikkaame tule olemaan merkitystä.

Joten ulkopolitiikkamme on kuin kiveen hakkattu kaikkien eduskuntapuolueiden toimesta ja siitä vallitsee lähes rikkumaton yksituumaisuus.

MUTTA……

Sitten asia onkin toinen kun puhutaan sisäisestä turvallisuudestamme ja jos joku väittää että nykyisen pääministerin toimin ja päätöksin  olisimme menneet parempaan suuntaan, niin silloin kyllä joka näin väittää on kyllä elänyt pullossa.  Joten suuri riski on, jos nykyinen pääministeri saa jatkokauden, niin sisäinen tuhotun maan politiikka saa jatkumonsa.

Ja se ei sisäistä turvallisuuttamme tule nykyisestä muuttamaan, olipa tuleva hallitus sitten Orpo I  lisättynä Marinilla, tai Marin  II  lisättynä Orpolla.  Sillä niin yhtä jalkaa Orpo ja Marin astelevat mm. maahanmuuton kaikissa kysymyksissä, jossa velvollisuudet ja vastuut unohdetaan ja oikeuksia vain lisätään jopa rikollisille ja kielteisen päätöksen saaneille ”turisteille”.  Ja kyllä ne rangaistusasteet kohtelevat  hellin käsin myöskin kantaväestön rikollisia ja kriminaaleja ja aivan hyvin voidaan nykyistä rangaistusmenettelyä nimittää kaikensalliviksi suojelupykäliksi.  Joten sanon, että Ruotsin tiellä ollaan ja joka muuta väittää, niin ei ole ottanut kuuleviin korviinsa poliisin,-ja turvallisuusviranomaisten eikä nuorison parissa toimivien hätähuutoa.

Mutta yksi näistä kolmesta pääministeri kandidaatisti on puhunut ja varoitellut varoittelemasta päästyäänkin mihin johtaa ja on johtanut nykyisenkaltainen oikeuksiin perustuva sisäisen turvallisuuden politiikka vailla vastuita ja velvollisuuksia.

Joten, kun tuleva hallitus kantaa nimeä Purra  I, niin se on ainakin varmaa, että sisäinen turvallisuutemme  kaikilta siihen sisältyviltä ja liittyviltä hallinnonaloiltaan tulee muuttumaan varmasti ja se ei ainakaan tule muuttumaan turvattomapaan suuntaan kansalaisille, joita lakimme tulee suojella niiltä, joille yhteiskuntamme säännöt ja normit eivät sovi eivätkä sovellu.

Jos tämä on ihmisvastaista politiikkaa ja se saa rasistin leiman, niin en voi sitten muuta kuin pahoitella niiden puolesta, jotka tähän nykyisenkaltaiseen, sisäisen turvallisuuden Giljotiiniin päänsä lahjoittavat.